20.1.2022 Liikenne Kauas tavoitteet karkaavat – 219 kuoli liikenteessä viime vuonna Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Tieliikenteessä kuolleiden määrän vähentämistavoitteista ollaan yhä kaukana, eikä alle kahdensadan vuosittaisen kuolonuhrin tunnuta päästävän. Suomessa tieliikennekuolemien määrä laski alle kolmensadan ensimmäisen kerran nykyaikana vuonna 2009, kertovat Tilastokeskuksen tilastot. Vuosien 2009–2020 välillä onnettomuudet tieliikenteessä ovat vaatineet vuosittain keskimäärin 252 ihmisen hengen. Välillä on ollut parempia vuosia, välillä kehnompia. Kuten torstaina julkitulleet tuoreimmat Tilastokeskuksen liikenneturvallisuustilastot kertovat, vuonna 2020 tieliikenteen kolareissa kuoli 223 ihmistä, ja viime vuonna ennakkotietojen mukaan 219 ihmistä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Tavoitteisiin ei olla ylletty ”Pitkän tähtäimen tavoite on, että vuoden 2025 paikkeilla vuosittainen liikennekuolemien määrä on enintään 100.” Tästä kunnianhimoisesta tavoitteesta kerrottiin muun muassa vuonna 2004 julkaistussa Tiehallinnon Tieliikenteen turvallisuus vuoteen 2020 -selvityksessä, jossa tuotiin esiin, että valtioneuvoston asetettaman tavoitteen mukaan liikennekuolemien määrän tulee olla alle 250 vuonna 2010. Välitavoitteeseen ei ylletty, sillä vuonna 2010 tieliikenne vaati 272 ihmisen hengen. Edistystäkin on tapahtunut Edistystä on toki tapahtunut roimastikin, sillä selvityksen ilmestymisvuonna 2004 tieliikenteessä kuoli 375 ihmistä. Tavoitteista ollaan silti yhä kaukana, eikä alle kahdensadan vuosittaisen kuolonuhrin tunnuta päästävän. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kuinka käy uusien tavoitteiden? Vuoden 2004 selvityksessä tuotiin esiin, että liikenteen turvavisioksi on määritelty ”tieliikennejärjestelmän suunnittelu siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä”. Se kuulostaa tutulta määritelmältä, sillä samainen tavoite löytyy myös liikenne- ja viestintäministeriön johdolla valmisteltavasta valtakunnallisesta liikenneturvallisuusstrategiasta vuosiksi 2022–2026. Strategian keskeinen ydin on kunnianhimoinen tavoite eli nollavisio, jonka mukaisesti kaikkien liikennemuotojen tulisi olla vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Välitavoitteena kuolemien puolitus Nollavisiota on tavoiteltu jo vuosia. Välitavoite on puolittaa tieliikennekuolemat vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteisiin otti vastikään kantaa myös Onnettomuustietoinstituutin liikenneonnettomuuksien tutkinnan johtaja Kalle Parkkari. – Onnettomuusmäärien jämähtäminen korostaa tarvetta vaikuttavan liikenneturvallisuusstrategian käynnistämiselle. Tavoite puolittaa tieliikennekuolemat vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä on muuttumassa entistä haastavammaksi, ja tulee vaatimaan entistä vaikuttavampia toimenpiteitä, Parkkari arvioi. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Seitsemän päälinjausta Tällä hetkellä ei ole voimassa olevaa liikenneturvallisuusstrategiaa tai liikenneturvallisuutta koskevaa valtioneuvoston periaatepäätöstä. Aikaisemmat suunnitelmat ja periaatepäätökset on tehty vuosina 1993, 1997, 2001, 2006, 2012 ja 2016. Nyt valmisteltavassa liikenneturvallisuusstrategiassa on tehty seitsemän strategiset linjausta: Liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan yhteinen asia Päätöksenteon on perustuttava tietoon Eri toimijoiden liikenneosaamista on lisättävä Asenteiden on muututtava liikenteessä Liikennejärjestelmän ja sen kaikkien osien on oltava turvallisia Teknologinen kehitys tuo turvallisuutta Lainsäädännön on edistettävä turvallista liikkumista Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Strategiasta määrä päättää keväällä Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) on todennut liikenneturvallisuutta kohentavista tavoitteista, että teknologian kehitys vauhdittaa liikenneturvallisuutta, mutta inhimilliset tekijät lopulta ratkaisevat – asenne, ennakointi ja osaaminen. – Strategiset linjaukset johtavat konkreettisiin toimiin, joilla liikenneturvallisuuden haasteita ratkotaan. Jokainen onnettomuus on liikaa. Tuoreimman strategian valmistelu aloitettiin marraskuussa 2019. Pian olisi määrä tulla valmista, sillä Luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi liikenneturvallisuusstrategiasta on lausuntokierroksella tammikuun loppuun saakka. Valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus antaa keväällä 2022. Teksti: Marko Jokela Kuvat: Onnettomuustietoinstituutti Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuusstrategiasta (luonnos), Tiehallinnon selvityksiä 10/2004 Markus Pöllänen–Jorma Mäntynen: Tieliikenteen turvallisuus vuoteen 2020, Onnettomuustietoinstituutti, Tilastokeskus: Tieliikenneonnettomuustilasto, vuosina 2004–2021 tieliikenteessä kuolleet, Lausuntopalvelu.fi Lue lisää Kaikki artikkelit 15.9.2026 Uutinen Skuuttivahingon keskikorvaus noin 1 600 euroa – vuokralaudoilla 380 liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa vuonna 2025 15.9.2026 Testit Pikakoe: Skilin renkaanvaihtopaketti helpottaa urakkaa – vaikka ihan kaikkeen se pysty 14.9.2026 Liikenne Autoliiton koulutuspäällikkö neuvoo: näin vältät parkkisakot pysäköintimerkkien lisäkilpien kanssa 10.9.2026 Liikenneturvallisuus Oletko tietämättäsi osallistunut Korkeasaaren eläinten ruokintaan? – Pääkaupunkiseudulla autoilevalle se on mahdollista 9.9.2026 Liikenneturvallisuus Autoliitto muistuttaa: nämä asiat kannattaa opettaa lapselle turvallisesta bussin käytöstä 8.9.2026 Autoilu Tältä näyttää uusi alaikäisten kuljettajien vihreäkeltainen tunnus – käytöstä luistaminen tietää 100 euron maksua 7.9.2026 Taksit Taksin käyttäjä – vaadi kuskilta kyytihinta ennakolta! 7.9.2026 Uutinen Jenkkiavolavojen rekisteröintikiista eteni oikeuteen – maahantuoja kyseenalaistaa Traficomin koko poikkeuslupatulkinnan 6.9.2026 Liikenne Lapsi oppii liikenteessä aikuisen kautta Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 14.9.2026 Autoilu Autoliitto: Dieselautojen käyttövoimaveroa tulee alentaa 14.9.2026 Ajoneuvot Sähköautoihin aluksi varauksella suhtautunut Toyota on jotenkin kummassa löytänyt itsensä Suomen sähköautomarkkinoiden ykköspaikalta henkilö- ja pakettiautoissa 14.9.2026 Liikenne Autoliiton koulutuspäällikkö neuvoo: näin vältät parkkisakot pysäköintimerkkien lisäkilpien kanssa 12.9.2026 Huutokauppahelmet Kun ostat ylivoimaisesti suurimmalla moottorilla varustetun modernin ajan auton, ja tilaat sen pinkkinä, koska valmistaja tarjoutuu sen sellaiseksi maalaamaan [hintapäivitys] 13.9.2026 Laivat Synnyinsijoilleen Helsinkiin 42 vuoden jälkeen palannut Artania oli uutena maailman hulppein risteilyalus, jonka kastoi itse prinsessa Diana 7.9.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä Škodan aiemmin käyttämä siipinuolilogo symboloi? 8.9.2026 Kuluttajat Peugeotin moottori hajosi alle 60 000 kilometrissä – kiista sytytystulppien vaihtovälistä eteni kuluttajariitalautakuntaan 12.9.2026 Huutokauppahelmet Kun ostat ylivoimaisesti suurimmalla moottorilla varustetun modernin ajan auton, ja tilaat sen pinkkinä, koska valmistaja tarjoutuu sen sellaiseksi maalaamaan [hintapäivitys] 11.9.2026 Sähköautot Tiesitkö, ettei vetokoukku tarkoita lupaa vetää? – Vakuutusyhtiö varoittaa sähköautoilijoita tahattomista rikkomuksista 7.9.2026 Uutinen Jenkkiavolavojen rekisteröintikiista eteni oikeuteen – maahantuoja kyseenalaistaa Traficomin koko poikkeuslupatulkinnan 7.9.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä Škodan aiemmin käyttämä siipinuolilogo symboloi? 26.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi joissakin ”Rättisitikoissa” lämmitetään etupyöriä? 25.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi vanhoissa kuorma-autoissa käytettiin ejektoripakoputkea? 31.8.2026 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Vain 34,000 km ajettu Volvo 244 Diesel 16.8.2026 Klassikko Muistatko Fiatin edustusauton, joka maksoi ison Mersun verran? Niille on Suomessa jopa oma kerhonsa