19.11.2016

BMW-museo – sadan vuoden siivet

BMW-museo

Juuri mikään autonvalmistaja ei ole säilyttänyt luonnettaan yhtä pitkään samanlaisena kuin BMW.

Merkin alkutaival oli hyvin rönsyinen. BMW:n tehtaan museossa Münchenissä saa oivan kuvan baijerilaisen moottoritehtaan satavuotisesta historiasta.

BMW-museo

Ensimmäisenä nykytraditioiden mukaisena BMW:nä voidaan pitää vuonna 1961 esiteltyä 1500-mallia, jota kutsutaan myös Neue Klasseksi (uusi luokka). Hetkessä urheilullisuus ja käytännöllisyys oli saatu leivottua samaan autoon, ja loppu on historiaa.

BMW-museo

Lentokonemoottoreiden valmistus kiellettiin Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, joten tilalle oli nopeasti löydettävä korvaavaa tuotantoa. Ensimmäinen BMW-moottoripyörä, vuonna 1923 esitelty R 32, oli alku edelleen jatkuville kaksipyöräisten perinteille.

BMW-museoBayerische Motoren Werken katsotaan saaneen alkunsa vuonna 1916. Tuotanto keskittyi lentokonemoottoreihin – elettiinhän kansainvälisen suursodan aikaa. Noilta ajoilta on peräisin nykyäänkin käytössä oleva logo, missä toistuvat Baijerin osavaltion värit.

BMW-museo

Yksi baijerilaisyhtiön tavaramerkeistä, munuaismaski, istutettiin keulalle niinkin aikaisin kuin vuonna 1933. Tällainen taideteos, joka paljastaa maskin muuttaneen muotoaan vuosien saatossa pystystä vaakasuuntaiseksi, sopisi epäilemättä jokaisen BMW-friikin kotiin.

BMW-museo

Ensimmäiset BMW:n automallit olivat lisenssillä tuotettuja Austineita. Saattaa näyttää kiikkerältä, mutta urheilullisuus oli jo tuolloin kouriintuntuvasti läsnä. Tällaisella 3/15 PS -mallilla voitettiin ensimmäinen kansainvälinen rallikilpailu jo vuonna 1929.

BMW-museo

Luksusautojen myynnin sakkaaminen 1950-luvulla veti BMW:n konkurssin partaalle. Välitöntä apua toi miniautojen tuotanto: italialaislisenssin kautta baijerilaisten tuotantolinjoille päätynyt koppimopo ristittiin Isettaksi. Sisään kuljettiin koko etuseinän kattavasta ovesta.

BMW-museo

Isettan ja siitä kehitetyn nelipyöräisen 600-mallin jälkeen vuonna 1959 lanseerattu BMW 700 oli jo ihan oikean auton näköinen. Ilmajäähdytteinen moottori oli ajan tapaan sijoitettu taakse, ja siivitti 700-mallin paitsi myynti-, myös kilpailumenestykseen.

BMW-museo

Toisen maailmansodan päätyttyä BMW oli jälleen pannassa. Kun Münchenin tehdas sai liittoutuneilta toimintaluvan heinäkuussa 1945, sen oli ryhdyttävä valmistamaan Saksan jälleenrakennusta edesauttavia tuotteita – kuten peltisiä kattiloita. Keittiövaihe jäi onneksi lyhyeksi: moottoripyörien tuotanto alkoi uudelleen 1948, ja autojen 1951.

BMW-museo

Sodan jälkeen BMW yritti tosissaan luksusautojen markkinoille. Vuonna 1955 esitelty BMW 507 oli upea roadster, mutta kuten sisarmallinsakin, se ei käynyt kaupaksi: kaikkiaan valmistettiin vain 251 yksilöä. Tulevaisuus oli pienempien bemarien.

BMW-museo

Pikku-bemarit omaavat vahvan sukunäön, mutta kun autot asetellaan rinnakkain, eroja löytyy yllättävän paljon. Ensimmäinen 3-sarjan BMW (rivissä toisena) esiteltiin vuonna 1975, mutta varsinaisesti jatkumo alkoi vuonna 1966 nähdystä 02-sarjasta (etualalla).

BMW-museo

Lähimenneisyys on niin ikään museossa läsnä. Lukuisten 1980-, 1990- ja 2000-luvun virstanpylväiden lisäksi esillä on ei-toteutumattomia malleja. Tällä X Coupé -tutkielmalla totuteltiin vuosituhannen vaihteessa yleisöä tulevan 1-sarjan muotoihin.

BMW-museo

Kuten kaikissa oikeaoppisissa museoissa, myös BMW:llä kylkiäisenä on kauppa, josta voi ostaa kaikkea merkkiin liittyvää tavaraa sekä kirjallisuutta. Vieressä oleva kahvila on muuten nimetty M1 Cafe Bariksi.

BMW-museo

Baijerilaisten vauhdittamat Formula ykköset edustavat yhtiön pitkien moottoriurheiluperinteiden ehdotonta huippua. 1980-luvun puolivälin Brabham-BMW:n 1,5-litraisesta ahdetusta neloskoneesta irrotettiin aika-ajoissa reilusti yli tuhat hevosvoimaa!

BMW-museo

Museo sijaitsee perinteisellä paikalla Münchenin keskustassa, missä BMW on pitänyt majaa alusta lähtien. Alueelta löytyvät myös yhtiön pääkonttori, tutkimus- ja kehityskeskus, tehdas sekä BMW Welt -elämyskeskus, jossa saa läpivalaisun yhtiön nykytuotteisiin.

www.bmw-welt.com

Teksti ja kuvat: Jussi Saarinen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat