Kuoppia ja tärinää – teiden päällystysten korjausvelka kasvaa

Asvalttiala pelkää: jos määrärahoja ei nosteta, on totuttava 1970-luvun päällystystasoon. Teitä pitäisi päällystää 4 000 kilometriä vuodessa, jotta korjausvelka ei kasvaisi.

Autoilun riesana – ja turvallisuusuhkana – ovat tiestön kuopat, railot, painumat, murtumat ja rokonarpiset sillankannet. Teiden heikentynyt ajettavuus voi pakottaa laskemaan sallittuja ajonopeuksia.

Suomen tiestön korjausvelan kurissa pitäminen edellyttäisi arviolta 4 000 kilometrin vuosittaista päällystämistä.

Väyläviraston keväisen arvion mukaan huonokuntoisen tieverkon määrä lisääntyy tänä vuonna 300–500 kilometriä. Teitä pitäisi päällystää 4 000 kilometriä vuodessa, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Tähän on ylletty tällä vuosituhannella vain vuosina 2003–2005 sekä 2020.

Nousevatko määrärahat riittävästi?

Asvalttialan yrityksiä edustava INFRA ry pelkää, että tiestön päällystyskilometrien määrä jää kauas 4 000 kilometristä ja jäävän jopa alle 2 000 kilometriin, mikäli kustannukset jatkavat kipuamistaan eikä päällystysmäärärahoja nosteta.

Tiestön päällystysmäärärahat ovat liikkuneet Suomessa 200 miljoonan euron molemmin puolin vuosittain. INFRA ry muistuttaa ulostulossaan, että hallituksen aiemmin vuodelle 2023 päättämä taso on erittäin niukka, 130 miljoonaa euroa. Ulostulo on ajoitettu vastikään käynnistyneen budjettiväännön eli valtion tulo- ja menoarvion valmistelun alkuvaiheiden käynnistyttyä.

Ellei määrärahaa korjata, päällystämisen määrä voi INFRAn mukaan vähetä vuonna 2023 alle puoleen viime vuosien tasosta.

– Tämä on voimakkaasti ristiriidassa Liikenne 12 -suunnitelmaan kirjattujen ja hallitusohjelmassakin kuvattujen tavoitteiden kanssa. Yhtä vähäisiä päällystysmääriä pitää etsiä kaukaa historiasta – ajassa on matkattava vähintään 1970-luvulle, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö vertaa.

Eduskunta on aiemmin edellyttänyt, että hallitus sitoutuu Liikenne 12 -linjauksiin huolehtien niiden toimeenpanoon tarvittavasta määrärahasta valtion budjetissa.

Väylävirastolta synkkä arvio

Teiden päällystystavoitteisiin voi olla erityisen vaikeata yltää, sillä jo vuoden 2021 aikana infra-alan materiaalikustannusten nousu oli poikkeuksellisen suurta.

Sittemmin teiden päällystämisestä tuli yksi pahiten energia- ja materiaalikustannusten noususta kärsineistä aloista, INFRA ry huomauttaa. INFRAN mukaan urakoitsijat odottavat hallitukselta nopeita päätöksiä päällystysmäärärahoista. Määrärahan vuosittainen voimakas vaihtelu myös vaikeuttaa yritysten ennakointia ja varautumista.

Tilastokeskuksen maarakennuskustannusindeksin päällysteiden hintakehitystä kuvaava osaindeksi kohosi kesällä voimakkaasti. Vuositasolla kustannusnousu oli jopa 40 prosentin luokkaa.

Väyläviraston mukaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan hintakehitys on muuttunut lähes hallitsemattomaksi: viime vuonna esimerkiksi bitumin hinta nousi 72 %. Bitumin osuus asvaltin hinnasta on noin kolmannes, joten sen hintakehitys vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon tienpintoja voidaan päällystää.

Päällystysmäärät ovat olleet pitkään jäljessä tavoitteista. 15 viime vuoden aikana tavoiteltuun 4 000 kilometrin tasoon on päästy vain vuonna 2020.

Autoliitto: Teiden päällyste on kuin talon katto

Kuten Moottori uutisoi huhtikuussa päällystyksestä ja muusta teiden ylläpidosta tinkiminen voi tulla myöhemmin kalliiksi. Jos siis oikea-aikaisen päällystäminen laiminlyödään, vesi pääsee asvaltin läpi tien runkoon tuhotöihin. Sen jälkeen pelkkä pinnan uusinta ei enää riitä, vaan on uusittava tien koko rakenne, ja se maksaa moninkertaisesti.

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö on huolissaan tasosta, jonka valtiovalta suo Suomen tiestön ylläpitoon.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen vertasi Moottorin artikkelissa tilannetta rakennuksen ylläpitoon.

– Teiden päällyste on kuin talon katto. Jos se vuotaa, niin toimenpiteisiin pitää ryhtyä heti tai korjauskustannukset moninkertaistuvat. Ongelman siirtäminen eteenpäin leikkaamalla rahoitusta ei ole järkevää eikä vastuullista omaisuudenhoitoa.

– Rahoitustaso on niin alhainen, että yli 1,5 miljardiin euroon noussut korjausvelka jatkaa joka tapauksessa kasvamistaan.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: INFRA ry, Tilastokeskus maarakennuskustannusindeksi, Väylävirasto 

a:3:{i:0;s:6:"111795";i:1;s:6:"103755";i:2;s:5:"46207";}