23.3.2023

Edessä maantieverkon supistus – jos tierahoista leikataan 300 miljoonaa euroa

tietyö

Väylävirastolta pysäyttävä hätähuuto: jos perusväylänpidon rahoitusta leikataan 300 miljoonalla eurolla, seurauksena olisi raju korjausvelan kasvu ja jopa huonokuntoisimpien väyläverkon osien sulkeminen.

Valtiovarainministeriö esitteli maaliskuun alussa julkaistussa meno- ja rakennekartoituksessa vaihtoehtoisia toimia julkisen talouden vahvistamiseksi. Yhtenä mahdollisena säästökohteena esitettiin perusväylänpidon rahoituksen supistamista 300 miljoonalla eurolla.

Jos tämä toteutuisi, olisivat seuraukset Suomi-neidon verenkierrolle eli tieverkostolle katastrofaaliset.

Väylien hoidosta, liikennepalveluista ja jo päätetyistä investointi- tai peruskorjaushankkeista on Väyläviraston näkemyksen mukaan mahdotonta saada merkittäviä säästöjä ainakaan lyhyellä aikavälillä.

”Rata- ja tieverkolla leikkaukset jouduttaisiin ensisijaisesti kohdistamaan väyläverkon parantamiseen ja esimerkiksi maanteiden ja ratojen rakenteiden ja siltojen korjauksiin”, kiteyttää pääjohtaja Kari Wihlman Väyläviraston tänäisessä uutiskirjeessä.

Rahojen leikkaus tietäisi seuraavaa:

  • teiden ja rataosien kunnossapidon tason lasku
  • nopeus- ja painorajoituksia tiestölle ja radoille
  • liikenneturvallisuuden heikkeneminen
  • nykyisin liikennöidyn maantie- ja rataverkon supistaminen
  • päällystettyjen teiden muuttaminen sorateiksi

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

tie_kelirikko_kuoppa

Korjausvelan raju kasvu

Väylävirasto varoittaa, että jos rahoja perusväylänidosta leikattaisiin näin rajusti eli 300 miljoonalla eurolla, varsin pian seurauksena olisi raju korjausvelan kasvu ja jopa huonokuntoisimpien väyläverkon osien sulkeminen.

Autoliitto esitti samasta aiheesta perustellun huolensa vastikään, josta Moottori kertoi otsikolla Autoliiton viesti vaaliuurnille – tiestön rapautuminen pysäytettävä.

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö teroitti mieliin, että tieliikenne kattaa noin 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja lähes 90 prosenttia tavaraliikenteestä. ”Tämä muistaen seuraavan hallituksen tärkeänä tehtävänä on taata Suomen tieverkon riittävä rahoitus”, linjasi Autoliitto.

Päällystysrahat ennätysniukat

Tieverkon korjausvelka on kasvanut liki vuosittain ja lähestyy jo 1,7 miljardia euroa. Suomessa pitäisi päällystää vuosittain 4 000 kilometriä teitä, jotta velka ei kasvaisi, jotta teiden kunto pysyisi edes nykyisellä tasolla.

Väylävirasto on kehityskulusta erittäin huolissaan. Taustalla huonoon suuntaan vaikuttaa myös yleinen ja etenkin maanrakennusalaa koskeva viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut noin 25 prosentin kustannustason nousu. Vaikutukset ovat rajut.

Perusväylänpidossa vajaan 1,3 miljardin euron ostovoima on tällä hetkellä sama kuin yhden miljardin euron ostovoima vuonna 2020, muistuttaa Väylävirasto uutiskirjeessään.

”Nykyrahoituksella tulee tulevan kesän tieverkon päällystysohjelma jäämään alle 1 500 kilometriin, kun maanteiden korjausvelan vähentämiseksi olisi päällystettävä 4 000 kilometriä vuodessa.”

tie_kuoppa_routa

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Liikenne 12 toteutettava

Väylävirastolla on harras toive: ”Liikennejärjestelmän kehittämisen jatkuvuus yli hallituskausien on turvattava.”

Tähän työhön Liikenne 12 -suunnitelma on hyvä työkalu.

Tällä hallituskaudella laadittu ensimmäinen parlamentaarisesti valmisteltu valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma koskeaa vuosia 2021–2032. Tämä ns. Liikenne 12 -suunnitelma sisältää sekä toimenpideohjelman että liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman.

Väyläviraston näkemys on, että väyläverkon perusväylänpidon ja kehittämisinvestointien rahoitus on turvattava tulevalla hallituskaudella Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti. Lisäksi ostovoiman säilyttämiseksi on etenkin perusväylänpidon rahoitusta välttämätöntä lisätä noin 25 prosentin kustannusnousua vastaavalla summalla.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on jo valmistauduttu suunnitelman päivittämiseen tulevalla vaalikaudella.

Näkökulma: Tiet eivät ole vain teitä

Valtiontalouden niukkuutta väyliin jaetaan tilanteessa, jossa ympäri maan on rokonarpisia ja kuoppaisia tieosuuksia, reunoiltaan murtuneita päällysteitä, liikenneturvallisuutta uhkaavia painumia ja heikkokuntoisia painorajoitettuja tiesiltoja.

On hyvä mieltää, mitkä ovat Suomen väyläverkoston tärkeimmät tehtävät. Tiet eivät ole vain teitä.

Suomen tieverkostolla on tärkeä tehtävä paitsi yksityisten ihmisten arjen mahdollistamisessa myös yhteiskunnallisen toimeliaisuuden takaamisessa.

Ja kuten Väylävirasto tuoreessa ulostulossaan linjaa, ”laadukas ja moderni liikennejärjestelmä on yhteiskunnan hyvinvoinnin, huoltovarmuuden ja toimivuuden perusta.”

Siihenkin viranomaistahon näkemykseen on helppo yhtyä, että liikennejärjestelmään sekä väyläverkkojen kunnossapitoon ja kehittämiseen käytettyjä euroja ei tulisi nähdä kulueränä, vaan investointina Suomen sisäiseen ja ulkoiseen saavutettavuuteen ja sitä kautta kilpailukykyyn.

Liikennejärjestelmän kehittämistä edellyttävät myös vihreä ja digitaalinen siirtymä.

Teiden kunnosta puhumisessa keskiöön tulee nostaa myös liikenneturvallisuus. Nykyistä turvallisempi liikenne edellyttää hyväkuntoisia teitä. Jokainen kehnosta liikenneympäristöstä johtuva tieliikenteen loukkaantuminen tai kuolema on liian kallis hinta niin läheisille kuin yhteiskunnallekin.

Marko Jokela

Teksti: Marko Jokela Lähteet: Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähde: Väylävirasto / Uutiskirje

a:1:{i:0;s:6:"132755";}