Hankintatuet käytettyihin sähköautoihin – vaatii kansalaisraati

Päästötoimia ja niiden oikeudenmukaisuutta pohtinut uusi kansalaisraati ei nostaisi fossiilisten polttoaineiden verotusta, koska se osuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin. Raati myös luopuisi autoverosta.

Satunnaisotannalla valittu uusi kansalaisraati on pohtinut päästötoimia ja niiden oikeudenmukaisuutta. Raatilaisten tehtävä on ollut käsitellä eritoten tavallisia kuluttajia koskevia päästövähennystoimia, jotka liittyvät liikkumisen lisäksi ruokaan ja asumiseen.

Esitelemme raatilaisten näkemyksiä liikenteen päästöjen vähentämisen keinoista. Raadin tehtävä on ollut ”arvioida, kuinka reiluja ja tehokkaita ovat Suomen suunnitellut toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi.”

Tässä yhteydessä on hyvä mieltää, ettei liikenne ole suinkaan ainoa haitallisten kasvihuonepäästöjen lähde. Liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on Suomessa noin viidennes, selviää Autoalan Tiedotuskeskuksen tiedoista. Henkilöliikenteen osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 10 prosenttia ja tieliikenteen tavarakuljetusten osuus noin 7 prosenttia.

Oikeudenmukaisuus kunniaan

Uusi kansalaisraati ei tuoreen julkilausumansa mukaan esimerkiksi nostaisi fossiilisten polttoaineiden verotusta, koska se osuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin. Autovero tulisi julkilausuman mukaan poistaa, jotta Suomen autokantaa saadaan uudemmaksi.

Oikeudenmukaisuuden nimissä kansalaisraati myös kohdentaisi sähköautojen hankintatuen toisin kuin nyt on käytäntönä. Kolmikymmenpäisen kansalaisraadin mukaan hankintatukia tulisi kohdistaa uusien täyssähköautojen lisäksi käytettyihin täyssähköautoihin sekä laajentaa hankintatukia ladattaviin hybridiautoihin.

Julkilausuman yleisissä huomioissa raatilaiset nostivat esiin, että ilmastotoimet aiheuttavat kansalaisiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten vuoksi huolta, vaikka ilmastonmuutoksen hidastamiseksi halutaan toimia. Raadin mielestä on myös tärkeää, että yksilölliset ja alueelliset erot otetaan huomioon uuden ilmastosuunnitelman toimissa.

Toiveissa kattavampia hankintatukia

Kansalaisraadin julkilausumassa on otettu kantaa useisiin eri toimenpide-ehdotuksiin, joista liikennettä koskevia esimerkkejä alla.

Toimenpide: Jatketaan täyssähköautojen nykyistä hankintatukea ja korotetaan tukisummaa.

Raati: Jotta toimenpide voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti, pitäisi hankintatukea kohdistaa sekä uusiin että käytettyihin täyssähköautoihin sekä laajentaa ladattaviin hybridiautoihin, ilmastotavoitteisiin soveltuvin rajoituksin. Tukea olisi ohjattava myös jakamistalouden kehittämiseen, jotta autoja ei tarvitsisi olla niin paljon, mutta useammalla olisi mahdollisuus käyttää autoa omistamatta sitä.

Autovero tulisi poistaa

Kansalaisraati on pohtinut työskentelyssään myös liikenteen ja autoilun verotusta.

Toimenpide: Autoverotuksen ja ajoneuvoverotuksen muuttaminen

Raati: Ajoneuvoverotuksen tulee olla johdonmukainen ja perustua kaikilta osin ajoneuvon päästöihin, mukaan lukien käyttövoimavero. Autovero tulee poistaa, jotta Suomen autokantaa saadaan uudemmaksi. Fossiilittomia polttoaineita käyttävien autojen verotusta tulisi keventää entisestään. Tällä hetkellä käytössä olevia ajoneuvoveron vapautuksia pitäisi laajentaa alueellisen oikeudenmukaisuuden mukaisesti. Esimerkiksi vuosittaisessa ajoneuvoverotuksessa otetaan huomioon alueelliset tekijät: eri säännöt pohjoiseen ja etelään, kuten liikennevakuutuksissa voidaan tehdä.

