Katso kuinka paljonko dieselillä ajaminen kallistuisi

Paljon ajavan kukkarolla käydään, jos dieselin verotuki poistuisi ja käyttövoimaverosta luovuttaisiin – dieselin pumppuhinta nousisi yli 32 sentillä.

Yksi keino hillitä liikenteen haitallisia päästöjä on muokata dieselautoilun verotusta. Valtioneuvoston teettämässä tuoreessa Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemässä tutkimuksessa työkaluina ovat dieselpolttoaineen litrahintaan vaikuttavat veromuutokset ja nykyisestä dieselautoilijoita kurittavasta käyttövoimaverosta luopuminen.

Laskimme esimerkin, kuinka syvällä dieselkäyttöisellä henkilöautolla ajavan kukkarolla käytäisiin, jos dieselin nykyinen verotuki poistuisi ja käyttövoimaverosta yksityisautoilussa luovuttaisiin.

Esimerkkilaskelman tulokset ovat hyvin kiinnostavia ja koskettavat isoa joukkoa suomalaisia: liikennekäytössä olevista noin 2,7 miljoonasta henkilöautosta noin 750 000 on dieselautoja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Dieselin litrahinta nousisi

Dieselpolttoaineen verotuki on dieselin energiasisältöveron alennus, jonka suuruus on 25,95 senttiä litraa kohden. Tuen tarkoitus on tukea hyötyliikennettä ja vientiteollisuutta.

Yksityiskäyttöisistä dieselautoista kannetaan käyttövoimaveroa, jotta keskimääräisellä vuosittaisella ajosuoritteella ei syntyisi verotukea verrattuna bensiinikäyttöiseen autoon.

Dieselveron tuesta luopuminen nostaisi dieselin litrahintaa 25,95 senttiä arvonlisäverolla lisättynä, joka nostaisi kuluttajan maksamaa dieselin pumppuhintaa 32,18 sentillä litralta.

Autoliitto: aina on voittajia ja häviäjiä

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen pohtii eri näkökulmista mahdollisen verotusmuutoksen vaikutuksia tavallisen autoilijan näkökulmasta. Vaikka muutoksen tavoite on olla mahdollisimman kustannusneutraali, että autoilun kustannusten muutos olisi vähäistä, olisi tälläkin muutoksella häviäjänsä ja voittajansa.

– Paljon ajavia rokotetaan, niin se menisi. Erityisen paljon vuotuisen ajamisen kustannukset nousisivat heillä, joilla on asuin- tai työpaikkansa sijainnin vuoksi pakko ajaa paljon. Ja jos käytössä on vanhempi dieselauto, on sen kulutus tietty suurempaa, Nieminen pohtii.

Maantieteellisesti mahdollinen muutos iskisi vahvimmin sinne, missä on suhteellisesti enemmän dieselautoja ja missä niillä tyypillisesti myös ajetaan paljon. Näitä seutuja ovat Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Lappi.

Nieminen muistuttaa, että autohankinta on kotitalouksille merkittävä taloudellinen päätös, joka tehdään harkiten ja aitojen liikkumistarpeiden perusteella.

– Auto hankitaan pitkäaikaiseen käyttötarpeeseen ja siksi nopeita sekä merkittäviä veromuutoksia tulisi välttää.

Nieminen tuo esiin, että veromuutokset vaikuttavat aina myös autokauppaan sekä käytettyjen autojen arvoon ja haluttavuuteen.

Paljonko dieselautoilusi kallistuisi tai halpenisi?

Mutta miten mahdolliset muutokset vaikuttaisivat juuri sinun autoiluusi ja sen hintaan?

Esimerkkilaskelmamme esimerkkiautona on tyypillinen ja suosittu dieselautomalli eli Škoda Octavia 2.0 TDI, jolla ajavan maksettavaksi koituva vuotuinen käyttövoimavero on malliversiosta riippuen tyypillisesti noin 380–420 euroa. Laskelman oletuskulutuksena on kuusi litraa satasella.

10 000 kilometrin vuotuisella ajomäärällä dieselin kalliimman litrahinnan vuoksi autoilijalle koituisi lisää maksettavaa noin 193 euroa vuodessa. Näin vähän Škoda Octaviallaan ajava voittaisi siis muutoksessa: nykyiseen käyttövoimaveron suuruuteen verrattuna hänelle kertyisi vuodessa noin 200 euroa pienemmät kustannukset.

Jos vuotuinen ajomäärä on 20 000 kilometriä, maksaisi dieselpolttoaine 386 euroa, joka on aika lailla samassa eurohaarukassa kuin nykyinen käyttövoimavero. Tällä ajomäärällä vaikutukset olisivat siis pienet tai olemattomat.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Paljon ajavat maksavat

Dieselautoilla ajetaan kuitenkin usein keskimääräistä enemmän, muistuttaa Autoliitto. Jos vuotuinen ajomäärä kasvaa 30 000 kilometriin, koituu kalliimmasta dieselistä 579 euroa nykyistä enemmän tankkauskuluja vuodessa. Kun tätä kulua verrataan nykyiseen käyttövoimaveroon, käy ilmi, että paljon ajava maksaisi ajamisestaan vuodessa noin 200 euroa nykyistä enemmän – samoilla kilometreillä.

Ja jos vuotuinen ajomäärä on 40 000 kilometriä, tulee autoilevalle jo noin 400 euron lisäkustannus vuodessa.

Edellä oleva on suuntaa antava esimerkkilaskelma. Laskelman tulokset muuttuvat kunkin autoilijan osalta sen mukaan, mikä on automalli ja sen kulutus, mikä on käyttövoimaveron suuruus ja paljonko vuodessa ajetaan.

Yksityisautoilijan kannalta nyrkkisääntö mahdollisen veromuutoksen seurauksista on, että paljon ajavat joutuvat maksumiehiksi.

Taustalla tuore tutkimus

Tuore ekonomistien tekemä ja tutkimus ennakoi tilannetta, jossa tavalliset suomalaiset dieselautoilijat vapautettaisiin käyttövoimaverosta, mutta dieselpolttoaineelta poistettaisiin sen nykyinen verotuki. Tutkimuksen mukaan tämä olisi tehokasta taloudellista ohjausta.Tutkimuksen taustalla on, että Suomi on sitoutunut merkittäviin päästövähennyksiin liikenteessä.

Tutkimuksen on tehnyt Pellervon taloustutkimus PTT ja Merit Economics. Tutkimus on tehty liikenne - ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä valtiovarainministeriön käyttöön, jotta ennen poliittisia linjapäätöksiä voitaisiin ennakoida, millaisia olisivat dieselin verotuen poistamisen pitkäaikaisvaikutukset ympäristölle, kilpailukyvylle ja alueelliselle kehitykselle.

Taustalla on ekonomisten laajalti käyttämä ns. yleisen tasapainon laskentamalli, jonka avulla pyritään ennakoimaan pitkän aikavälin vaikutuksia koko kansantalouteen.