EU:n uudet päästörajat vaativat ripeää sähköistymistä – Autoliitto kaipaa kunnianhimoa uudistuksiin

EU:n uudet päästörajat tieliikenne 2030 2035 55 sähköautot päästökauppa

Euroopan unionin eilen julkistama ehdotus ilmastolakipaketiksi sisältää kunnianhimoisia tavoitteita vuoden 2030 ja 2035 päästövähennysten suhteen.

Euroopan unionin ehdotus ilmastolakipaketiksi tavoittelee tieliikenteessä 55 prosentin päästövähennyksiä nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Tieliikenteessä tämä tarkoittaisi, että autovalmistajien mallistokohtaiset hiilidioksidipäästöt olisivat noin 42 g/km nykyisen noin 95 g/km sijaan. Analyytikkojen mukaan tavoite on saavutettavissa vain, jos unionin uusien autojen myynnistä 55 prosenttia on sähköautoja vuonna 2030.

Aiempi tavoite vuodelle 2030 tavoite oli 37,5 prosentin vähennys nykytasoon verrattuna.

Ilmastolakipakettiin kuuluu myös käytännön kielto polttomoottoreille vuodesta 2035, jolloin uusien autojen tulisi olla paikallispäästöttömiä. Osa autoalan edunvalvontaryhmistä on jo kommentoinut polttomoottorikieltoa, että yksittäiseen tekniikkaan kohdistuvat kiellot ja rajoitukset eivät välttämättä ole tehokkain tapa päästä hiilineutraaliuteen.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kommentoi ilmastolakipaketin tieliikennettä koskevassa keskustelutilaisuudessa toimittajille, että Suomi on ollut osaltaan vaikuttamassa muun muassa 2035 polttomoottorirajoitukseen. Harakan mukaan Suomi on kuitenkin ollut kannalla, jossa 0 g/km päästöraja ei saa olla teknologiaan kohdistettu, joten polttomoottorien kieltäminen sinänsä ei ole päämääränä.

Harakka ilmaisi samalla pettymyksensä siihen, että (polttomoottoripohjainen) kaasuautoteknologia ei kuulu EU:n tieliikenteen ilmastotavoitteisiin, eivätkä kansainväliset autovalmistajat ole olleet erityisen kiinnostuneita panostamaan teknologiaan viime vuosina.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoliitto: Suomelta tarvitaan nyt vahvaa EU-edunvalvontaa

Autoliitto peräänkuuluttaa tiedotteessaan vahvaa edunvalvontaa, jotta autoilun kustannukset ja sähköistymisen eteneminen tapahtuvat tasapainossa. Uudistuksissa tulisi olla myös kunnianhimoa.

"EU-komissio julkisti keskiviikkona 14.7. esityksensä ilmastolakipaketiksi, jolla tavoitellaan 55 % päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Suomen tehtävä on nyt huolehtia, että Euroopan unionin harvimmin asuttu pohjoinen maa ei joudu maksamaan kohtuutonta osaa päästövähennysten saavuttamisesta."

”Paketin toteutuessa uusien polttomoottoriautojen myynti loppuu vuonna 2035. Meillä on kuitenkin polttomoottoriautoja vielä pitkään tuonkin jälkeen ja polttomoottori on keskeinen osa myös hybridiautokantaa. Biopolttoaineilla voidaan mahdollistaa nykyisen autokannan ja niihin sitoutuneen pääoman järkevä elinkaari ja käyttö. Tässä asiassa Suomessa on myös erityisosaamista”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Autoliitto toivoo, että autokantaa koskevissa tavoitteissa huomioitaisiin myös polttomoottoriauton vaihtaminen käytettyyn sähköautoon.

"Sähköistymisen osalta ratkaisevaa on, millaiseksi sähkön hinta muodostuu. Merkittävä osa kuluttajien sähkölaskusta koostuu monopoliasemassa olevien sähkönjakelijoiden maksuista. Jos liikenteen maksurasite muutoksen johdosta kasvaa, niin se pitää huomioida kansallisessa verotuksessa. Suomessa henkilöautoliikenteen verotus on jo nyt kansainvälisessä vertailussa kireimmästä päästä."

– Nyt pitää löytyä kunnianhimoa lähteä uudistamaan autokantaa ja rakentamaan latausinfrastruktuuria. Kokonaiskustannusten noustessa ja vaatimusten kiristyessä liikenteeltä ei voida kerätä yhtä paljon veroja kuin ennen, Nieminen huomauttaa.

"Suomelta tarvitaan nyt jämäkkää otetta omassa EU-edunvalvonnassa, jotta se ei menetä kilpailukykyä muihin jäsenmaihin verrattuna. Liikenne on tärkeä osa kilpailukykyä varsinkin harvaan asutussa maassa. Kansallisessa päätöksenteossa on tärkeää seurata, mitä muualla EU:ssa tehdään eikä lähteä toteuttamaan omia tiukempia vaatimuksia. "

– Suomen erityispiirteet pitää huomioida tässä paketissa. Suomi on EU:n harvimmin asuttu maa ja meillä on hyvin ohuet liikennevirrat, minkä takia henkilöauto on meillä usein paras tai ainoa todellinen vaihtoehto liikkumiseen. Vaihtoehtoisten liikennemuotojen järjestäminen on meillä vaikeaa ja kallista verrattuna tiheästi asuttuun Keski-Eurooppaan, Nieminen painottaa.