Toimenpide: Fossiilisten polttoaineverotuksen nosto.

Raati: Fossiilisten polttoaineiden verotusta ei pitäisi vielä nostaa, koska se osuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin, joilla ei ole varaa vaihtaa sähköautoon, mutta jotka kuitenkin autoa tarvitsevat. Polttoaineverotuksen nosto on oikeudenmukaista vasta silloin, kun käytettyjen sähköautojen hinnat ja tarjonta ovat samalla tasolla kuin fossiilisilla polttoaineilla kulkevat.

Toimenpide: Toteutetaan romutuspalkkiokampanja tai -kampanjoita.

Raati: Tuen pitää suuntautua nimenomaan kotitalouksille. Romutettavia autoja voisi olla enimmillään kaksi per kotitalous per kampanja. Romutuspalkkio pitäisi voida käyttää nykyisten mahdollisuuksien lisäksi myös käytetyn sähköauton hankintaan.

Jakeluinfran tukia korotettava

Raadin pohdintojen aiheena on ollut myös sähköautojen latausverkoston valtakunnallinen kattavuus sekä kaasuautoilun haasteet tankkausverkoston ja kaasun kuluttajahinnan näkökulmista.

Toimenpide: Jatketaan ja korotetaan liikennesähkön ja -kaasun julkisen jakeluinfrastruktuurin tukea

Raati: Tukea on osoitettava tasa-arvoisesti kaikille alueille, myös haja-asutusalueille. Etenkin biokaasun jakeluinfrastruktuuri on riittävästi ulotettava kattamaan koko maa. Biokaasun osalta tulee ottaa huomioon riittävä saatavuus kansalaisille kilpailukykyiseen hintaan.

Toimenpide: Jatketaan kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman toteuttamista ja kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantamista

Raati: Kävely- ja pyöräteiden suunnittelussa otettava huomioon yhdenvertaisuus. Investointeja tulee kohdentaa niille alueille, joilla pyöräteiden käyttö ja tarve on hyöty-käyttösuhteen mukaisesti parasta. Budjetissa ja päätöksenteossa tulee ottaa huomioon muutkin kävely- ja pyöräteiden käyttöä edistävät toimet, kuten liikenneturvallisuus, kunnossapito, pyöräparkit ja tiedotus. Haja-asutusalueilla vaihtoehtona voi olla myös pientareen levennys.

Ympäristöministeriön osallistamishanke

Kansalaisraadin ideoi ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Osallistamisidean käytännön toteuttamisesta eli raadin kokoamisesta ja toiminnasta on vastannut Turun yliopiston tutkijaryhmä.

Kutsu osallistua raatiin lähetettiin maaliskuussa 8 000 satunnaisesti valitulle 18–80-vuotiaalle suomalaiselle. Tutkijaryhmän mukaan kutsukyselyyn vastanneista muodostettiin raadin kokoonpano siten, että se edustaa mahdollisimman hyvin koko väestöä asuinpaikan, sukupuolen, iän sekä koulutustaustan mukaan.

Mitä seuraavaksi?

Raadin julkilausumaa käsitellään ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kokouksessa 3. toukokuuta, ja raadin antia hyödynnetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa. Tulosten käsittely jatkuu ilmastosuunnitelman laadinnan tueksi asetetussa työryhmässä.

Ilmastosuunnitelman luonnos valmistuu kesällä 2021. Tutkijoiden kirjoittama kansalaisraadin loppuraportti valmistuu kesäkuussa 2021.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Lähteet: Ympäristöministeriö, Turun yliopisto Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Autoalan Tiedotuskeksus, Autoliitto

a:1:{i:0;s:5:"91764";}