Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
9.5.2023

Huoli teiden kunnosta viety hallitusohjelman laatijoille

tietyö

Tievetoomus keräsi reilussa kuukaudessa 1 072 allekirjoitusta yrityksiltä ja järjestöiltä. Autoliitto on jo pitkään ollut huolissaan teiden kehnontuneesta ajettavuudesta.

Suomi-neidon verenkierron eli tiestön kehnosta kunnosta huolestuneet Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Suomen Tieyhdistys käynnistivät alkuvuonna Tievetoomus-hankkeen. Aihe on tärkeä, sillä tien päällä pidetään liikkeessä Suomen teollisuus, kauppa, tuotteet ja työvoima. Kansalaisten vapaus liikkua omatoimisesti ympäri maan ei ole sekään lainkaan merkityksetön arvo.

Vetoomus on luovutettu poliittisille päättäjille, jotka muokkaavat tulevan hallituksen hallitusohjelmaa kokoomuksen Petteri Orpon johdolla. Moottori uutisoi Tievetoomuksesta tuoreeltaan maaliskuussa.

– Peräti 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on sellaista, että maantiet ovat ainut käytettävissä oleva liikkumisen alusta. Kun hallitusneuvotteluissa pohditaan keinoja talouden tasapainottamiseksi, on muistettava, että tiet pitävät Suomen teollisuuden, kaupan ja yritysten tuotteet liikenteessä, Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi tähdentää.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Yli tuhat allekirjoittajaa

Vetoomuksen puuhatahot eivät ole huolineen yksin, sillä Tievetoomus keräsi reilussa kuukaudessa 1 072 allekirjoitusta yrityksiltä ja järjestöiltä. Allekirjoittaneita ovat esimerkiksi EK, SAK, Suomen Yrittäjät ja MTK. Lisäksi vetoomuksen ovat allekirjoittaneet useat muut elinkeinoelämän järjestöt ja sadat yritykset eri toimialoilta – apteekeista kuljetusyrityksiin ja koneurakoinnista rakennusteollisuuteen.

SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala on kiteyttänyt toiveen kahteen lauseeseen: ”Vetoamme seuraavaan hallitukseen, että alimitoitettu rahoitus nostetaan tiestön ylläpidon ja kehittämisen vaatimalle tasolle. Tämä tarkoittaa satoja miljoonia euroja lisärahoitusta.”

– Tiestön kunto huononee ennätysvauhtia ja Suomessa ei ole pystytty investoimaan riittävästi uusiin väyliin. Myös päästövähennystavoitteiden saavuttaminen ja liikenteen vaihtoehtoiset energiamuodot edellyttävät meiltä nykyistä parempikuntoisia teitä. Panostukset tiestöön maksavat itsensä takaisin pidemmällä tähtäimellä, tekemättä jättäminen maksaa vielä enemmän sanoo, Kujala kiteyttää tiestön nykytilan.

routa

Tiet kaikkien asia

Autoilun riesana ovat kuopat, railot, painumat, reunojen murtumat, rokonarpiset sillankannet sekä keskeneräiset kunnostukset ja tieviivoitusten puutteet. Teiden heikentynyt ajettavuus voi pakottaa laskemaan sallittuja ajonopeuksia tietyillä tieosuuksilla.

Vetoomuksen laatijat muistuttavat, että tiestön kunto vaikuttaa kaikkien suomalaisten elämään. Noin 90 prosenttia Suomessa kuljetetuista tavaratonneista kulkee kumipyörillä. Tämä tarkoittaa, että Suomen kilpailukyky, huoltovarmuus ja energiantuotanto ovat riippuvaisia tieverkon ajettavuudesta.

Autoliitto: lisää korjausrahaa

Autoliitto on ollut jo pitkään huolissaan teiden rapistuvasta kunnosta, vaikuttaahan teiden kunto ajettavuuteen – ja matka-aikoihin. Tiestön korjausvelka on kasvanut, eikä korjausrahaa esimerkiksi päällystystöihin ole riittämiin.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on tähdentänyt, että ”matka-aika on aivan keskeinen syy ihmisille valita auto liikkumistavaksi, autoiluhan ei ole itseisarvo vaan henkilöauto on arjen mahdollistaja.”

Suomen suurinta autoilijoiden etujärjestöä on huolettanut myös se, että tiestön kunnossapito jää kalliiden raideinvestointien varjoon valtion rahanjaossa.

Moottori uutisoi maaliskuussa Autoliiton lausunnosta, joka liittyi Väyläviraston investointiohjelmaan vuosille 2024–2031. Kriittisen lausunnossa kiteytettiin, että ”rahoitustason nosto on ainoa keino tilanteen korjaamiseksi. Perustienpitoon tarvittaisiin vuositasolla välittömästi pysyvä vähintään 300 miljoonan euron tasokorotus.”

Autoliitto toi lausunnossaan esiin myös, että henkilöliikenteen matkasuoritteesta 80 % tapahtuu henkilöautoilla.

”Näin ollen tiestön painotusta määrärahojen käytössä tulisi merkittävästi lisätä, jolloin investointien hyöty-kustannussuhde nousisi.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:4:{i:0;s:6:"132267";i:1;s:6:"130395";i:2;s:5:"65899";i:3;s:6:"131823";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lue lisää

Kaikki artikkelit

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi