Hullua ja mahtavaa: kilvanajoa ruohonleikkureilla

Päältä ajettavilla ruohonleikkureilla ajettiin Sipoossa SM-sarjan kauden viimeinen lähtö: kolmen tunnin mittainen kestävyyskilpailu auringon laskuun.

Sää on vain muutaman asteen plussan puolella auringon lähestyessä horisonttia, kun ruohonleikkureihin tehdään vielä viimeisiä säätöjä ja tarkistuksia ennen katsastusta. Moottoriurheilutunnelma on tuttu, mutta nyt tekeillä on jotain poikkeuksellista. Mistä tässä oikein on kyse?

Kyse on ruohonleikkureiden Suomenmestaruussarjan kilpailusta. Siis päältä ajettavilla ruohonleikkureilla kierretään rataa kolmituntisessa kestävyyskilpailussa. Leikkureilla ajetaan myös kansainvälisiä mittelöitä. Silloin koitos kestää 12 tuntia, joista kolmelle ensimmäiselle tunnille lasketaan SM-pisteitä, ruohonleikkurisarjan verkkosivusto leikkurilemans.com opastaa.

Kisoja ajetaan niin talvi- kuin kesäolosuhteissa ratojen vaihdellessa tasaisista kentistä motocross-ratoihin ja talvisiin jääratoihin. Luokkajako on varsin yksiselitteinen: vakioleikkurit kilpailevat vakio-pro –luokassa, jossa ajetaan muutamaa sääntöpoikkeusta lukuun ottamatta virittämättömillä ruohonleikkureilla.

Avoin luokka on käytännössä täysin vapaa. Oikeastaan vain moottorilohkon tulee olla alkuperäinen. Vapaasti viritetyllä päältä ajettavilla ruohonleikkureilla voisi saavuttaa yli 100 kilometriä tunnissa välityksiä muuttamalla. Kilpailuissa radan mutkaisuus rajoittaa huippunopeuden molempien luokkien osalta jonnekin 50–60 km/h tietämille.

Kohti kansainvälisyyttä

Sarja on saanut tänä vuonna näkyvyyttä aina Kiinassa asti, jonne paikallinen uutiskanava välitti kuvia kauden avauskilpailusta 12 tunnin kestävyysajosta Lavialta. ”Worlds coolest race” on vähintäänkin eksoottinen kansainvälisestä näkökulmasta, sillä se ajetaan talvella järven jäällä. Mediaa oli paikalla aina kansainvälistä uutistoimisto Reutersia myöden ja kuljettajia esimerkiksi Englannista ja Saksasta.

Päältä ajettavalla ruohonleikkurilla kilpailu on kohtuuhintainen tapa harrastaa moottoriurheilua. Siinä on oudolla tavalla jotain äärettömän kiehtovaa. Samaan aikaan kun pohtii, miksi kukaan harrastaisi tätä lajia, huomaa haluavansa itse mukaan.

- Hulluilla on halvat huvit, nauraa Linda Muukkonen pitkän, ja kertovan, hymyn jälkeen. Hän ajaa numeron 13 omaavalla No Team Racingin ruohonleikkurilla avoimessa luokassa. Samaan tiimiin kuuluvat myös veli Michael ja isä Seppo. Ruohonleikkureita harrastetaankin usein perhevoimin.

Startti suoritetaan upean auringonlaskun saattelemana. Kilpailun alettua käy selville lajin viehätys. Kuljettaja joutuu todella työskentelemään saadakseen parhaan irti, sillä ruohonleikkureissa ei ole varsinaisesti jousitusta. Takavetoisuus ja kapeat renkaat tarkoittavat komeita luistoja.

No Team Racing on kuitenkin ongelmissa, sillä leikkuri ei suostu käynnistymään lämmittelykierrosten jälkeen varikolta. Muukkonen kertoo startin hajonneen. Edes toistuvat yritykset vetää leikkuri käyntiin pakettiautolla eivät pelasta tilannetta. Kilpailu on ohi ennen kuin se on alkanutkaan.

Eikä tätäkään kilpailua ajeta ilman kansainvälistä väritystä. Naapurikansamme Virosta oli matkannut Sipooseen kahden tallin voimin, joista vakioluokassa kamppaili numerolla 21 Mustad Lambad. Tiimin vakiokuljettajat ovat 12-vuotias Keily Kokkar sekä 15-vuotias Kristen Kautsaar. Näille nuorille tytöille kyseessä on ensimmäinen näin pitkä kestävyyskilpailu, ja siksi tiimiin on lainattu kolmanneksi kuljettajaksi kokenut Annely Tisler.

Osaamista ei ryhmästä puutu, sillä Mustad Lambad on Viron ruohonleikkurikilpasarjan taulukossa sijalla kaksi. Lainakuljettaja Tisler oli voittamassa Suomessa Lavian 12 tunnin kilpailun helmikuussa. Ryhmän varikkopysähdyksistä ja muusta tekniikasta vastaa Janek Kokkar.

Ihan oikeaa moottoriurheilua – ruohonleikkureilla

Jo ensimmäisen tunnin jälkeen radalle on laskeutunut pimeys. Taivaalla hohtava kirkas tähtitaivas on kaunis, joten radalla erottuvat enää lähinnä ajovalojen keilat. Varikkopysäytysten, tankkausten ja kuljettajanvaihdosten taktikointi on isossa roolissa. Tämä ei poikkea muusta kestävyysmoottoriurheilusta - luotettavuus on kaikkein tärkeintä.

Kolmen tunnin jälkeen tulokset ovat selvillä. Avoimen luokan kärjessä maaliin tulevat kaksi Q-Ryhmän leikkuria ja kolmanneksi eniten kierroksia kerää Sipoon Säätäjät. Kilpailun voittanut Q-Ryhmän leikkuri numerolla 462 voittaa myös sarjamestaruuden, mutta Sipoon Säätäjät säilyttävät sarjatuloksissa toisen sijan ennen numero 46 Q-Ryhmää, enemmän osakilpailuvoittoja keränneenä, tasapisteistä huolimatta.

Vakioluokan osakilpailuvoittoon ajaa Grave Digger varmistaen näin myös luokan sarjamestaruuden. Toiseksi Sipoossa sijoittuu Virolainen Mustad Lambad, joka ei kuitenkaan aja SM-pisteistä. Osakilpailussa pronssille ajaa Bullshit Team. Tämä tarkoitti Bullshit Teamille sarjassa toista sijaa ja kolmanneksi koko kauden mittelössä sijoittui Jii Racing Team.

Teksti: Henri Posa, kuvat: Jari Saarentaus