28.4.2024 Matkailu Cité des Sciences Pariisissa: Euroopan suurin tiedekeskus herättelee innostusta tieteisiin Teksti Vesa Eskola Kuva Vesa Eskola Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Vuonna 1989 avattu tiedekeskus Heureka Vantaan Tikkurilassa on avannut tieteen saloja jo parille sukupolvelle. Sitä kolme vuotta vanhempi ja samalla Euroopan suurin tiedekeskus löytyy puolestaan Pariisista – ja on vierailun arvoinen sekin. Okei, heti alussa törmätään – ainakin pienempien lasten kanssa – kielimuuriin. Upealla la Villetten alueella sijaitseva Cité des Sciences on toki kansainvälinen kohde; ranskan lisäksi iso osa keskuksen jakamasta tiedosta on tarjolla myös englanniksi ja espanjaksi, mutta kielikylpyyn on siis syytä varautua ja sen tuomat rajoitukset kokemukseen kannattaa tiedostaa. Toinen asia, joka on hyvä huomioida on se, miten iso Cité des Sciences on. Se koostuu useammasta rakennuksesta, ja ison päärakennuksen ohella myös näyttävä planetaario on alueen ehdottomia vetonauloja. Sen iso tähtitaivas vetää hiljaiseksi ja on jo lähes yksistään vierailun arvoinen. Planetaariokuvun vieressä on pihalla myös 1950-luvulla rakennettu sukellusvene, jonne vierailua ei tosin voi suositella ahtaan paikan kammosta kärsiville. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Ytimessä avaruus Päärakennuksessa on useampia erilaisia näyttelyitä; osa niistä on pysyviä, osa vaihtuvia. Kaksi teemaa on esillä ylitse muiden – robotiikka ja avaruus. Keskuksessa käydään läpi paitsi avaruusohjelmien kehitys myös lähiaikojen suunnitelmat avaruusaseman pystyttämiseksi kuuhun sekä lennot Marsiin ja sinne asettautuminen. Esillä on runsaasti näihin ohjelmiin liittyvää tietoa sekä näyttelykappaleita ihan oikean kokoisista avaruusaluksista marsautoihin. Eikä esillä ole vain avaruusteknologiaa vaan käsiteltäviin asioihin kuuluvat myös sellaiset asiat kuin ravinnon valmistus avaruudessa ilman auringonvaloa – tai avaruusasemien rakentaminen paikallisista materiaaleista. 3D-tulostaminen on kovempi juttu avaruudessa kuin maan päällä. Tietoa on jaossa paitsi audiona (siis englanniksi, espanjaksi tai ranskaksi) kuulokkeiden kautta myös luettavana lukuisilta kosketusnäytöiltä. Mistä meidät on tehty? Avaruuden lisäksi sukelletaan luonnollisesti myös maapallon syvimpään eli käsitellään maapallon oma historia alkuajoista tulevaisuuteen. Esillä on runsaasti erilaisia kivinäytteitä ja myös mannerlaattojen vaikutukset maapallon sorvaamiseen käydään perusteellisesti läpi. Myös vieraat taivaankappaleet ovat luonnollisesti näyttävästi esillä muuallakin kuin planetaariossa; alkaen maasta löydetyistä meteoriiteista aina isompiin taivaankappaleisiin eli vieraisiin planeettoihin, aurinkokuntiin ja tähtiin asti. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Mikä on robotti? Avaruusnäyttelyn vieressä on esillä runsaasti erilaisia robotteja ihan tavallisista teollisuusroboteista humanoidin kaltaisiin ja tekoälyllä varustettuihin robotteihin. Samalla pohditaan sitä, mikä on robotti, eli onko esimerkiksi autonomisesti ajava auto robotti vai ei? Hyviä pohdintoja on monia. Yhdelle robotille voi antaa myös sanallisia komentoja eli sen kanssa voi yrittää keskustella. Valitettavasti robotti ymmärtää vain ranskaa ja Googlen ja Applen tekoälyt ovat huomattavasti edistyksellisimpiä. Pelimaailma Tiettyyn kohdeyleisöön uppoaa varmasti parhaiten pelaamisen historiaa esittelevä näyttely. Ja ei, se ei ala pelien historiasta vaan näyttelyssä keskitytään enemmänkin nykyaikaisten eli lähinnä tietokonepelien historiaan. Monelle nuoremmalle kävijälle varmasti upein kokemus on valtavan kokoisella ruudulla pelaaminen. Vanhemmalle sukupolvelle nostalgisia fiiliksiä herätellään niillä kaikkein ensimmäisillä tietokonepeleillä, kuten vaikkapa legendaarisella pöytätennispelillä Pongilla. Toki myös ilman tietokonetta pelattavia fantasia-aiheisia roolipelejä sivutaan näyttelyssä myös, mm. Dungeons & Dragonsia esimerkkinä käyttäen. Myös Cosplay on aiheena esillä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Vaihtuvat näyttelyt Cité des Sciencesin tiloissa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Meidän visiittimme aikaan esillä oli esimerkiksi erittäin mielenkiintoisena teemana väkijoukot. Esimerkkien avulla näytettiin, miten väkijoukot liikkuvat tai miten paniikki saa väkijoukon reagoimaan. Myös matematiikan soveltamista käytännön tarkoituksiin esiteltiin. Playmobil-nukkejen avulla pistettiin esimerkiksi vierailijat arvioimaan nukkejen kokonaismäärä. Helpoiten se sujuu