Kysy autoista: miksi lataushybridejä ei voi ladata pikalatauspisteillä?

kysy autoista ympäri vuoden kesärenkailla

Suurin osa lataushybrideistä tukee vain hitaampaa AC-latausta.

Kysymys: Miksi plug-in hybridejä ei pysty lataamaan tehokkaista täyssähkäreiden pikalatauspisteistä, vaan on tyydyttävä selvästi hitaampiin latausvaihtoehtoihin?

Plug-in hybridit eli ladattavat hybridiautot ovat eräänlainen kompromissi sähkö- ja polttomoottoriautojen välillä, ja niiden akku- ja lataustekniikka heijastaa tätä tasapainoilua. Lataushybridit on suunniteltu toimimaan lyhyillä matkoilla enimmäkseen sähköllä, ja käyttöolosuhteista riippuen toimintamatka on noin 30–100 kilometriä. Lataushybridillä matkaa voi kuitenkin jatkaa polttomoottorin avulla silloin, kun akun varaus ei riitä. Tällöin ei ole samanlaista tarvetta ladata nopeasti akkua matkan jatkamiseksi, kuten täyssähköautolla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

AC- ja DC-latauksen ero

Useimmat lataushybridit on suunniteltu tukemaan vain AC-latausta eli vaihtovirtalatausta, joka on hitaampi latausvaihtoehto. AC-lataustapa on yleisin kotilatauksessa ja julkisilla keskinopeilla latausasemilla, koska se on kustannustehokasta ja vastaa useimpien käyttäjien päivittäisiä tarpeita. Latausteho on kuitenkin rajallinen, yleensä 3,6–22 kW, sillä muuntaminen riippuu ajoneuvon sisäisen laturin kapasiteetista. Esimerkiksi lataushybrideissä yleisin latausteho on noin alle 4 kW.

Pikalatauksella tarkoitetaan yleensä DC-latausta eli tasavirtalatausta. DC-lataus ohittaa auton sisäisen laturin ja syöttää virran suoraan akkuun, mikä mahdollistaa suuren lataustehon 50 kW:sta jopa 350 kW:iin saakka. DC-lataus olisi siis useimmiten ylimitoitettu ratkaisu lataushybridin akulle, joka on kapasiteetiltaan noin 10–20 kWh, kun taas täyssähköautossa akkukapasiteetti on 50–100 kWh.

Poikkeuksia kuitenkin löytyy. Tietyt lataushybridimallit, kuten Mitsubishi Outlander PHEV, tukevat DC-latausta. Näissä malleissa DC-latausteho on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin täyssähköautoilla, korkeintaan noin 22 kW.

Suurella lataustehoilla ladattaessa akku voi ylikuumentua tai kulua nopeammin, mikä lyhentää sen käyttöikää. Se on yksi syy siihen, miksi täyssähköautoillekin suositellaan AC-latausta ensisijaisena vaihtoehtona aina kun mahdollista. Koska lataushybridin akku on kapasiteetiltaan pienempi ja suunniteltu erilaisiin käyttötarkoituksiin, suuret lataustehojen vaihtelut voisivat olla erityisen haitallisia akun kestävyyden kannalta.

Lisäksi pikalatauksen mahdollistamisessa tulevat vastaan kustannukset. Lataushybridit ovat suunniteltu olemaan mahdollisimman taloudellisia sekä hankinta- että käyttökustannuksiltaan. Laitteiston lisääminen DC-latausta varten kasvattaisi entisestään auton hintaa, mutta tarjoaisi käyttäjille vain vähän hyötyä. Lataushybridin lataus onnistuu jo nykyisellä AC-infrastruktuurilla kohtuullisen nopeasti.

Kotilatausta kannattaa suosia

DC-pikalatauspisteet on suunniteltu tukemaan täyssähköautojen tarpeita pitkän matkan ajossa. Täyssähköautot kulkevat nimensä mukaisesti täysin sähköllä, joten on tärkeää, että niitä voidaan ladata nopeasti ja jatkaa matkaa lyhyellä viiveellä. Pikalatureita on Suomessa tämän vuoden tilastojen mukaan alle 4000, kun taas liikenteessä on 275 000 ladattavaa autoa, joista noin 114 000 on täyssähköautoja ja noin 161 000 ladattavia hybridejä. Jos lataushybridit alkaisivat käyttää runsaasti pikalatureita, ne voisivat varata pikalatauspisteitä, joita täyssähköautoilijat tarvitsevat kipeämmin.

Lataushybridit on suunniteltu joustaviksi autoiksi – ne voivat turvautua polttomoottoriin silloin, kun sähköä ei ole käytettävissä. Useimmille käyttäjille lataushybridin lataaminen yön aikana kotona tai esimerkiksi työpaikan hitaammasta AC-latauspisteestä on riittävä ratkaisu.

Lähteet: Autoalan Tiedotuskeskus, Motiva

Kysy autoista

Jätä meille autoaiheinen sinua askarruttava kysymys. Toimituksemme vastaa viikoittain moottori.fi:ssä tulleisiin kysymyksiin. Voit myös lähettää kysymyksesi suoraan sähköpostilla kysyautoista [ät] moottori.fi.

"*" näyttää pakolliset kentät