Keskiaikainen Praha lumoaa kauneudellaan kerta toisensa jälkeen

Praha on yksi Euroopan tunnetuimmista matkailukaupungeista – eikä suotta, sillä kerta toisensa jälkeen se on aina yhtä lumoava.

Jos pitäisi nimetä yksi kaupunki, missä Euroopassa haluaisi vierailla, moni oletettavasti mainitsisi ensimmäisenä Prahan.

Tšekin pääkaupunki Praha tarjoaa paljon nähtävää, niin ensikertalaiselle, kuin myös useamman kerran kaupungissa matkailleelle. Praha on kaunis ja lumoava.

Prahan valtti on se, että sillä on erittäin värikäs historia, mutta samalla se ei ole niin suuri kaupunki kuin esimerkiksi Berliini tai Pariisi, joten nähtävyydet Prahassa keskittyvät myös hyvin pienelle alueelle.

Praha on Tšekin suurin kaupunki, siellä on noin 1,3 miljoonaa asukasta, kun vastaavasti Berliinissä asukasluku on lähes kolminkertainen Prahaan nähden ja Pariisissakin lähes kaksinkertainen Prahaan verrattuna – puhumattakaan Lontoosta, jossa on 9 miljoonaa asukasta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Historiallinen keskusta on hyvin säilynyt

Prahan erittäin hyvin säilynyt historiallinen keskusta kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Praha todellakin lumoaa kerta toisensa jälkeen. Vanhankaupungin aukio, astronominen kello, vanha kaupunki itsessään, Kaarlen silta, Prahan linna, Pyhän Vituksen katedraali – ja paljon muuta.

Prahan historiallinen sydän on Vanha kaupunki. Sen keskellä on erittäin kaunis Vanhankaupungin aukio, tšekin kielellä Starometske namesti. Vaikka Vanhankaupunginaukio on usein turistien kansoittama, Vanhankaupunginaukioon kannattaa ehdottomasti tutustua.

Vanhankaupungin aukiota reunustavat muun muassa Tynin Mariankirkko sekä Prahan vanhan raatihuoneen torni. Kun Tynin Mariankirkon torneja tarkastelee, huomaa, että nehän ovat eripariset.

Tynin Mariankirkkoon on haudattu tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe, joka oli aikansa legendaarisimpia tähtitieteilijöitä.

Toisella puolella aukiota on Prahan yksi kuuluisimmista nähtävyyksistä, Astronominen kello. Prahan Astronominen kello on peräisin myöhäiskeskiajalta, ja se oli silloin todellinen ihme. Se näytti kellonajan lisäksi myös vuodenajan, kuun asennon, päivän sekä myös erikoisuuksia, kuten tähtiajan sekä auringonlaskusta alkavan vanhan böömiläisen ajan.

Astronimisen kellon ”näytelmän” on nähnyt miljoonat turistit ympäri maailmaa – tasatunnein Raatihuoneen tornin kellotaulusta tulee esiin kahdentoista apostolin ja luurangon esittämä Kuolema soittaa tiulla tahtia -esitys.

Kaupungin kuuluisin silta

Vanhan kaupungin ympärillä on uusi kaupunki, Nove Mesto. Silläkin on ikää jo satoja vuosia, mutta Vanhaan kaupunkiin verrattuna se on uusi. Varsinaisia nähtävyyksiä uudessa kaupungissa on vähän, mutta sieltä löytyy erinomaisia ruokapaikkoja, jotka ovat myös paikallisten suosiossa.

Pohjoisen suuntaan Vanhankaupungin aukiosta lähtee katu nimeltä Parizska, jonka varrelta voi löytää lukuisia merkkiliikkeitä, kuten Guzzin ja Louis Vuittonin myymälät. Kun Parizskaa jatkaa eteenpäin kohti Prahan läpi virtaavaa Vltava-jokea, tulee Josefovin kaupunginosaan, joka on Prahan juutalainen kaupunginosa.

Prahassa on lukuisia siltoja, koska kaupunki on rakentunut Vltava-joen kahdelle rannalle. Kaupungin tunnetuin silta on lienee Kaarlen silta.

Kun Kaarlen sillalle astelee, Vanhan kaupungin silhuetti, Kuninkaan linna sekä Pyhän Vituksen katedraali kohoavat sen laella.

Kaarlen silta on yli 500 metriä pitkä silta ja se on Prahan vanhin silta. Neljäsadan vuoden ajan se oli myös Prahan ainoa silta, joka johti Vanhasta kaupungista niin sanotulle Pienelle puolelle.

Kaarlen silta on saanut nimensä, kenenkä muunkaan kuin kuningas Kaarle IV:n mukaan, joka määräsi sen rakennettavaksi. Silta korvasi vanhan puusillan, ja sitä rakennettiin 50 vuoden ajan.

