Erikoiskuljetus isolla E:llä - näin Kuningastiikerin siirto Ruotsista Suomeen tapahtui viimeistä metriä myöten

Moottori oli paikalla, kun eräs tunnetuimmista toisen maailmansodan muistomerkeistä saapui Suomeen. Näin hoitui siirto-operaatio, johon vaadittiin toistakymmentä hyvin erilaista ajoneuvoa.

Historiallinen museovaunu saapui Panssarimuseolle ison mediahuomion saattelemana Ruotsista keskiviikkona 12.4. Jokainen voi varmasti kuvitella, ettei moisen museoesineen saaminen Suomeen ollut mikään helppo nakki niin neuvottelu- kuin logistisestakaan näkökulmasta.

Vaunuyksilö on Henschelin vuonna 1944 valmistama V2-prototyyppi, tässä muodossaan ainoa maailmassa. Se kuuluu brittiläisen The Tank Museumin kokoelmiin, joka on maailman suurin panssarimuseo sekä muutenkin alansa vaikuttavimpia ja parhaat resurssit omaavia toimijoita.

Englannin Bovingtonissa sijaitseva museo on aiemmin lainannut harvinaisuuden Hollantiin sekä viimeisimpänä Ruotsiin, jossa se on ollut näytteillä sikäläisessä panssariajoneuvomuseossa, Arsenalenissa. Panssarimuseossa Hattulan Parolassa vaunua voi hämmästellä puolestaan koko pitkän kesäkauden, aina syyskuun loppuun asti.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Museokalusto työjuhtana Ruotsin päässä

Siirto-operaation ihka ensimmäinen vaihe oli Tiikerin vetäminen ulos museohallista Arsenalenissa, ja kuljetuslavetin kyytiin.

Ruotsalaismuseo käytti tähän vaiheeseen erittäin asiaankuuluvasti museokalustoa. Hinausvaununa toimi Centurion ARV. Ikoninen brittivaunu Centurion eteni palveluskäyttöön jo heti toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946, ja tämä on siihen perustuva evakuointipanssarivaunu (ARV = Armoured Recovery Vehicle).

Osalle lukijoista Centurion - kuten Tiger II:kin - saattaa olla tuttu videopelien maailmasta.

Centurion ARV hinaamassa Kuningastiikeriä hallin pihassa. KUVA: Simo Hautala/Panssarimuseo

Centurionilla Tiikeri saatiin hallista ulos ja lavetin kyytiin. Tiikeri täytyi kuitenkin myös asettaa kuljetusasentoon, eli kääntää torni 180 astetta ympäri niin, että putki osoitti suoraan taaksepäin. Tähän käytettiin Ruotsin armeijan vanhaa Volvo-pyöräkuormaajaa.

Strängnäsistä erikoiskuljetus otti lastauksen jälkeen kurssin kohti Tukholman eteläpuolella sijaitsevaa Nynäshamnin satamakaupunkia, jossa sitä odotti yöllinen laivamatka Hankoon.

Parin fika-kupillisen jälkeen ruotsalaiset päätyivät käyttämään vanhoja renkaita portaina lavetille. Torni on nyt käännetty kuljetusasentoon. KUVA: Simo Hautala/Panssarimuseo

Vaunu (ilman moottoria n. 63 tonnia) kyydissään viisiakselisen Scania-veturin ja raskaan, 16-pyöräisen kuljetuslavetin (yht. 37 tonnia) yhteismassa ylsi jopa 100 000 kiloon.

Lisää luovia ratkaisuja

Merireitti Ruotsista Suomeen valikoitui yksinkertaisesti kansainvälisen lain perusteella. Prototyyppiydestään ja iästään huolimatta Tiger II luokitellaan aseeksi, ja täten kuljetus ei olisi voinut matkata demilitarisoidun Ahvenanmaan kautta Turkuun, Naantaliin tai Helsinkiin kulkevien autolauttojen mukana.

M/S Stena Gothica ajaa reitin 13 tunnissa. Vuonna 1982 rakennettu alus on 171 metriä pitkä. Sen kyytiin mahtuu vajaat 300 henkilöautoa tai 70 rekkaa, ja hyttejä siinä on 52. Linjaparinaan aluksella on M/S Urd.

Ratkaisu oli ruotsalaisvarustamo Stena Linen vasta noin vuoden ajan toiminnassa ollut suora Nynäshamn - Hanko -yhteys.

Ensimmäinen kosketus: Laivasta ulos rullatessaan Tiger II on tiettävästi ensimmäistä kertaa koskaan Suomen maaperällä.

Perillä Hangon Länsisatamassa M/S Stena Gothica oli keskiviikkoaamuna kello 10. Satamasta erikoiskuljetus etuajoneuvoineen lähti kohti 200 kilometrin päässä sijaitsevaa Parolaa.

Vielä lisää luovia ratkaisuja

350 ajokilometrin plus merimatkan jälkeen perillä Panssarimuseolla vuorossa oli lastin purku ja senttimetripeli, jonka tuloksena vetonaula olisi paraatipaikallaan museohallissa.

Museon parkkialueelle pysähtyneen yhdistelmän sai kätevästi katkaistua, ja lavetin laskettua matalaksi maata vasten. Tämän vaiheen jälkeen seurasi yksi koko operaation kriittisimmistä vaiheista, kun Kuningastiikeri piti saada lavetilta alas.

Tämä vaihe kysyi raskainta käytössä ollutta kalustoa.

