Kotkaniemi – P. E. Svinhufvudin kiehtova ja näyttävä kotimuseo

Uuteen kukoistukseen noussut museo on tällä viikolla ajankohtaisen yhteiskunnallisen keskustelun polttopisteessä.

Salpalinjasta ja muista linnoitteista tunnettu Itsenäisyydentie Etelä-Karjalassa johdattaa kotimuseolle, jonka asukas tuli tunnetuksi laillisuusperiaatteiden tinkimättömänä kannattajana ja Suomen itsenäistymisen merkkihenkilönä.

Luumäellä sijaitsee presidentti P. E. Svinhufvudin (1861–1944) ja rouva Ellen Svinhufvudin kotimuseo. Se avaa kiinnostavasti Mäntsälän kapinankin taltuttaneen valtiomiehen uraa ja ajatuksia.

Itsenäisyyden merkkimies

P. E. Svinhufvud oli Suomen valtiollisen itsenäisyyden julistaneen ja toteuttaneen senaatin puheenjohtaja eli pääministeri 1917–1918 ja itsenäisen Suomen ensimmäinen oma valtionpäämies 1918.

Hän toimi uudelleen pääministerinä 1930–1931 ja Suomen tasavallan presidenttinä 1931–1937.

Koulutukseltaan Svinhufvud oli filosofian maisteri ja molempien oikeuksien kandidaatti.

Rakennus vuodelta 1899

Käyntikohde on pysähtymisen väärti jo komeiden maisemiensa ja näyttävän rakennuksensa vuoksi. Kotkaniemestä löytyy kotimuseon lisäksi kahvila, kokoustiloja, puutarha, rantasauna ja luontopolku. Kotkaniemi sijaitsee kauniissa Kivijärven maisemissa Luumäellä, noin 20 kilometrin päässä Lappeenrannasta.

Luumäellä komealla paikalla sijaitsee kookas huvilamaisen maalaistuomarin virkatalo, jonka rakennutti Lappeen tuomiokunnan tuomarina toiminut laamanni Alfred Thomé vuonna 1898–1899. Suunnittelijasta ei ole varmaa tietoa: hirsitalon on mahdollisesti suunnitellut arkkitehti Lars Sonck tai talon rakennuttajan veljenpoika, arkkitehti Valter Thomé.

P. E. Svinhufvud nimitettiin Thomén seuraajaksi 1908, jolloin he ostivat Kotkaniemen tilan. Kotkaniemi oli Svinhufvudeille koti, jonne he palasivat velvollisuuksien niin salliessa ja jossa he elivät kuolemaansa asti. Svinhufvudit joutuivat ajoittain olemaan poissa Kotkaniemestä pitkiäkin aikoja – viimeisimpänä ajanjaksona 1930-luvun presidenttikausi.

Uusi kukoistus vuodesta 2018

Kotkaniemessä toimi sittemmin täysihoitolakin, kunnes Kotkaniemi avattiin museona vuonna 2000. Museovirasto kuitenkin luopui kohteesta.

Luumäen kunta, P. E. Svinhufvudin Muistosäätiö sekä Svinhufvud af Qvalstad -sukuyhdistys perustivat Kotkaniemi-säätiön 2013. Tulevaisuus ratkesi, kun Senaatti-kiinteistöt eli valtio otti paikan omistukseensa, Museoviraston tullessa siihen vuokralaiseksi. Museo avattiin mittavan peruskorjauksen jälkeen uudelleen toukokuussa 2018.

Museon aukiolosta ja näyttelyjen ylläpidosta on vastannut Kotkaniemi-säätiö.

Opastus avaa paikan

Hyvä opastus herättää historian ja päähenkilönsä elämänvaiheet kiehtovaksi kertomukseksi.

Laura Kiretti opastaa ystävällisesti Kotkaniemen museon eri huoneiden alkuperäisen esineistön äärelle.

Huvilan sisätilat on käytetty taitavasti hyväksi, eikä paikka tunnun ahtaalta. Seinillä on monipuolinen kattaus kuvia, piirroksia, maalauksia ja kirjoituskatkelmia Ukko-Pekan uran varrelta.

Omassa eriössään voi asettua kuuntelemaan tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta vuodelta 1935. Kyseinen puhe on Yleisradion vanhin säilynyt ohjelmatallenne.

Nopeasti kuulijalle käy selväksi, että Ukko-Pekka oli taitava sanankäyttäjä ja hyvä puhuja.

Suurvaltapolitiikkaa 5.8.

Tällä viikolla Kotkaniemi on ajankohtaisen yhteiskunnallisen keskustelun polttopisteessä.

Valtakunnallinen turvallisuuspolitiikan keskustelutilaisuus Kotkaniemi-foorumi järjestetään keskiviikkona 5.8. kotimuseon puutarhassa. Tämän vuoden teemana on Suomi suurvaltapolitiikan myllerryksessä.

Tilaisuudessa keskustellaan ja kuullaan puheenvuoroja suurvaltapolitiikan vaikutuksista Suomeen, suomalaisten arkeen, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja mediaan.

Keskustelemassa on poliittinen kerma kuten pääministeri Petteri Orpo (kok), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sekä kansanedustajat Antti Lindtman (sdp) ja kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk).

Mukana ovat myös Maanpuolustuskorkeakoulun ja Turun yliopiston professori Kari Liuhto, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Foorumia on mahdollista seurata suorana YLE Areenasta.