Autoalan Tiedotuskeskus: latausinfra ja hankintakannusteet avainasemassa

Autoalan Tiedotuskeskus kommentoi omassa tiedotteessaan kattavasti päästökauppajärjestelmää, sekä muistuttaa sähköautojen vaativan latausinfrapanostusta ja hankintakannustimia.

– Ajoneuvovalmistajat varautuvat jo lähivuosien aikana yhä nopeampaan autokannan sähköistymiseen. Sähköautojen hankintatuen uudistamiselle ja aiempaa kattavammalle latausinfran kehittämistuelle on nyt erittäin suuri tarve, jotta suomalaisilla olisi mahdollisuus hankkia ladattavia autoja EU-sääntelyn edellyttämään tahtiin. Kannusteille on tarvetta erityisesti lähivuosien aikana, kun käyttövoimamurros on vielä kiihtymisvaiheessa, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

"Vuonna 2035 valmistajien olisi mahdollista tuoda EU-markkinoille enää sellaisia autoja, jotka ovat sähkö- tai vetykäyttöisiä. Komissio selvitti myös vaihtoehtoa, jossa biopolttoaineille ja muille hiilineutraaleille polttoaineille olisi määritelty raja-arvolaskennassa korjauskerroin, mutta päätyi määrittelemään laskennalliset päästöt ilman polttoaineen elinkaarivaikutusta. Vuoden 2035 tavoite uusille ensirekisteröitäville autoille on haasteellinen, koska se voidaan saavuttaa vain sähköautoilla. Tavoite edellyttäisi käytännössä koko rakennuskannan ja päätieverkon kattavaa latausverkostoa. Olisikin toivottavaa, että polttoaineen elinkaarivaikutukset huomioon ottava teknologianeutraali tarkastelutapa nostettaisiin valmistelun aikana vielä uudelleen tarkasteluun. Se avaisi tietä myös muiden hiilineutraalien polttoaineiden tuotekehitykselle."

"Komissio ehdottaa tieliikenteelle ja rakentamiselle yhdistettyä päästökauppaa. Tieliikenne ei nykyisin kuulu päästökauppaan, vaan se on osa ns. taakanjakosektoria, jonka päästövähennystoimet on sovittu kansallisesti - Suomen osalta tavoitteena on ollut 39 prosentin vähennys, jonka mukaisesti tavoite on ollut puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. EU asettaa kullekin jäsenvaltiolle taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet niiden bruttokansantuotteesta riippuen. Komission tänään ilmoittaman perusteella taakanjakosektorin päästövähennystavoite kiristyy Suomessa 50 prosenttiin."

"Takanjakosektoria koskevat kansalliset päästövähennystavoitteet on ehdotettu sopeutettavan tieliikenteen päästökauppajärjestelmään. Liikenne jäisi siis edelleen kansallisen tason tavoitteiden piiriin, ja uusi päästökauppajärjestelmä toimisi hintasignaalina. Tilanne olisi nykyisen päästökauppajärjestelmän kannalta uusi, sillä jatkossa tieliikennesektorin päästöjä säänneltäisiin sekä päästökauppasektorin että sen ulkopuolisen taakanjakosektorin osana."

– Päästökaupan vaikutuksia tulisi selvittää niin kotitalouksien kuin elinkeinoelämänkin kannalta ennen kuin siitä tehdään lopullisia päätöksiä. Liikenteeltä kerätään Suomessa jo nyt hiilidioksidipäästöihin sidottua polttoaineveroa. Riskinä on, että päästökaupasta muodostuu uusi polttoaineveroon rinnastettava maksu, joka lisää merkittävästi liikkumis- ja kuljetuskustannuksia, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

Autoalan Tiedotuskeskus penää myös panostusta latausverkostoon, jotta sähköautojen yleistymiselle ei muodostu estettä latausinfrasta. Jopa pääväylien varrella julkinen latausverkosto on harvaa. Hankinnan edellytyksenä on kuitenkin mahdollisuus ladata autoa kotona ja kirittävää riittää esimerkiksi taloyhtiöiden suhteen. Myös työpaikkojen latausinfran kehittämistä tulee tukea.

"Tavoitteena on lisätä EU-alueen latauspisteiden lukumäärä 1 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä ja 3,5 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Tästä ollaan vielä kaukana, sillä EU:ssa julkisia latauspisteitä oli viime vuonna noin 225 000. Ilmastopakettiin kuuluvassa vaihtoehtoisen polttoaineiden jakeluinfraa koskevassa direktiivissä komissio ehdottaa latausverkostolle ja vedyn jakeluasemille määrällisiä tavoitteita. Vuoteen 2025 mennessä EU:n päätieverkolla (TEN-T) tulisi olla vähintään 60 kilometrin välein latausasema henkilö- ja pakettiautojen ja raskaan liikenteen tarpeisiin. Vedyn jakeluasemia tulisi ydinverkolla olla vuoteen 2030 mennessä vähintään 150 kilometrin välein."

Lähteet: Autoliitto, Autoalan tiedotuskeskus, Automotive News Kuvat: Moottorin arkisto