jakamalla isompi alue pienempiin alueisiin, ja laskemalla muutaman tuollaisen pienemmän alueen väkiluku. Näin pystytään sitten arvioimaan isompien väkojoukkojen määrää. Myös koronavirus ja sen vaikutukset käytiin läpi tieteellisestä näkökulmasta. Ihan fiksu aihe sekin. Yksi mielenkiintoinen teema oli myös huhut. Oikeiden historiasta otettujen esimerkkien avulla havainnollistettiin, miten huhut liikkuvat ja muuttuvat, ja mikä vaikutus väärillä huhuilla voi pahimmillaan olla. Yhteys nykyajan somekiusaamiseen on ilmeinen. Innostavia esimerkkejä ja tehtäviä Tiedekeskukset ovat hienoja paikkoja, ja oli ilahduttavaa nähdä, miten suosittu Cité des Sciences oli ihan tavallisena arkipäivänäkin. Toki liikkeellä oli paljon koululaisryhmiä mutta myös perheitä. Parhaimmillaan tiedekeskus on hyvä paikka koko perheelle tehdä jotain yhdessä. Nuorimmaiset oppivat jotain uutta, ja vanhemmat voivat verestää vanhoja oppejaan. Ja varmasti jokainen oppii tiedekeskuksessa aina jotain uutta. Kuten vaikkapa sen, miten navigointilaitteet hyödyntävät Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaa… Ja oli myös hienoa nähdä erittäin innostuneita kasvoja erilaisten tehtävien parissa pähkäilemässä. Ei ole lainkaan huono asia, jos muutama tuleva tiedemies saa alkusysäyksen uralleen tiedekeskuksessa. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla some-vaikuttajia… Yksi hyvä tapa upottautua syvemmälle johonkin aiheeseen on osallistua workshoppiin. Nekin ovat toki valitettavasti vain ranskaksi. Aiheita löytyy laidasta laitaan mm. luonnosta löytyvien materiaalien paremmasta hyödyntämisestä aina navigointiin tähtitaivaan avulla. Cité des Sciences on paikka, jossa vierähtää helposti useampi tunti. Ja jos päivä on hieno, keskusta ympäröivillä viheralueilla on helppo vetää happea välillä ja syödä vaikka eväitä. Cité des Sciences kotisivut: https://www.cite-sciences.fr/en/home Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: kovat vaihtelut kulutuksessa erilaisilla pinnoilla 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tie nousi pystyyn – sähkön tuotannon ytimessä 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: siltatullit verottavat matkabudjettia enemmän kuin lataaminen 6.7.2026 Testit Gasell GM 2026 – kattoteltta, jossa käytännöllisyys on hiottu pitkälle 6.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: viikko täynnä, puoliväli ylitetty – pieni suuri auto on nyt road trip -testattu 5.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 6: tuulimyllyjä ja heinäpaalipariskuntia 4.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 5: Ruhr, ruskohiili ja Michael Schumacherin lapsuuden seudut 2.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 4: Schwarzwald, Saksan keuhkot ja taistelu tuulimyllyjen puolesta 1.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 3: virtaa lainaamassa – Liberté, Égalité, Fraternité! Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 9.7.2026 Liikenne Nelostielle lisää jopa 150 metrin päästä mittaavia peltipoliiseja – tänne ne tulevat 8.7.2026 Viikon arkistopoiminto Vuosimallin 2001 Cadillac Seville STS oli tehty vakavasti otettavaksi haastajaksi euroluksukselle, miinuspuolenaan 70 litran tankin 300 kilometrillä tyhjentänyt moottori 10.7.2026 Lentokoneet Noin vuotta ennen kuin Finnair ottaa upouuden Embraer E195-E2:n käyttöönsä, Luxair on tuonut tyypin säännölliseen liikenteeseen Helsinki-Vantaalle 8.7.2026 Moottoripyörät Moottori selvitti: moottoripyörävakuutuksissa jopa 3000 euron eroja, yksi vakuutusjätti ei jättänyt edes tarjousta 9.7.2026 Käyttötesti Lääke kitiseviin jarruihin ja akku sopivaksi – Mercedes-Benz CLA käyttötesti 6.7.2026 Lentokoneet KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen "kruunun" otsalleen [päivitys] 4.7.2026 Koeajo Koeajossa vuosimallin 1999 Toyota Land Cruiser J90, jossa on varmasti yksi automaailman hienostuneimmista manuaalivaihteisista voimalinjoista 5.7.2026 Koeajo Maistiainen: Honda Prelude on neronleimaus, joita tarvitaan lisää 3.7.2026 Laivat Näistä kuvista pääset itse vertaamaan, mitkä asiat yhdistävät ja erottavat toisistaan Polarista ja Sampoa - jäänmurtajien kehitystä 55 vuoden ajalta 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 15.6.2026 Laivat Tämä "töpseli" syöttää Silja Linen aluksille satamassa 11 kilovolttia ja noin kolmea megawattia - riittää juuri pitämään valot ja ilmastoinnin päällä 21.6.2026 Koeajo Mistä tietää, että vuosimallin 1962 Mercedes-Benz 190D on valmis käynnistymään? - Siitä, kun peukaloa polttaa!