Autoliiton viesti vaaliuurnille – tiestön rapautuminen pysäytettävä

Tieliikenne kattaa noin 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja lähes 90 prosenttia tavaraliikenteestä – mutta heltiääkö kunnostusrahaa riittävästi?

Tieliikenne kattaa noin 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja lähes 90 prosenttia tavaraliikenteestä. Tämä muistaen seuraavan hallituksen tärkeänä tehtävänä on taata Suomen tieverkon riittävä rahoitus, linjaa Autoliitto.

Suomen suurimman autoilijoiden etujärjestön ulostulo on ajoitettu taiten, sillä äänestäjät käyvät ihan pian vaaliuurnille: eduskuntavaalien vaalipäivä on 2. huhtikuuta.

Vaaleissa ratkeaa puolueiden voimasuhteiden ja hallituksen kokoonpanon lisäksi myös se, minkälaista liikennepolitiikkaa on lähivuosiksi luvassa. Moottori on käynyt lävitse puolueiden linjauksia otsikolla Kuinka liikenne näkyy vaaliohjelmissa – vai näkyykö?

Tiestö joutunut säästökuurille

Autoliitto muistuttaa, että vuosien varrella valtion menoleikkaukset ovat kohdistuneet usein tiestöön. Tieverkon korjausvelka on kasvanut liki vuosittain ja lähestyy jo 1,7 miljardia euroa. Suomessa pitäisi päällystää vuosittain 4 000 kilometriä teitä, jotta velka ei kasvaisi.

Korjausliike tehtävä heti!

– Synkimpien ennusteiden mukaan määrärahat riittävät tänä vuonna vain noin 1 500 kilometrin päällystämiseen alenevan rahoituksen sekä inflaation yhteisvaikutuksesta. Korjausvelka kasvaa entisestään joka vuosi seuraavan hallituskauden aikana, jollei rahoitustasoa saada nostettua vähintään 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä korjausliike pitäisi tehdä heti, Autoliitto vaatii.

Niukkuuden jakoa – oikeudenmukaisesti

Valtakunnallisten väyläinvestointien niukkuutta jaettaessa pitää Autoliiton mukaan varmistaa, että investoinnit tehdään mahdollisimman monia hyödyttäviin ja kannattaviin hankkeisiin.

Liikkuminen on tärkeä arjen mahdollistaja ja yhteiskunnan toimeliaisuutta ylläpitävä voima. Liikkumistavat ovat moninaiset, mutta tieliikenne ylivertainen.

Henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia.

– Syynä tähän on se, että Suomi on Euroopan harvimmin asuttu maa, jossa henkilöauton käyttö on usein ainoa mahdollinen tapa hoitaa arjen liikkumis- ja tavarankuljetustarpeet, Autoliitto erittelee.

Monia vaikutuksia

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen tähdentää, että rapautuva tiestö aiheuttaa monenlaisia seurannaisvaikutuksia.

– Se johtaa alempiin nopeusrajoituksiin, liikenneonnettomuusriskin kasvamiseen, kuljetuksista aiheutuvien kustannusten nousuun sekä ajoneuvojen rikkoutumiseen. Jo nyt jopa pääteillä on reikiä, joihin voi rikkoutua kymmeniä autoja peräkkäin alemman tieverkon surkeasta kunnosta puhumattakaan.

Liikenne 12 -varmistettava

Autoliitto penää, että aiemmin päätetyistä suunnitelmista myös pidetään kiinni.

Hallitus julkaisi vuonna 2021 vuoteen 2032 ulottuvan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, jonka tavoitteena oli tehdä väyläomaisuuden hallinnasta pitkäjänteistä ja kustannustehokkaampaa. Perusväylänpidon osalta todellinen rahoitustaso laahaa kuitenkin pahasti jäljessä Liikenne 12 -suunnitelman edellyttämästä tasosta.

– Seuraavan hallituksen on varmistettava Liikenne 12 -suunnitelman rahoitus. Perusväylänpidon tulee taata tehokas päivittäinen liikennöinti ja tieverkon kehittämiseen on ohjattava riittävät resurssit investointiohjelman toteuttamiseksi. Tiestön korjausvelka on käännettävä laskuun, Nieminen painottaa.

Oikoratahankkeet kannattamattomia

Valtiovarainministeriö esitteli tammikuun lopussa suurten ratahankkeiden rahoitusta ja investointimahdollisuuksia koskevaa selvitystä. Selvityksen lopputulemana oli, etteivät Turku–Helsinki eli Turun Tunnin Juna Oy:n, Helsinki–Tampere eli Suomi-rata Oy:n tai Helsinki–Kouvola eli Itärata Oy:n ratahankkeet olisi liiketaloudellisesti kannattavia.

Toisin sanoen rakennusinvestointien jälkeen nämä ratahankkeet tarvitsisivat toimiakseen jatkuvaa merkittävää yhteiskunnan rahoitusta. Selvityksessä todettiin myös, että hankkeiden rakentamisesta aiheutuneiden päästöjen kuolettaminen veisi aikaa jopa satoja vuosia.

– Sen sijaan, että tavoittelemme jotain kannattamatonta, niin nyt panokset pitäisi laittaa olemassa olevan omaisuuden hoitoon ja hyöty-kustannussuhteeltaan parhaisiin hankkeisiin, Nieminen toteaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Autoliitto

a:1:{i:0;s:6:"131683";}