28.4.2024 Matkailu Cité des Sciences Pariisissa: Euroopan suurin tiedekeskus herättelee innostusta tieteisiin Teksti Vesa Eskola Kuva Vesa Eskola Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Vuonna 1989 avattu tiedekeskus Heureka Vantaan Tikkurilassa on avannut tieteen saloja jo parille sukupolvelle. Sitä kolme vuotta vanhempi ja samalla Euroopan suurin tiedekeskus löytyy puolestaan Pariisista – ja on vierailun arvoinen sekin. Okei, heti alussa törmätään – ainakin pienempien lasten kanssa – kielimuuriin. Upealla la Villetten alueella sijaitseva Cité des Sciences on toki kansainvälinen kohde; ranskan lisäksi iso osa keskuksen jakamasta tiedosta on tarjolla myös englanniksi ja espanjaksi, mutta kielikylpyyn on siis syytä varautua ja sen tuomat rajoitukset kokemukseen kannattaa tiedostaa. Toinen asia, joka on hyvä huomioida on se, miten iso Cité des Sciences on. Se koostuu useammasta rakennuksesta, ja ison päärakennuksen ohella myös näyttävä planetaario on alueen ehdottomia vetonauloja. Sen iso tähtitaivas vetää hiljaiseksi ja on jo lähes yksistään vierailun arvoinen. Planetaariokuvun vieressä on pihalla myös 1950-luvulla rakennettu sukellusvene, jonne vierailua ei tosin voi suositella ahtaan paikan kammosta kärsiville. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Ytimessä avaruus Päärakennuksessa on useampia erilaisia näyttelyitä; osa niistä on pysyviä, osa vaihtuvia. Kaksi teemaa on esillä ylitse muiden – robotiikka ja avaruus. Keskuksessa käydään läpi paitsi avaruusohjelmien kehitys myös lähiaikojen suunnitelmat avaruusaseman pystyttämiseksi kuuhun sekä lennot Marsiin ja sinne asettautuminen. Esillä on runsaasti näihin ohjelmiin liittyvää tietoa sekä näyttelykappaleita ihan oikean kokoisista avaruusaluksista marsautoihin. Eikä esillä ole vain avaruusteknologiaa vaan käsiteltäviin asioihin kuuluvat myös sellaiset asiat kuin ravinnon valmistus avaruudessa ilman auringonvaloa – tai avaruusasemien rakentaminen paikallisista materiaaleista. 3D-tulostaminen on kovempi juttu avaruudessa kuin maan päällä. Tietoa on jaossa paitsi audiona (siis englanniksi, espanjaksi tai ranskaksi) kuulokkeiden kautta myös luettavana lukuisilta kosketusnäytöiltä. Mistä meidät on tehty? Avaruuden lisäksi sukelletaan luonnollisesti myös maapallon syvimpään eli käsitellään maapallon oma historia alkuajoista tulevaisuuteen. Esillä on runsaasti erilaisia kivinäytteitä ja myös mannerlaattojen vaikutukset maapallon sorvaamiseen käydään perusteellisesti läpi. Myös vieraat taivaankappaleet ovat luonnollisesti näyttävästi esillä muuallakin kuin planetaariossa; alkaen maasta löydetyistä meteoriiteista aina isompiin taivaankappaleisiin eli vieraisiin planeettoihin, aurinkokuntiin ja tähtiin asti. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Mikä on robotti? Avaruusnäyttelyn vieressä on esillä runsaasti erilaisia robotteja ihan tavallisista teollisuusroboteista humanoidin kaltaisiin ja tekoälyllä varustettuihin robotteihin. Samalla pohditaan sitä, mikä on robotti, eli onko esimerkiksi autonomisesti ajava auto robotti vai ei? Hyviä pohdintoja on monia. Yhdelle robotille voi antaa myös sanallisia komentoja eli sen kanssa voi yrittää keskustella. Valitettavasti robotti ymmärtää vain ranskaa ja Googlen ja Applen tekoälyt ovat huomattavasti edistyksellisimpiä. Pelimaailma Tiettyyn kohdeyleisöön uppoaa varmasti parhaiten pelaamisen historiaa esittelevä näyttely. Ja ei, se ei ala pelien historiasta vaan näyttelyssä keskitytään enemmänkin nykyaikaisten eli lähinnä tietokonepelien historiaan. Monelle nuoremmalle kävijälle varmasti upein kokemus on valtavan kokoisella ruudulla pelaaminen. Vanhemmalle sukupolvelle nostalgisia fiiliksiä herätellään niillä kaikkein ensimmäisillä tietokonepeleillä, kuten vaikkapa legendaarisella pöytätennispelillä Pongilla. Toki myös ilman tietokonetta pelattavia fantasia-aiheisia roolipelejä sivutaan näyttelyssä myös, mm. Dungeons & Dragonsia esimerkkinä käyttäen. Myös Cosplay on aiheena esillä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Vaihtuvat näyttelyt Cité des Sciencesin tiloissa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Meidän visiittimme aikaan esillä oli esimerkiksi erittäin mielenkiintoisena teemana väkijoukot. Esimerkkien avulla näytettiin, miten väkijoukot liikkuvat tai miten paniikki saa väkijoukon reagoimaan. Myös matematiikan soveltamista käytännön tarkoituksiin esiteltiin. Playmobil-nukkejen avulla pistettiin esimerkiksi vierailijat arvioimaan nukkejen kokonaismäärä. Helpoiten se sujuu jakamalla isompi alue pienempiin alueisiin, ja laskemalla muutaman tuollaisen pienemmän alueen väkiluku. Näin pystytään sitten arvioimaan isompien väkojoukkojen määrää. Myös koronavirus ja sen vaikutukset käytiin läpi tieteellisestä näkökulmasta. Ihan fiksu aihe sekin. Yksi mielenkiintoinen teema oli myös huhut. Oikeiden historiasta otettujen esimerkkien avulla havainnollistettiin, miten huhut liikkuvat ja muuttuvat, ja mikä vaikutus väärillä huhuilla voi pahimmillaan olla. Yhteys nykyajan somekiusaamiseen on ilmeinen. Innostavia esimerkkejä ja tehtäviä Tiedekeskukset ovat hienoja paikkoja, ja oli ilahduttavaa nähdä, miten suosittu Cité des Sciences oli ihan tavallisena arkipäivänäkin. Toki liikkeellä oli paljon koululaisryhmiä mutta myös perheitä. Parhaimmillaan tiedekeskus on hyvä paikka koko perheelle tehdä jotain yhdessä. Nuorimmaiset oppivat jotain uutta, ja vanhemmat voivat verestää vanhoja oppejaan. Ja varmasti jokainen oppii tiedekeskuksessa aina jotain uutta. Kuten vaikkapa sen, miten navigointilaitteet hyödyntävät Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaa… Ja oli myös hienoa nähdä erittäin innostuneita kasvoja erilaisten tehtävien parissa pähkäilemässä. Ei ole lainkaan huono asia, jos muutama tuleva tiedemies saa alkusysäyksen uralleen tiedekeskuksessa. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla some-vaikuttajia… Yksi hyvä tapa upottautua syvemmälle johonkin aiheeseen on osallistua workshoppiin. Nekin ovat toki valitettavasti vain ranskaksi. Aiheita löytyy laidasta laitaan mm. luonnosta löytyvien materiaalien paremmasta hyödyntämisestä aina navigointiin tähtitaivaan avulla. Cité des Sciences on paikka, jossa vierähtää helposti useampi tunti. Ja jos päivä on hieno, keskusta ympäröivillä viheralueilla on helppo vetää happea välillä ja syödä vaikka eväitä. Cité des Sciences kotisivut: https://www.cite-sciences.fr/en/home Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 12.6.2026 Laivat Finnlines ylitti tämän matkustajamäärän rajapyykin ensikertaa vuonna 2025 11.6.2026 Matkailu Viron Saarenmaa nyt lyhyen lennon päässä 10.6.2026 Laivat Tiedätkö, montako miljoonaa ihmistä matkusti punaisilla Viking Linen aluksilla vuonna 2025? 9.6.2026 Matkailu Tiedätkö, montako miljoonaa ihmistä matkusti Tallink Siljan aluksilla viime vuonna? 9.6.2026 Kotimaanmatkailu Matkavinkki: mehukkaat burgerit valtaavat Helsingin 6.6.2026 Matkailu Podetko matkakuumetta, mutta määränpää on hukassa? – Matkahuollolla on ratkaisu 5.6.2026 Laivat Tiedätkö, montako kansallisuutta matkusti Eckerö Linen Finlandialla viime vuonna? 5.6.2026 Matkailu Viron pirskahteleva elämys – laatusiiderin syntysijoilla Pärnussa 4.6.2026 Laivat Tiedätkö, kuinka monta linja-autoa kulki Wasalinen aluksella vuonna 2025? Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 12.6.2026 Autoilu ADAC testasi: tämän takia halvat renkaat käyvät yllättävän nopeasti kalliiksi 13.6.2026 Käyttötesti käytetyllä BMW R 1200 RT:n varusteet naurattavat 20 vuotta myöhemmin – mutta kyyti on priimaa 11.6.2026 Tapahtumat Tiedätkö miksi W123 oli erityisasemassa Mersu-harrastajien tämän vuoden kesäpäivillä? 13.6.2026 Huutokauppahelmet Yksityisten rakentama Flying Caduceus on maailman ensimmäinen suihkumoottoriauto - moottori lainattiin strategisesta pommikoneesta, B-36D Peacemakerista 11.6.2026 Käyttötesti Mercedes-Benz CLA tietää enemmän kuin arvaatkaan 7.6.2026 Koeajo Koeajossa suomalaisten suuresti suosima vuosimallin 1973 Fiat 600, joka on itse asiassa oikeasti Seat - ja kovin pätevästä syystä 4.6.2026 Koeajo Tätä vuosimallin 1990 Toyota Hiace 4WD:tä täytyy kohdella silkkihansikkain, sillä sen sisäänajo on vielä pahasti kesken 11.6.2026 Tapahtumat Tiedätkö miksi W123 oli erityisasemassa Mersu-harrastajien tämän vuoden kesäpäivillä? 6.6.2026 Huutokauppahelmet Kimi Räikkösen signeeraama, 38 kilometriä ajettu Alfa Romeo Giulia Quadrifoglio Racing Edition n:o 1/35 - Huutokauppahelmet 7.6.2026 Koeajo Koeajo: Polestar 5 – kirkkaammin loistava napatähti on todellinen vaihtoehto Taycanille 4.6.2026 Koeajo Tätä vuosimallin 1990 Toyota Hiace 4WD:tä täytyy kohdella silkkihansikkain, sillä sen sisäänajo on vielä pahasti kesken 7.6.2026 Koeajo Koeajossa suomalaisten suuresti suosima vuosimallin 1973 Fiat 600, joka on itse asiassa oikeasti Seat - ja kovin pätevästä syystä 4.6.2026 Ajokortit Vanhaa ajokorttia ei enää tarvitse palauttaa Traficomille – uudistus tuo satoja tuhansia euroja säästöä 14.5.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän Helsingissä Saksan kilvissä ja testiteippauksissa liikuskelleen auton? 15.5.2026 Ajoneuvot Katumaasturissa 2,5-litrainen ahtamaton bensiinimoottori ja perinteinen automaattivaihteisto: 150 kilometriä ajoa keskikulutuksella 5,3 l/100 km