Keskon autokaupan johtaja: fiksua romutuspalkkiota tarvitaan!

Toimialajohtaja Sami Kiiski: fiksusti toteutetulla romutuspalkkiolla vauhditettaisiin vanhimman autokannan kiertoa.

Autokaupan isot toimijat ovat sormi autokaupan pulssilla, iso toimija tuntee sekä uusien että käytettyjen autojen kaupan tilanteen eli sen, kuinka rivakasti autot käyvät kaupaksi ja mitkä käyttövoimat kiinnostavat autoja ostavia kansalaisia ja yrityksiä.

Keskon autokaupan toimialajohtaja Sami Kiiski pohtii Moottorin pyynnöstä keinoja, joilla autokaupan avulla Suomen autokantaa voitaisiin nuorentaa ja sitä kautta myös vähentää liikenteen haitallisia päästöjä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ikätoiveita valtiovallalle

Kiisken mukaan on hyvä mieltää perusasia: uusien autojen ja käytettyjen autojen myynti täydentävät toisiaan. Hänellä on muutamia toiveita valtiovallalle.

– Toimenpiteissä on keskeisintä kehittää autoilua vähäpäästöisempään ja turvallisempaan suuntaan. Se onnistuu tehokkaimmin autokantamme kohta yli 13 vuoden keski-ikää laskemalla.

Keskon_autokaupan_toimialajohtaja_ Sami_Kiiski_9_2023_MJ

Kiisken mukaan esimerkiksi fiksusti toteutetulla romutuspalkkiolla voisi vauhdittaa kaikista vanhimman autokannan kiertoa ja toisaalta vähäpäästöisten työsuhdeautoilun verohuojennusten jatkamisella uusien sähköautojen myyntiä.

– Työsuhdeautot ovat tärkeä tapa lisätä uusien autojen lisäksi hyviä ja vähän käytettyjä vähäpäästöisiä autoja käytettyjen autojen markkinalle.

Kyse on myös turvallisuudesta

Kiiski tuo kantansa tueksi myös liikenteen ja autoilun turvallisuuden.

– On hyvä muistaa, että esimerkiksi merkittävästi turvallisuutta parantava ajonvakautusjärjestelmä tuli autoihin pakolliseksi vasta 12 vuotta sitten ja lukkiutumattomat ABS-jarrut 16 vuotta sitten. Niiden jälkeenkin autojen aktiivinen ja passiivinen turvallisuusvarustelu on ottanut pitkiä loikkia.

Liikenteen verotus uudistumassa

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistämässä yhdessä valtiovarainministeriön kanssa liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksen. Autoilun ja liikenteen verotuksen uudistamisessa suunnan pitäisi Kiisken mukaan olla yksinkertainen: kuluttajien valintoja tulee ohjata kohti vähäpäästöisempiä valintoja, onpa kyse uudesta tai käytetystä autosta.

– Tarvitsemme selkeitä ja nopeita päätöksiä työsuhdeautoilijoiden verotushuojennuksen jatkamisesta sekä romutuspalkkion jatkamisesta, Kiiski linjaa.

Tulisiko sähköautojen hankintatuet kuitenkin palauttaa käyttöön?

– Vähäpäästöisten autojen hankintatuet lisäsivät kiinnostusta sähköautoihin ja vauhdittivat autokannan uudistumista ja päästöjen laskua, Kiiski toteaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hallitus ei lämpene hankintatuille

Petteri Orpon (kok) nykyhallitus luopui ohjelmassaan aiemmin käytössä olleista uusien sähköautojen hankintatuista. Tuoreimmassa Moottori-lehdessä haastatellulla liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteella (ps) on selkeät näkemykset autoilun käyttövoimamurroksesta ja arkiautoilun edellytyksistä.

– Liikenteen päästöjä tulee vähentää, se on selvää, mutta liikenteen sähköistyminen ei hoidu sillä, että ylläpidämme sähköautojen hankintatukia, linjasi ministeri haastattelussa.

Ranteen mukaan autokaupan kehitys on näyttänyt, ettei 700 000 ladattavaan henkilöautoon, joista valtaosa olisi täyssähköautoja, ole mahdollista yltää vuoteen 2030 mennessä.

Ministerin mukaan on tuettava kaikkia liikenteen päästöjä alentavia käyttövoimia kuten kaasua ja biopolttoaineita, vetyäkin on tulevaisuudessa kohdeltava tasapuolisesti ja käytössä olevien autojen käyttövoimakonversioihin on kannustettava.

Keskon autokaupan, K-Auton, maahantuomien automerkkien markkinaosuus uusien henkilöautojen rekisteröinneistä tammikuusta elokuuhun tänä vuonna oli 15,4 %.

– Käytettyjen henkilöautojen markkinaosuuksia emme julkaise. Olemme käytetyissä autoissa sekä latausverkoston osalta yksi Suomen johtava toimija, Kiiski toteaa.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela