Käytetyt erikoisuudet: VW Kupla

Mikä ihmeen erikoisuus VW Kupla muka on? Sehän on yksi maailman eniten valmistettuja automalleja.

Pelkkä nimi ”kupla” kertoo useimmille mistä automallista on kyse, mutta nuoremmalle sukupolvelle asia ei ole samanlainen itsestäänselvyys kuin vähän aikaisemmille saapumiserille. Pitkään maailman eniten valmistetun automallin titteliä kantaneen VW Kuplan maahantuonti Suomeen päättyi varsinaisesti jo 48 vuotta sitten eli vuonna 1975. Saksassa niiden valmistus loppui kolme vuotta myöhemmin ja Meksikon tuotantolinjan viimeinen Kupla eli kaikkien aikojen 21 529 464. kappale valmistui vuonna 2003. Suomeen tuotiin vielä 1980-luvulla pieni määrä Meksikossa valmistettuja Kuplia, mutta ei laajemmassa mittakaavassa. Suomeen näitä Saksassa valmistettuja kansanautoja tuotiin vuosikymmenien aikana yhteensä 127 074 kappaletta. Ennätysvuosi oli 1965, jolloin Suomeen rekisteröitiin 17 188 uutta VW Kuplaa. Vain pieni murto-osa Kuplavolkkareista on enää liikenteessä, joten sikäli voidaan nykyään puhua jo erikoisuudesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kansanautosta Volkswageniksi

Kansanauto ei ollut pelkästään VW Kuplan kutsumanimi, vaan ensimmäiset Suomeen vuonna 1950 tuodut autot saivat viralliseksi nimekseen Kansanauto. Pian merkkiä alettiin kuitenkin kutsua virallisesti Volkswageniksi meilläkin. Vaikka Kupla on helppo tunnistaa ulkonäöstä, niin sekin muuttui ja kehittyi vuosien varrella. Vuonna 1958 soikea takalasi sai väistyä kulmikkaan tieltä. Kaksi vuotta myöhemmin alkuperäiset suuntaviitat vaihtuivat suuntavilkkuihin. Vuonna 1968 sähköjärjestelmä vaihtui 6-volttisesta 12-volttiseksi. Kupla nousi maailman kaikkien aikojen myydyimmäksi automalliksi vuonna 1972, jolloin se ohitti valmistusmäärissä T-Fordin. Kulta-aikoinaan Kupla kilpaili markkinoilla mm. Wartburgin, Fiat 850:n Ford Anglian ja Simca 1000:n kanssa.

VW Kuplan tarina starttasi Berliinin autonäyttelyn avajaisissa huhtikuussa 1934. Tuolloin Adolf Hitler saneli suunnittelun reunaehdot, jotka täyttämällä tuleva edullinen automalli edistäisi Saksan nopeaa autoistumista. Auton tuli maksaa enintään 1000 silloista ”valtakunnan markkaa” (myöh. D-markka) mutta siitä huolimatta täyttää tiukasti seuraavat kriteerit: autoon piti mahtua vanhemmat ja kolme lasta, huippunopeus tuli olla vähintään 100 kilometriä tunnissa, kulutus ei saanut nousta yli 7-8 litran lukeman sadalla kilometrillä ja auton tuli kyetä nousemaan 30 prosentin mäkiä. Lisäksi valtakunnankanslerin vaatimuslistalla luki, että ”auton oli kestettävä ulkosäilytys talvellakin”. Käytännössä tämä tarkoitti ilmajäähdytteistä moottoria.

Nopea suunnitteluaikataulu toi ongelmia

Uuden kansanauton suunnittelijaksi oli ehdolla kolme nimeä, mutta itävaltalainen Ferdinand Porsche oli näistä kolmesta ainoa, jolla ei ollut juutalaistaustaa, joten hän tuli valituksi tehtävään. Kiireisen suunnitteluaikataulun takia Volkswagenilla turvauduttiin keinoihin, jotka eivät nykyäänkään ole täysin vieraita. Porsche ja muotoilusta vastannut Erwin Komenda ”lainasivat” eri suunnittelijoiden aiempia tutkielmia ”kansanautosta”, ja kurkkivat kilpailijoiden malleja ja suunnitelmia niin, että Kuplan lopullisen prototyypin valmistuessa oli jo selvää, että se johtaisi oikeustoimiin. Selviä patenttirikkomuksia havaittiinkin peräti yksitoista, ja lopullinen oikeuden ratkaisu patenttikiistoihin saatiin vasta vuonna 1961, jolloin Volkswagen tuomittiin kolmen miljoonan saksanmarkan hyvityksiin patenttirikkomuksista.

Ruostutettu ja lakattu

Myynnissä oleva VW Kupla on vuodelta 1974, ja ulkonäöltään se poikkeaa totutusta. Alkuperäinen keltainen väri on hiottu, ruostutettu ja lakattu, eli ruostesuojauksen sijaan voidaan sanoa että ruosteet on suojattu lakkakerroksella. Auton hintapyyntö on 3990 euroa. Tämä yksilö ei kaikilta osin vastaa täysin vuosimallia 1974, vaan esimerkiksi tuon vuosimallin nelipuolainen ohjauspyörä on vaihdettu vanhemman malliseen, samoin takavalot näyttävät vanhemmalta kuin kyseisessä vuosimallissa pitäisi olla. Konepelti on vaihdettu punaiseen, ja siitä puuttuu jäähdytysritilät, jotka tämänikäisissä Kuplissa olivat alunperin. Nämä muutokset eivät sinällään vaikuta auto toimivuuteen tai arvoon, sillä kyseessä ei ole museorekisteröity yksilö.

Rekisterikilpi lienee alkuperäinen, sillä T-alkuisena se viittaa Turun ja Porin lääniin ja TC-alkuisia rekisteritunnuksia oli juuri 74-mallisissa autoissa. Sisäverhoilua on ajan hammas päässyt puraisemaan, mikä ei 50 vuotta täyttävässä autossa ole varsinainen ihme. Auto on myyjän mukaan muuten teknisesti hienosti toimiva, mutta myyjä kertoo ajaneensa autolla monttuun niin, että etuakselin iskarin kiinnitys on pettänyt toiselta puolelta. Uusi akseli pitäisi irrota alle 400 eurolla. Auton katsastus on voimassa maaliskuuhun 2025. Ilmoituksessa auton varusteeksi kerrotaan luistonestojärjestelmä. Se lienee passiivista mallia, eli 34 hevosvoiman teholla eivät takarenkaat menetä pitoaan kiihdytyksissä.

Teksti: Janne Huhtala; kuvat: Tori Autot

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy