Kuka väistää ja missä järjestyksessä? – kuljetusrobotit hämmentävät liikenteessä

Asiantuntija: ”Noudatettavat liikennesäännöt ja ajojärjestykseen liittyvät kysymykset vaikuttaisivat olevan keskeisin epätietoisuuden aihe.”

Kuljetusrobotit ovat yleistyneet katukuvassa. Itsekseen lumisohjossa ja illan pimeydessä eteenpäin puskevat neliskanttiset ruokakassien kuljettajat herättävät hilpeyttä, hämmennystä ja epätietoisuuttakin.

Miten kuljetusrobotit osaavat suoria perille? Osaavatko ne varoa jalankulkijoita ja väistää autoja? Koska ne uskaltautuvat ylittämään suojatien ja pitääkö niille antaa tietä vai väistävätkö kuljetusrobotit kaikkia muita liikenteessä kulkijoita?

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Epätietoisuutta ilmassa

Kuljetusrobottien aiheuttama kiinnostus ja hämmennys on tavoittanut myös Liikenneturvan yhteyspäällikkö Elias Ruutin.

– Kansalaiskeskustelun perusteella epätietoisuutta kevyiden automaattisten tavarankuljettimien suhteen vaikuttaisi olevan jonkin verran. Noudatettavat liikennesäännöt ja ajojärjestykseen liittyvät kysymykset vaikuttaisivat olevan keskeisin epätietoisuuden aihe, Ruutti toteaa.

Ja jotta käytetään oikeita termejä, on heti alkuun tarkennettava, että tieliikennekäyttöön soveltuva kuljetusrobotti on voimassa olevan ajoneuvolain mukaisesti etähallittu, automaattisella ajojärjestelmällä varustettu sähköajoneuvo, josta käytetään nimitystä kevyt automaattinen tavarankuljetin.

Aiheeseen liittyvää sääntelyä tarkennettiin 1.4.2023 voimaan tulleilla tieliikennelain ja ajoneuvolain muutoksilla sekä 1.1.2024 voimaan tulleella Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräyksellä.

Ajoneuvo, ei jalankulkija!

Aivan keskeisintä on mieltää, että kuljettimet ovat ajoneuvoja, eivät jalankulkijoita.

– Voimassa olevan tieliikennelain mukaisesti kuljettimella on noudatettava ajoneuvon käyttöä yleisesti koskevia lainkohtia, mutta ajaminen jalkakäytävällä on erikseen mahdollistettu. Tällöin jalankulkijalle on annettava esteetön kulku, on noudatettava erityistä varovaisuutta ja ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi, ettei siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa jalankulkijalle, Ruutti kansantajuistaa käytäntöjä.

Onko kuljetusrobotti aina väistämisvelvollinen muita kulkijoita kohtaan? Miten tulisi toimia, jos on autoilija, kävelijä, pyöräilijä?

– Ei, mutta kuljettimet on ohjelmoitu niin, että ne pysähtyvät esimerkiksi suojateiden eteen, eivätkä liiku ennen kuin tie on vapaa.

Ruutti tähdentää, että ajoneuvon – kuten henkilöauton tai polkupyörän – kuljettajan on lähtökohtaisesti suhtauduttava kuljettimeen kuin mihin tahansa ajoneuvoon, mutta käytännössä kuljetin saattaa väistää ohjelmointinsa vuoksi myös sellaisissa tilanteissa, joissa väistämisvelvollisuutta ei olisi.

Kuljettimen kontolla on merkittävä vastuu.

– Kuljettimen on muiden ajoneuvojen kuljettajien tavoin annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.

Ruutti tuo myös esiin, että ohittaessaan kuljettimen on pidettävä turvallinen väli ohitettavaan ajoneuvoon tai jalankulkijaan ja muutenkin huolehdittava, että ohitus ei vaaranna turvallisuutta.

– Suojatiellä ajorataa ylitettäessä kuljetin ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle ja jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku, Ruutti tarkentaa.

Hän korostaa Liikenneturvan näkemyksenä, että jos ja kun tavarankuljetusrobottien kaltaista ajoneuvoliikennettä jalkakäytäville sallitaan, tulee sen olla jalankulkuympäristöön soveltuvaa niin kokonsa kuin nopeutensa puolesta.

Kuljetin ei saa olla liian kookas

Ruutti ottaa esiin ajoneuvolain (82/2021) 29 a pykälän, jonka mukaan ”Kevyellä automaattisella tavarankuljettimella tarkoitetaan etähallittua, automaattisella ajojärjestelmällä varustettua sähköajoneuvoa, jonka moottoreiden yhteenlaskettu jatkuva nimellisteho on enintään 1,00 kilowattia ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa.”

Samainen pykälä määrittelee myös, että tavarankuljettimen tulee olla rakenteensa, hallintalaitteidensa ja varusteidensa osalta mitoiltaan ja massoiltaan sellainen, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa muille tienkäyttäjille.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Jukka Juhola on valottanut Traficomin tuoreita määräyksiä, joiden mukaan kuljettimen sallitut mitat (l, k, p) ovat 65 x 80 x 80 senttiä. Mittoihin ei oteta huomioon huomioviiriä, heijastimia tai valaisimia varten asennettua joustavaa tankoa.

– Kuljetin ei saa esimerkiksi olla niin kookas, ettei lapsi liikenneympäristössä näkyisi sen takaa, Juhola avaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jarru löydyttävä, nopeus rajoitettu

Kuljettimissa pitää olla käyttöjarru sekä paloturvallinen polttoaine- ja sähköjärjestelmä. Maksimissaan 70 kilon painoisen kuljettimen suurin sallittu nopeus on kävelyvauhti eli korkeintaan 6 kilometriä tunnissa.

Sallittuja ovat myös hieman rivakammin eli 6 km/h–15 km/h liikkuvat kuljettimet, vaikkei niitä vielä ole katukuvassa näkynyt. Nämä kuljettimet saavat puolestaan painaa kuormattuna maksimissaan 35 kiloa.

Kuljettimessa tulee olla valot edessä ja takana sekä heijastimet edessä, sivuilla ja takana.

– Kuljettimen on kyettävä pysähtymään ja pysymään paikallaan, jos havaitaan vika, törmäys tai kun kuljettimen automaattiajon järjestelmä ei ole sille määritellyn toiminta-alueen sisällä, Juhola kertoo.

Se osaa myös puhua!

Kuljettimet saa varustaa äänentoistolaitteistolla, jonka kautta se voi viestiä lähiympäristöönsä. Vuoden alusta voimaan tulleen Traficomin määräyksen mukaan viestimistä on kuitenkin suitsittu seuraavasti:

Viestinnän äänenvoimakkuuden tulee vastata ihmisen puheäänen voimakkuutta

Viestinnän tulee liittyä kuljetuksen toimintaohjeisiin tai kevyen automaattisen tavarankuljettimen käyttöön liikenteessä

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, Janne Nikkarinen Lähteet: tieliikennelaki 29 a § (729/2018), ajoneuvolaki (82/2021) 52 §, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräys 1.1.2024

a:1:{i:0;s:6:"120250";}