Autoliitto vaatii: poliiseja lisää tien päälle!

Kameravalvonnalla ei voida juuri lainkaan valvoa liikenneturvallisuuden kannalta kaikkein riskialtteinta toimintaa, muistuttaa maan suurin autoilijoiden etujärjestö.

Autoliiton mukaan suomalainen liikenneturvallisuus ei ole toivotulla tasolla ja asiantilan kohentaminen vaatisi uudenlaisia toimia. Yhdeksi tärkeäksi keinoksi Autoliitto näkee poliisin nykyistä näkyvämmän jalkautumisen liikennevalvontaan.

”Poliisin tienpäällä tekemään valvontaan on saatava lisää resursseja”, kiteyttää Autoliitto lausunnossaan, joka liittyy liikenne- ja viestintäministeriön johdolla paraikaa valmisteltavaan valtakunnalliseen liikenneturvallisuusstrategiaan vuosiksi 2022–2026 eli lausuntopyyntöön valtioneuvoston periaatepäätökseksi liikenneturvallisuusstrategiasta.

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö muistuttaa, että automaattisella kameravalvonnalla ei voida juuri lainkaan valvoa liikenneturvallisuuden kannalta kaikkein riskialtteinta toimintaa, eikä esimerkiksi ajoon pystytä puuttumaan välittömästi

Autoliitto summaa, että ”Näkyvä liikennevalvonta on viime vuosina vähentynyt. Satunnaisen kiinnijäämisriskin ylläpitäminen on kuitenkin tärkeää. Tältä osin tilanne on huono.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lisää kameravalvontaa?!

Autoliiton läpikäymässä liikenneturvallisuusstrategian toimenpideosiossa mainitaan, että laaditaan suunnitelma automaattisen liikennevalvonnan kehittämisestä ja lisäämisestä.

Tätä kirjausta Autoliitto äimistelee. ”Nykyisen kaltaista automaattista nopeusvalvontaa halutaan siis lisätä, koska sen sanotaan vähentävän ajonopeuksia ja sitä kautta henkilövahinko-onnettomuuksia.”

Autoliiton mukaan tämä oletus perustuu ns. Elvikin kaavaan, jota ”Suomessa halutaan suoraviivaisesti yksinkertaistaa, vaikka kaavan kehittänyt norjalainen (Rune) Elvik on itse sanonut, että kaava toimii vain, jos missään muussa kuin liikenteen keskinopeudessa ei tapahdu muutosta.”

Autoliiton mukaan tällaista tilannetta on liikenteessä harvoin.

Autoliitto suhtautuu kriittisesti myös toimenpiteen vaikutusarvion väitteeseen, että ajonopeudet laskevat jonkun verran myös valvontajaksojen ulkopuolisilla tieosuuksilla.

”Tähän tuskin löytyy tieteellisesti pätevää näyttöä.”

Keskinopeusvalvonta olisi reilumpaa

Lausunnossaan Autoliitto kaipaisi ajonopeuksien keskinopeusvalvontaa pistevalvonnan sijaan.

”Monessa maassa siirrytään yhä enemmän keskinopeuksien automaattiseen valvontaan. Autoilijoiden näkökulmasta se on ainakin reilumpaa ja nopeuksien hillitsemisen kannalta tehokkaampaa kuin satunnaisten pistekohtaisten kameroiden käyttö. Jostain syystä liikenneturvallisuusstrategiassa ei ehdoteta edes keskinopeusvalvonnan kokeilua.”

Jäämme jälkeen pohjoismaista

Suomessa tieliikennekuolemien määrä laski alle kolmensadan ensimmäisen kerran nykyaikana vuonna 2009. Vuosien 2009–2020 välillä onnettomuudet tieliikenteessä ovat vaatineet vuosittain keskimäärin 252 ihmisen hengen.

Pohjoismaissa tieliikenteen turvallisuuden kehitys on ollut ripeämpää kuin Suomessa, kuten Moottori vastikään uutisoi.

Poliisin tietoanalyytikko, dosentti Mika Sutelan keräämät vertailutiedot koskevat vuosia 2019 ja 2020. Sutelan keräämät tiedot koskevat vuosia 2019 ja 2020. Suomessa sattui noina vuosina 3,8 ja 4,1 tieliikennekuolemaa 100 000 asukasta kohden.

Vastaavat luvut Ruotsista ovat 2,1 ja 2,0 kuolemaa 100 000 asukasta kohden, ja Norjasta 2,0 ja 1,7 kuolemaa 100 000 asukasta kohden. Tanskan osalta luvut ovat 3,9 ja 3,2 kuolemaa 100 000 asukasta kohden.

– Suomessa tieliikennekuolemien taso on ollut verrattain korkea ja lisäksi tarkasteluvuosina kehitys oli päinvastaista kuin muissa pohjoismaissa, Sutela taustoitti Moottorin artikkelissa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tietoa tarvitaan – lisää

Autoliitto tähdentää myös, että päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien hoitamiseen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen on tärkeää liikenneturvallisuuden parantamisen kannalta. Liikenneturvallisuuden kannalta kaikkein riskialtteimpia törkeitä rattijuopumuksia sekä itsemurhia on hyvin vaikea karsia liikenteestä rajoituksia tiukentamalla. Autoliiton mukaan tarvitaan tehokkaampaa hoitoonohjausta ja tiedonkulkua eri viranomaisten välillä

Autoliitto kiittelee toimitusjohtaja Pasi Niemisen allekirjoittamassa lausunnossaan sitä, että valmisteltavassa liikenneturvallisuusstrategiassa painotetaan, että päätöksenteon tulee perustua tietoon ja samalla tietopohjaa on parannettava. ”Tämä on erittäin tärkeä ja kannatettava asia, jotta voidaan tehdä oikeansuuntaisia toimenpiteitä.”

Autoliitto tuo myös esiin, että Suomessa tehdään jo erittäin laadukasta tilastointia ja Onnettomuustietoinstituutti koordinoi esimerkillisesti muun muassa kaikkien kuolemaan ja vakaviin loukkaantumisiin johtaneiden liikenneonnettomuuksien tutkintaa.

Tietopuutteitakin Autoliiton mukaan on liikenteen muuttuessa.

”Liikennemuotojen moninaistuessa on kuitenkin vaarana, että yhä useampi kevyen liikenteen ja muiden kaksipyöräisten kuljettajien loukkaantumiseen johtanut yksittäisonnettomuus jää tilastoimatta. Liikenteen muutosta ja sen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen on pystyttävä seuramaan nykyistä tarkemmin.”

Autoliiton mukaan liikenneturvallisuutta kohentavissa toimenpiteiden valinnassa pitää painottaa vaikuttavuutta: ”On keskityttävä todellisiin ongelmiin sekä ongelmien aiheuttajiin.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:8:{i:0;s:5:"89545";i:1;s:5:"89637";i:2;s:5:"97076";i:3;s:6:"100783";i:4;s:5:"93913";i:5;s:5:"91210";i:6;s:5:"89643";i:7;s:5:"46747";}