Sillanrakennusta varten maahan määrättiin myös munavero – sillan muurarit vaativat sitkeämpää laastia ja sitä sitkostettiin kananmunilla. Kaarlen sillasta tulikin niin vahva, että se on voitu korjata aina joko tulvien tai sodan jäljiltä. Kaarlen silta on ollut paikoillaan nyt yli 600 vuotta, se on valmistunut 1400-luvun alussa.

Kaarlen sillalla olevat katollisia pyhimyksiä esittävät patsaat on tuotu sinne vasta 1700-luvulla, kun tšekkejä käännytettiin protestanteista takaisin katolisiksi.

Kaarlen silta on yksi Prahan tunnetuimpia nähtävyyksiä sen historian vuoksi, mutta myös siksi, että moni turisti kulkee sitä pitkin Vanhasta kaupungista Pienelle puolelle eli Mala Stranaan, jossa myös moni turisti viihtyy.

Prahan parempi puoli

Pieni puoli on Prahan niin sanottu parempi puoli, sillä se on parhaiten säilynyttä Prahaa. Pienen puolen 1600-luvulta lähtöisin olevat talot ovat täynnä pieniä putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita.

Pieni puoli alkaa myös johdattaa Prahan jyhkeimpien nähtävyyksien äärelle. Pieni puoli on rakennettu jyrkkään rinteeseen ja sen yläpuolella kohoaa Prahan linnaa. Nerudova-katu, katu joka on saanut nimensä kirjailija Jan Nerudalta, johdattaa jyrkkänä kohti Kuninkaanlinnaa.

Prahan linnan pääsee myös raitiovaunulla sekä Prahan hyvin toimivalla metrolla. Hienosti toimiva Prahan julkinen liikenne onkin sellainen, että siitä kannattaa ottaa kaikki irti Prahassa vierailun aikana. Edullisin lippu, 30 minuuttia voimassa oleva matkalippu maksaa vain 30 korunaa eli noin 1,25 euroa ja sillä matkustaa esimerkiksi metrossa kaupungin laidalta toiselle.

Prahan linna toimii nykyäänkin samassa virassa kuin ammoisina aikoinakin. Tsekin tasavallan presidentin työtilat virka-asunto sekä työtilat ovat Prahan linnassa.

Prahan linnasta on myös huikeat näkymät yli miljoonan asukkaan kaupungin yli.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Prahan linna komeillee korkealla

Prahan linna on alunperin perustettu samoille sijoille 800-luvun lopulla. Prahan linnan nykyinen ulkoasu on 1700-luvun loppupuolelta. Viimeinen Prahan linnassa asunut keisari oli Ferdinand I Pyhä, joka muutti linnaan vuonna 1848, sen jälkeen kun hänet oli syrjäytetty pois Itävallan valtaistuimelta.

Prahan linnan näkemiseen kuluu monta tuntia aikaa. Kaikki tilat ja näyttelyt eivät ole vapaan pääsyn takana, vaan niihin täytyy ostaa erillinen sisäänpääsylippu. Samalla lipulla näkeekin linnan aluella paljon ja vielä pienestä lisämaksusta pääsee kiipeämään Prahan linnan alueella olevan, samassa ”pihapiirissä” kohoavaa Pyhän Vituksen katedraalin torniin.

Jos linnan jyrkkiä ja kiviportaita ei jaksa lähteä kapuamaan ylös korkealle, katedraalin kauneudessa ja pikkutarkoissa yksityiskohdissa riittää ihmeteltävää ja ihasteltavaa silti kylliksi, niin sen sisällä kuin ulkopuolellakin.

Pyhän Vituksen katedraalin rakentaminen on kestänyt sata vuotta. Kirkkoon pääsee sisälle ilmaiseksi, mutta jos haluaa laajemman kierroksen tutkimaan kirkkoa sisältä päin, samalla pääsylipulla, mikä käy myös Prahan linnan sisätiloihin, pääsee kirkossa laajemmalle kierrokselle.

Prahan linnan alueella sijaitsee myös Pyhän Yrjön basilika, Ruutitorni, Kultakuja sekä Dalibornin torni.

Pyhän Yrjön basilika on vuonna 920 valmistunut basilika, jossa on paksut seinät ja kapeat ikkunat, se edustaa romaanista tyyliä. Kultakuja on kapea kuja pienine asumuksineen. Se on ollut Rudolf II:n aikana linnan piikojen, vartiomiesten sekä kultaseppien asuinpaikka. Myöhemmin 1900-luvun vaihteessa alueesta tuli taiteilijoiden suosima asuinpaikka, jossa Franz Kafkankin tiedetään asuneen muutaman kuukauden ajan.