Kumpaa tavoitellaan: autoilu vähemmäksi vai autot pihimmiksi?

Autoliitto: ”Henkilöautojen päästöt pienenevät kuitenkin kovalla vauhdilla ja autokanta sähköistyy, joten henkilöautoilun vähentämisen sijaan pitäisi tavoitella autokannan nopeampaa uudistamista.”

Autoilun päästöjen vähentäminen on osana useissa viranomaisten valmistelemissa ja poliittisiin päätöspöytiin edenneissä suunnitelmissa, jotka liittyvät tulevaisuuden liikenteeseen. Päästöjen vähentäminen on esillä myös Liikenne12-suunnitelmassa, jonka virallinen nimi on Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032.

Autoliitto on käynyt lävitse valtioneuvoston selonteon tästä suunnitelmasta, jossa todetaan, että liikenteen päästöjen vähentäminen edellyttää etenkin henkilöautoliikenteen vähentymistä.

Autoliiton mukaan päästöjen vähentämistoimissa tulisi ottaa tarkasteluun laajempi näkökulma.

– Henkilöautojen päästöt pienenevät kuitenkin kovalla vauhdilla ja autokanta sähköistyy, joten henkilöautoilun vähentämisen sijaan pitäisi tavoitella autokannan nopeampaa uudistamista. Tästä olisi päästöjen lisäksi myös merkittävää liikenneturvallisuushyötyä, Autoliitto esittää.

Liikenteen sähköistymiseksi olisi Autoliiton mukana tehtävissä paljon.

– Yhtenä keskeisenä keinona on latausinfrastruktuurin rakentamisen nopeuttaminen tukea lisäämällä.

”Tunnin juna” vai tiehankkeet?

Erityisen paljon Autoliittoa närästää Turun ”Tunnin juna” -hanke sen yhteiskuntataloudellisesta näkökulmasta.

–Turun ”tunnin juna” -hankkeen eri vaihtoehdoista mikään ei Väyläviraston selvityksen mukaan ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa. Lisäksi raideliikennehankkeet ylipäätänsä päätetään säännönmukaisesti erittäin alimitoitetulla talousarviolla, mikä mahdollistaa kannattamattomien hankkeiden käynnistämisen ja toteuttamisen. Maantieverkolla on puolestaan runsaasti hankkeita, joiden hyöty-kustannussuhde on yli 2.

Suomi liikkuu kumipyörin

Autoliitto muistuttaa, että tieliikenne kattaa tällä hetkellä yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja liki 90 prosenttia tavaraliikenteen tonneista.

– Valtaosa henkilöliikenteestä liikutaan henkilöautoilla. Tämä osuus ei ole juuri vaihdellut eikä sitä pystytä nopeasti ja varsinkaan kestävästi, kustannustehokkaasti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti merkittävästi muuttamaan, Autoliitto linjaa.

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta ulottuu vuoteen 2032 saakka. Autoliitto arvioi, ettei vuoteen 2032 mennessä ole odotettavissa merkittäviä muutoksia liikkumistarpeisiin, rakennettuun ympäristöön tai kulkumuotojakautumiin.

Tiestöllä liikkuvat ihmisten lisäksi myös tavarat kuten päivittäistavarakauppojen kuljetukset tai puu- ja paperitavarakuljetukset. Kuljetusten suurimpien sallittujen mittojen ja massojen nostaminen vaatii Autoliiton arvion mukaan panostuksia tieverkolle. Tuore tilanne ei lupaa hyvää: vuonna 2020 määrärahat riittivät päällysteiden uusimisen noin 4 000 kilometrin matkalta ja tänä vuonna vain noin 2 500 kilometrin matkalta.

– Tiestön korjausvelka on saatava laskuun ja rahoitustasoa on nostettava merkittävästi selonteossa esitettyä korkeammalle tasolle, mikäli Suomi ja suomalaiset halutaan pitää liikkeessä.

Vuonna 2018 julkaistussa Liikenneviraston ”Valtakunnalliset liikenne-ennusteet” -tutkimuksessa rautatieliikenteelle ennustetaan voimakkainta kasvua, mutta silti tieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on lähes ennallaan vuonna 2050.

Joukkoliikenne ei ole päästötöntä

Liikenne12-suunnitelmana liittyvässä selonteossa mainitaan myös joukkoliikenne kestävänä liikkumismuotona yhdessä kävelyn ja pyöräilyn kanssa. Autoliiton mukaan olisi hyvä huomioida, että joukkoliikenteen päästöt riippuvat ajoneuvokalustosta, käytettävästä energiasta ja sen tuotantomuodosta, ajoneuvojen käyttö- ja täyttöasteesta sekä rakentamisenaikaisista päästöistä.

– Nykyisillä joukkoliikenteen täyttöasteilla modernin henkilöauton päästöt alittavat monessa tilanteessa joukkoliikenteen päästöt tieliikenteessä.

Joukkoliikenteen palvelutason ylläpitäminen ja kehittäminen on Autoliiton mukaan tärkeää koko liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta ja se edellyttää monilla alueilla taloudellista tukea.

– On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että tukea kohdennetaan oikein eikä sillä ylläpidetä ylikapasiteettia. Joukkoliikenne ei ole itsestäänselvyytenä kestävämpää kuin henkilöautoliikenne.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:4:{i:0;s:5:"92878";i:1;s:5:"90033";i:2;s:5:"89595";i:3;s:5:"91093";}