Järvisydän – huikaiseva kalliokylpylä, norpat ja paljon muuta

Etelä-Savon sydänmailla Rantasalmella sijaitsee maa- ja aurinkolämmöllä lämpenevä 1 500-neliöinen kylpylä, joka on louhittu rantakallioon.

Etelä-Savon sydänmailla Rantasalmella ja omaa rauhaa takaavan etäällä asukastihentymistä sijaitsee kylpylä, joka ei ole lajissaan ihan tavallisimmasta päästä. Olen kolmen vartin automatkan päässä Savonlinnasta ja reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Varkaudesta.

Kohteen nimi on Hotel & Spa Resort Järvisydän, mutta nimestä huolimatta olemme suomalaisuuden ytimessä sekä sitkaan yrittäjärohkeuden että mutkattoman luontosuhteen näkökulmasta. Järvisydän on ainutlaatuinen lomakylä, jota on sen rakentuessa varmasti kummasteltu turuilla ja toreilla suurhankkeeksi, jonka elinajanodote ei ole pitkä – no, toisin on käynyt.

Kalliota ja uppotukkeja

Järvisydämen vahvoja valtteja ovat alueen ulkotilojen ja rakennusten omintakeinen arkkitehtuuri, kekseliäästi tilojen sisustuksessa käytetyt luonnonmukaiset materiaalit, elämyskeskeisesti suunnitellut erilaiset yöpymismahdollisuudet – ja kaikkein vahvimpana valttina sijainti jylhän kauniin luonnon siimeksessä ja suojaisen lahdenpoukaman sylissä.

Maa- ja aurinkolämmöllä lämpenevän 1 500-neliöinen kylpylä on louhittu rantakallion lohkeamaan.

Altaiden pinnat ovat luonnonkiveä ja erottuvat näin värinsä ja muotojensa puolesta muista kylpylöistä. Kaikkialla näkyvissä rakenteissa on käytetty jykeviä, kuhmuraisia, kiiltäväpintaisia ja luonnonmuovaamia uppotukkeja, joilla on ikää jopa 500 vuotta. Uppotukkien käyttö yhdessä sisätilojen muotojen kanssa luovat aivan omanlaisensa luolamaisen tunnelman. Uppotukkien käyttö korostaa paikan ja toimintojen likeisyyttä luonnon kanssa.

Saunamualiman lumoissa

Kylpylä on sisustus- ja tilaratkaisuiltaan kiinnostava ja erikoinen, mutta samalla hämmentävänkin sokkeloinen. Tarjolla on muutama suolahuone lekotteluun ja myrskysuihkuhuone.

Saunoissa on mistä valita. On tavanomaista saunaa pitkälti muistuttava leppeiden löylyjen (+70 astetta) Uppotukkisauna, hammam-tyyppinen sauna, tavanomaisempi marmoripenkein ratkaistu höyrysauna, miedot lämmöt tarjoava infrapunasauna, kylpylän toisen kerroksen maisemasauna ja kovanahkaisimmille sovelias kipakkojen löylyjen Kivisauna, joka on mukavan kookas tiloiltaan. Muut löylyhuoneet ovat varsin pieniä kooltaan.

Ulkoaltaiden vesi on Saimaan järvivettä ja veden lämpötila vaihtelee vuodenaikojen mukaan, näiden altaiden vettä ei lämmitetä. Kesäisin Saimaaseen voi hulahtaa suoraan ulkoaltailta.

Sisäaltailla voi virkistäytyä ja rentoutua – muttei höyryävän kuumissa vesissä. Kiertovesialtaan veden syvyys on 130 senttiä ja veden lämpötila +31 astetta. Sama veden lämpötila on porealtaalla sekä matalassa lastenaltaassa.

Ekologisuus vahvasti edellä

Ja heille, jotka jo nurisevat, ettei altaiden vesi ole +31 astetta lämpimämpää on syytä kertoa ratkaisun perusteet. Järvisydämen ekologista ajattelua on pitää veden lämpötila maltillisena.

Muutkin kylpylässä tehdyt energiaratkaisut puhuttelevat kaikkia vihreästä nykyteknologiasta kiinnostuneita. Kylpylässä käytetään aurinkoenergiaa pääasiallisena energianlähteenä vuodessa ainakin kuuden kuukauden ajan. Aurinkoenergian käyttö painottuu huhtikuusta syyskuun lopulle saakka. Aurinkoenergialla pystytään tuona aikana kattamaan kolme neljännestä kylpylän energiankulutuksesta.

Lämmöntuotannossa taasen hyödynnetään maalämpöä. Maalämpöputkistosta hieman alle kuusi kilometriä on upotettu maan sisälle ja hieman yli neljä kilometriä putkista on upotettuna järven pohjaan. Talvella lämpöä saadaan syvältä maaperästä ja kesällä järviveden lämmetessä lämpöä varastoidaan lämpimästä järvivedestä takaisin maaperään.

Kylpylän tulisijojen lämpöä varastoidaan sitäkin ja hyödynnetään suihkuvesien lämmityksessä.

Jykevät kalusteet

Järvisydämessä voi majoittua hotellissa, metsäsviiteissä tai panoraamasviiteissä –tai saunallisissa House Boateissa eli majoituslautoissa veden äärellä.

Päärakennuksen, ravintoloiden ja hotelliosan arkkitehtuuri on erottuvaa, kiinnostavaa ja pohjaa puuhun, kiveen ja muhkeisiin rakenteisiin niin yleisissä tiloissa kuin huoneisssakin.

Kansallispuiston monipuoliset reitit

Saimaan järviluonnon valtteja ovat avaria järvenselkiä pilkuttavat saaret, kuvaukselliset rantakalliot ja rehevät lehdot.

Ympäröivä luonto on tuotu monella tavalla lähelle, sillä sen tarjoavat virkistysmahdollisuudet on tuotteistettu taitavasti: selkeästi hahmotettaviksi retkiksi halusipa savolaiseen kansallismaisemaan tutustua – vermeet tarvittaessa vuokraten – meloen, veneillen, suppaillen, patikoiden, maastopyöräillen, hiihtäen, lumikenkäillen tai retkiluistellen. Omin päin kuljeskelu, omin eväin on tietty mahdollista sekin hyvin merkityillä reiteillä. Nokipannukahvien teko onnistuu merkityillä tulentekopaikoilla poislukein metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran ajankohdat.

Valmiita luontoreittejä maastossa on kahdeksan erilaista, joista kukin valitsee kuntonsa ja toiveidensa mukaan. Reittien pituudet ovat välillä 0,6–4,4 kilometriä. Helpoimmat reitit vievät pitkälti tasamaalla, haastavimmat kuten Korpinkallion reitti kiertää kallioisessa maastossa, jossa on suuria korkeuseroja. Polkujuoksuun hurahtaneet valitsevat Kaarnetsaaren kierroksen. Hiet voi huuhtoa päivän lopuksi kylpylässä ja kivistävät jäsenet vetreyttää hieronnoissa. Tarjolla myös turvehoitoja, päähierontoja ja lämminkivihierontoja.

Retki- ja reittitarjontaan kannattaa tutustua jo etukäteen, jotta aktiviteettien toivotut ajankohdat saa rytmittämään toivotusti vierailua ja esimerkiksi välinevuokraus on varmistettu jo ennakolta.

Kestikievarin 11. sukupolvi

Järvisydämen nykytarinaan ajallista syvyyttä tuo se, että matkailu täällä Porosalmella alkoi jo vuonna 1658. Venäjän tsaari ja Ruotsin kuningas sopivat tuolloin, että Suomen halkaisevien teiden varsille tuli hevosen syöttövälein eli noin 30 kilometrin välein, tuli rakentaa kestikievarit, joissa ihmiset saivat syödäkseen ja hevoset saattoi vaihtaa levänneisiin.

Samoihin aikoihin Heiskasen suvun päämies sai kiitoksena hyvästä sotilaspalveluksesta 600 hehtaarin niemekkeen Porosalmelta. Vastineena lahjoitukselle oli luvattava rakentaa ja ylläpitää kestikievaria.

Suvun nykyinen piällysmies, kestikievariyrittäjä Markus Heiskanen perheineen, edustaa täten suvun 11. sukupolvea.

Viiksekkäiden pulleroiden kotivesillä

Järvisydän on helppo matkailukohde kiireiselle ja luonnossa kulkemisesta hieman vieraantuneille, sillä tarjolla on runsas kattaus erilaisia vaivattomasti haltuun otettavia luontoretkiä, opastuksella tai ilman. Linnansaaren kansallispuistoon ja Porosalmen käkkyrämetsiin on tarjolla retkiä vähintään kahdesti päivässä ja ympäri vuoden.

Alueen tunnetuimmasta eläinkunnan edustajasta ei jää epäselvyyttä. Norppa tulee vastaan Järvisydämen alueella kaikkialla. Viiksekkäät pullerot köllöttelevät myös vastaanoton edustan kalliolla veistoksina. Myymälän puolella tuliaisiksi on tarjolla norppapyyheitä, -paitoja, kasseja ja pehmoleluja. Jos oma matka osuu otolliseen ajankohtaan, on tarjolla myös kolmetuntinen risteily Linnansaaren kansallispuiston norppavesille.

Linnansaaren kansallispuiston alueella pesii uhanalaisen norpan lisäksi ja linnustomme ylväs kalasääksi.

Lisää: www.jarvisydan.com ja www.luontoon.fi/linnansaari

Teksti ja kuvat: Marko Jokela