7.2.2016

Kannattavatko sähköautot osana autokantaa? Siihen on laskuri.

B-sarjan sähköauton latauspistoke

Verkkotyökalun toivotaan auttavan niin päättäjiä kuin organisaation autokannasta vastaavia.

Sähköauton kannattavuuden laskeminen voi olla haastavaa jo omassa elämässä, mutta entäpä kun hallittavana on kokonainen autokanta? Missä vaiheessa organisaation autokantaan kannattaa ryhtyä ujuttamaan sähköautoja eri toimialueilla? Autokannasta vastaavien päättäjien helpotukseksi Saksan ilmailu- ja avaruustutkimuksen keskus DLR Stuttgartissa on kehittänyt näihin kysymyksiin vastaavan nettityökalun. Kehitystyö on tehty osana EU:n puhtaampien ajoneuvojen kannustinprojektia (I-CVUE).

Aluksi työkalu kohdennettiin erittäin suurten autokantojen hallintaan, esimerkiksi kuriiriyritysten tarpeisiin. Mutta todellisuudessa suurten autokantojen kanssa työskentelevät olivat ottaneet asiat jo harkintaansa, kun taas pienet ja keskisuuret autokannat hyötyivät nettityökalusta. Esimerkkikohteiksi mainitaankin kunnat, taksiyritykset, yhteiskäyttöautojen organisaatiot ja niin edelleen. Saksassa erityisesti hoiva-alalla on suosittu sähköautoilua, sillä monen käyttäjän autoille kertyy päivittäin noin 150 kilometrin ajomatka, ja ajoneuvoja pystytään lataamaan lounastunnilla.

Toimiakseen laskuri tarvitsee aluksi tietoa autokannasta ja sen käyttökohteista, mutta toisaalta työkalu pyrkii huomioimaan muuttujia myös suoran hankintahinnan ja polttoainekustannusten ulkopuolelta. Huomioitavia asioita ovat muun muassa millaisia ovat autojen päivittäiset reitit, voidaanko sähköauto ladata omalla biosähköllä, tukeeko valtiovalta tai kaupunki sähköautoilua ja onko alueella jo valmis latausverkosto.

Toisaalta tarkoituksena on myös kerätä tietoja eri maiden sähköautoistumisesta. Projektilla on myös suorempi tavoite: yhteensä 1 000 sähköautolla korvattua ajoneuvoa. Verkkolaskurilla onkin ollut jo satoja käyttäjiä kesän 2015 julkistuksen jälkeen, sillä verrattain yksinkertainen käyttöliittymä on maksanut itsensä takaisin matalampana oppimiskynnyksenä. Sovellus myös hakee läpinäkyvyyttä siten, että lopputulosten lisäksi näytetään miten siihen on päädytty.

Läpinäkyvyydestä on myös toinen hyöty, sillä sen avulla työkalulla voi havainnollistaa politiikoille erilaisten sähköautojen kannustinjärjestelmien todellisen vaikutuksen – ja vertailla suunnitelmia vaikkapa naapurimaiden ratkaisuihin.

Työkalun hyödyntämät vertailutiedot eivät kata tällä hetkellä nimenomaisesti Suomea, mutta lähiaikoina tapahtuva Norjan tietojen lisääminen saattaa olla ensimmäinen askel Pohjoismaihin.

Lähde ja kuva: Mercedes-Benz

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat