Liikenneturvan kysely: Kaahailijat herättävät pelkoa liikenteessä

Liikennepelkoja kartoittavassa kyselyssä esiin nousivat erityisesti kaahailijat ja muut riskinottajat, kuten kännykkää käyttävät kuljettajat. Moni oli myös sitä mieltä, että nykyisten asenteiden on muututtava.

Liikenneturvan kyselyssä selvitettiin liikenteessä pelkoa aiheuttavia asioita loppuvuonna 2022. Kysely paljasti suomalaisten pelkäävän eniten kaahaavia ja vaarallisesti ohittelevia autoilijoita, joita pidettiin jopa rattijuoppoja ja hirviä pelottavampina. Myös kännykän käyttö liikenteessä, vaaralliset ohitukset ja takapuskurissa roikkuminen koettiin pelottavina.

Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo korostaa, että kovat nopeudet ja riskinotto näkyvät myös tilastoissa, sillä suuremmilla nopeuksilla pienetkin ohjausvirheet voivat aiheuttaa auton hallinnan menettämisen.

– Jos jatkuvasti pyrkii ajamaan muuta liikennettä nopeammin, kuljettaja joutuu pumppaamaan vauhtia sekä muiden liikkujien että kameravalvonnan takia. Myös koettu tarve ohittamiselle kasvaa, mikä lisää ohituksessa tapahtuvien virhearviointien vaaraa. Mitä korkeampi on nopeus, sitä pidempi on jarrutusmatka ja sitä suuremmat ovat törmäysvoimat, huomauttaa Vuoristo.

Riskikäyttäytymisen takana on yleensä harhakuva oman toiminnan vaikutuksista.

– Kuljettaja ei välttämättä heti saa palautetta riskinotosta, on se sitten ajonaikaista kännykänkäyttöä tai ylinopeutta. Vaaratilannetta ei synny tai se jää huomaamatta, jos toinen tienkäyttäjä toiminnallaan estää tilanteen kärjistymisen onnettomuudeksi. Tämä voi ruokkia kuljettajan uskoa siihen, että riskikäyttäytyminen olisi vaaratonta, Vuoristo kertoo.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Enemmistö toivoo asennemuutosta

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista lähes joka yhdeksäs vastaaja oli sitä mieltä, että liikenteessä tarvitaan asennemuutosta turvallisuusmyönteisemmäksi.

Vuoristo tähdentää, että asennemuutos alkaa peiliin katsomalla – liikenteessä on usein tapana kiinnittää huomiota toisten liikkujien tekemiin virheisiin ja rikkeisiin, kuten kännykän käyttöön tai törttöilyyn. Sen sijaan tulisi keskittyä omaan ajamiseen ja omiin valintoihin.

– Jos esimerkiksi jatkuvasti ajautuu tilanteeseen, jossa kokee muut liikkujat tientukoksi, on omaa asennetta korjattava, Vuoristo korostaa.

Fiksuna valintana Vuoristo tuo esille taloudellisen ajotavan, jolla on positiivisia vaikutuksia niin liikenteen turvallisuudelle, sujuvuudelle kuin ilmapiirin miellyttävyydelle.

– Taloudellinen ajaminen on win-win-ratkaisu. Turvallisuushyötyjen lisäksi tasainen ajonopeus säästää polttoainetta, ympäristöä ja hermoja – sekä omia että muiden.

Lähde: Liikenneturva