Panssarimuseon lähistöllä operoiva Panssariprikaati tukee tätä sotahistoriallista erikoismuseota usein silloin, kun raskasta kalustoa pitää siirtää. Tälläkin kertaa prikaatista saatiin apuun useampi ajoneuvo miehistöineen. Kuningastiikerin lavetilta veti etulinjan taistelupanssarivaunu Leopard 2A6, ja tähän liittyikin paljon symboliikkaa.

Saksalaisvalmisteinen Leopard 2 voidaan mieltää jossain määrin Tiger II:n jälkipolveksi. Tämä saattoi hyvinkin olla ensimmäinen kerta, kun nämä kaksi vaunua kohtasivat, ja kun Leopard peräti veti Tiger II:ta.

Kuningastiikeri on eräs raskaimmista koskaan valmistetuista panssarivaunuista, ja tämän vuoksi jopa Puolustusvoimien nykykaluston kapasiteetti alkoi olla rajoilla. Sen hinauskalustoa ei ole mitoitettu aivan näin painaviin kohteisiin, sillä Puolustusvoimien käytössä ei ole yhtään Tiger II:n painoista vaunutyyppiä.

Prikaatilla on vanhempaan Leopard 1:een perustuva ARV, mutta näin massiivisen vaunun tapauksessa oli turvallisinta käyttää järeintä mahdollista vaihtoehtoa, itse Leopard 2:ta. Vaikka Tigeristä tosiaan puuttuukin moottori, oli se silti muutaman tonnin Leo 2A6:takin painavampi.

Hmm... Centurionilla lavetille ja Leopardilla siltä pois... tämähän oli ihan NATO-yhteensopiva kuljetusketju!

Leopard kytkettiin lavetilla olleeseen Tigeriin kahdella järeällä hinauspuomilla, jotka nostettiin paikalleen vapaaehtoisen lainaamalla pyöräkuormaajalla. Jotta puomit saatiin suunnattua oikein, piti lavetin ja asfaltin välille asettaa tukevista puupölkyistä väliaikainen porras, jota pitkin myös Tiikeri rullasi lavetilta alas.

Pyöräkuormaaja käänsi Tiikerin tornin kuljetusasennosta jälleen näyttelyasentoon.

Muutaman vaununmitallisen jälkeen Leopard oli osuutensa hoitanut, ja Tiger kiilattiin paikalleen samoilla puuparruilla. Seuraavan - ja viimeisen - askeleen hoiti eräs hyvin mielenkiintoinen kuljetusväline.

Vetomestari on prikaatin käytössä oleva työkone, joka on erittäin kätevä vaunujen siirtelyssä varasto-olosuhteissa. Se yhdistää omalla tavallaan satamista tutun terminaalitraktorin, jolla siirretään rekkojen perävaunuja autolauttoihin, (jättimäiseen) pumppukärryyn.

Kurottaja asetti vetomestarin ja Tigerin pohjan väliin kumimatot pehmikkeeksi. Sitten ketterä vetomestari kaappasi tarkasti vaunun kyytiinsä ja siirsi sen museohallin ovelle. Viimeinen vaihe oli tuoda Kuningastiikeri ovista halliin ja vekslata teipeillä osoitetulle paikalleen.

Parolan pään operaatio kesti alle puolitoista tuntia, prikaatin, kuljetusfirman, museon henkilökunnan sekä aina yhtä ahkeran Panssarimuseon toimintaa tukevan vapaaehtoisjoukon yhteistyöllä.

Viimeiset sentit: museon tutkija **Hannu Virta** (evl. evp.) ja museonjohtaja **Simo Hautala** (evl. evp.) mittaavat vaunun etäisyyttä lattiamerkinnöistä vaunun ollessa vielä vetomestarin varassa. Se taitaa olla siinä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Panssarimuseo

Hattulan Parolassa sijaitseva Panssarimuseo on sotahistoriallinen erikoismuseo, joka on rakentanut erästä maailman hienointa panssariajoneuvokokoelmaansa jo vuodesta 1961.

Museon kokoelmissa on hyvin vaihtelevantyyppistä panssarikalustoa 1910-luvulta 2010-luvulle. Bonuksena ovat muun muassa vaihtuvat näyttelyt, panssarintorjuntahalli simulaattoreineen sekä ainutlaatuinen panssarijuna. Parhaillaan museossa on käynnissä myös hyvin koskettavalla ja konkreettisella tavalla Ukrainan sotaa käsittelevä erikoisnäyttely.

Panssarimuseo järjestää myös useita tapahtumia vuosittain, joista saa lisätietoa museon nettisivuilta. Niissä on mahdollista nähdä kalustoa liikkeellä ajonäytöksien muodossa sekä jopa päästä itse vaunun kyytiin.

Osoite: Hattulantie 334, 13720 Parola

www: Panssarimuseo.fi

Avoinna: joka päivä

Pääsyliput: aikuinen: 10 €, lapsi 5 €, perhe 20 €

Försvarsfordonsmuseet Arsenalen

Ruotsin puolustusajoneuvomuseo Arsenalen on samalla koko Skandinavian suurin museo omassa genressään.

Strängnäsissä, Södermanlandin läänissä, noin 90 kilometrin automatkan päässä Tukholman keskustasta sijaitseva Arsenalen on perustettu vuonna 2011. Museon laajassa kokoelmassa on peräti 375 ajoneuvoa, joista 75 on näytteillä.

Arsenalenissa on nimensäkin mukaisesti kyse panssarivaunuja laajemmin sotilasajoneuvomuseosta.

Osoite: Arsenalen, 645 91 Strängnäs, Ruotsi

www: Arsenalen.se

Avoinna: Ke - Su

Pääsyliput: aikuinen: 130 kr, nuori (12 - 17 v.): 70 kr, lapset alle 11 v: ilmainen