Karavaanarin kestoaihe kiistelyyn: ilma- vai vesikeskuslämmitys?

Kuluva vuosi on kasvattanut matkailuajoneuvojen myyntiä huomattavasti. Talvikäyttöä ajatellen ostotilanteessa oleellista on matkakodin lämmitystapa.

Etenkin tuoreita karavaanareita voi matkailuajoneuvoa hankittaessa mietityttää sen talvikäyttö: millainen lämmitysjärjestelmän täytyy olla ettei autossa tai vaunussa palele? Perinteisin kiistelynaihe lämmitykseen liittyen on lämmitysjärjestelmän valinta: ilma- vai vesikeskuslämmitys? Ilmalämmitysjärjestelmien markkinoita hallitsee Trumatic ja vesikeskuslämmityksistä suurimman osan on valmistanut Alde. Molemmille järjestelmille löytyy oma, usein uskollinen kannattajakuntansa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kummallekaan ei kannata sanoa ei

Pitkäaikaisen karavaanarin ja entisen matkailuajoneuvotuojien toiminnanjohtajan Antti Siljamäen mukaan molemmissa järjestelmissä on puolensa.

Asunto-osan lämmityksen laatuun vaikuttaa enemmän järjestelmän toteutustapa, kuin itse järjestelmä. Trumaticille olennaista on, että ilmakanavien sijoittelu on monipuolinen, ja Alden patteriverkoston olisi hyvä olla laaja.

– Patteriverkoston osalta on olennaista, että pattereita on riittävästi ja etenkin ohjaamon lämmitykseen on kiinnitetty huomiota. Olisi hyvä, että ilmasuulakelämmitteisissä autoissa ilmasuulakkeista saisi ohjattua ilmaa ohjaamon penkkeihin päin, Siljamäki kertoo.

Alkoviautoissa johdatetaan aiempaa useammin lämpöä myös alkoviosaan, vanhemmissa malleissa tämä on erittäin harvinaista. Lämpöä on kuitenkin hyvä jakaa myös alkoviin.

Omakohtaisesti voi kertoa lapsuusvuosien kokemuksesta pakkasöiden iskevän lämmittämättömään alkoviosaan ikävästi, kun auton muilla sisäalueilla lämpötila tuntuu miellyttävältä.

Ilmalämmitysjärjestelmässä on myös huomioitava teho. Siljamäki suosittelee, että Suomen talvessa käytettävän matkailuauton lämmittimen teho olisi kuusi kilowattia, markkinoilla liikkuu myös neljän kilowatin versioita.

Pohjoismaihin tehty malli varma valinta talveen

Monella merkillä on Pohjoismaita varten omat versiot, joissa on huomioitu talviolosuhteet hyvin.

Siljamäki myös muistuttaa, että Keski-Euroopasta tuoduissa malleissa voi olla eroja varustelussa. Lämmittimen tehon lisäksi eroavaisuuksia voi olla muun muassa sähkövarusteissa ja eristeissä.

Siljamäen mukaan talvikäyttöä ajatellen muita välttämättömyyksiä ovat eristetty harmaavesisäiliö ja sen ulostuloputki. Plussaa on, jos säiliöstä löytyy lisäksi lämmitysvastus. Nämä kuuluvat usealla merkillä niin sanottuun talvipakettiin. Lisäksi vähäisiä jätevesiä voi huuhdella vessanpönttöön, sillä WC-istuin sijaitsee poikkeuksetta lämpimässä tilassa.

Jos aikomuksena on säilyttää käyttövettä auton omassa säiliössä, tulee varmistaa järjestelmän putkien sijainnit, jotta vesi pysyy sulana. Usea karavaanari kuitenkin pitää mukanaan irrallista raikasvesikannua lyhyemmillä talvireissuilla.

Talvimatkailuautoilun perusteisiin esittelevä juttu julkaistaan kokonaisuudessaan Moottorissa 12/2020.

Teksti: Eetu Kokkonen Kuvituskuva: Moottorin arkisto / Jari Saarentaus