7.7.2022

Bensan ja dieselin litrahinnat kurittavat, suomalaiset vähentäneet autoilua

Kyselytutkimus: 43 prosenttia autoilijoista sanoo vähentäneensä ajojaan alkuvuonna.

Peräti 43 prosenttia autoilijoista sanoo vähentäneensä ajojaan alkuvuonna.

Syy on ilmeinen: ennätyksellisen korkea polttoaineiden hinta. Kuten Moottori vastikään kertoi, ovat liikennepolttoaineiden litrahinnat kivunneet kipurajoille, yli 2,5 euroon litralta.

Eniten autoilijat ovat tinkineet vapaa-ajan matkoistaan. Myös sukulaisten tapaamista ja kaupassa käyntejä on harvennettu.

Suomalaiset kertovat vähentäneensä alkuvuonna autoilua kalliin polttoaineen vuoksi. Entistä useampi perhe aikoo myös karsia kesälomamatkojaan tänä kesänä.

Tiedot paljastuvat liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin polttoaineen hinnan nousun vaikutuksia liikenteeseen.

Eniten autoiluaan ovat kyselytutkimuksen mukaan vähentäneet alkuvuonna nuorimmat ikäryhmät. Yli 50 prosenttia 18–34-vuotiaista sanoo vähentäneensä alkuvuonna autolla liikkumista. Ajoja sanoo vähentäneensä reippaasti myös moni suurissa kaupungeissa asuvista. Esimerkiksi Espoossa ja Tampereella asuvista vastaajista 52 prosenttia sanoo vähentäneensä autoiluaan alkuvuoden aikana.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yli kolmasosalla vaikuttaa loma-aikeisiin

Samaisen kyselyn mukaan yli kolmannes suomalaisista sanoo polttoaineen kallistumisen vaikuttavan myös kesälomasuunnitelmiinsa. Joka kymmenes sanoo luopuneensa lähes kaikista matkasuunnitelmistaan ja joka neljäs kertoo lyhentävänsä ja vähentävänsä matkojaan tänä kesänä.

– Suomalaisten liikennetottumukset ovat olleet murroksessa parin viime vuoden aikana, toimitusjohtaja Pertti Korhonen Fintrafficista taustoittaa.

Koronapandemia nosti henkilöautoilun markkinaosuuden suomalaisten liikkumista kilometreistä peräti 90 prosenttiin.

– Nyt polttoaineen kallistuminen on saanut monet pohtimaan, mitä vaihtoehtoja autoilulle on ja osa on tämän seurauksena palaamassa takaisin joukkoliikenteen käyttäjiksi. Polttoaineen hinta on selvästi ylittänyt monen suomalaisen kipukynnyksen, ja omaa liikkumista harkitaan entistä tarkemmin.

Matkaketjuistako ratkaisu?

Polttoaineen kallistuminen luo Fintrafficin arvioiden mukaan uutta kysyntää laadukkaille matkaketjupalveluille. Tarve yhdestä palvelusta saataville matkaketjupalveluille, jotka tuovat helposti tarjolle eri kulkuvälineet, kuten bussit, junat, taksit sekä yhteiskäyttöpyörät ja –potkulaudat, lisääntyy ihmisten etsiessä autoilulle vaihtoehtoja.

– Ovelta ovelle vievien matkaketjupalveluiden yleistyminen lisäisi myös joukkoliikenteen houkuttelevuutta, Korhonen arvioi.

Mutta ennen kuin yhdestä sovelluksesta ostettavat matkaketjupalvelut lyövät itsensä kunnolla läpi, tarvitaan Korhosen mukaan nykyistä yhtenäisempiä toimintatapoja liikennealalla toimivien julkisten ja yksityisten toimijoiden kesken.

– On löydettävä yhteisiä käytäntöjä mm. tunnistautumiseen, maksamiseen, datan hyödyntämiseen ja sen eheyden varmistamiseen, jotta uusien kuluttajapalveluiden kehittäminen on tarpeeksi helppoa. Autoilulle vaihtoehtoja tarjoavien liikennepalveluiden edistäminen on tehokas tapa lisätä talouden tuottavuutta ja kotitalouksien ostovoimaa.

Liikenne pääteillä palautunut

Fintrafficin tilastojen mukaan liikenne pääteillä on palautunut alkuvuonna lähelle koronapandemiaa edeltävää tasoa.

– On todennäköistä, että ilman polttoaineen kallistumista liikennemäärät olisivat alkuvuonna kasvaneet nyt nähtyä nopeammin. Tutkimuksessa kuvattu ajomäärien vähentyminen on myös voinut kohdistua lyhyempiin matkoihin taajamissa ja kaupungeissa, joissa autoilua on ollut helpompi korvata muilla kulkumuodoilla, vaikuttavuusjohtaja Mikko Saariaho Fintrafficista toteaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Näin asia tutkittiin

Suomalaisten autoiluaikeita selvittävä kysely perustuu kesäkuiseen tietojenkeräykseen. Taloustutkimus haastatteli 1 104:ää henkilöä 21.–22.6.2022. Haastattelut tehtiin internetpaneelissa, ja väestötietojärjestelmästä tehty satunnaisotos edustaa Suomen aikuisväestöä (18–79-vuotiaat).

Tässä kyselytutkimuksessa virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:2:{i:0;s:6:"116398";i:1;s:6:"116428";}

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat