7.12.2021 Liikenne Liikenteen päästöt: Onko Suomen tie vedyn tie – vai jäämmekö takamatkalle? Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Päästötalkoissa tarvitaan useita erilaisia käyttövoimia matkalla vähähiiliseen ja lopulta kokonaan päästöttömään liikenteeseen, mutta mikä on vedyn rooli tässä kehityksessä? Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen vuonna 2050. Tavoite on maailman kunnianhimoisimpia. Päästötavoitteet koskevat myös liikennettä. Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.Moni Moottorin haastattelema liikenteen ja energiankäytön asiantuntija povaa vedylle roolia myös liikenteessä, joskaan ei alkajaisiksi henkilöautoliikenteessä vaan raskaissa hyötyajoneuvoissa – ja tuolloinkin vedyn laajamittaisempi leviäminen liikennekäyttöön vienee vuosia.Yhtenä liikenteen haitallisia kasvihuonepäästöjä vähentävänä ratkaisuna vety kannattaa kuitenkin hyödyntää, arvioivat asiantuntijat.VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen.VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen on tähdentänyt, että tarvitaan useita erilaisia käyttövoimia matkalla vähähiiliseen ja lopulta kokonaan päästöttömään liikenteeseen. Paakkinen pitää turhana ja harmillisena, että keskustelu uusista ja vaihtoehtoisista käyttövoimista liikenteessä äityy niin herkästi vastakkainasetteluksi ja kapeakatseiseksi kinasteluksi.Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyyValitaan järkevät ratkaisutPaakkinen muistuttaa, että liikenteen käyttövoimamurroksessa on valittava liikenteessä käytettävät teknologiat järkevästi ja käyttötarpeiden mukaan: helposti sähköistettävät kohteet tulevat sähköistymään nopeasti, mutta vaikeasti sähköistettävät kohteet taas vaativat muita käyttövoimia.– Vedyn ja synteettisten polttoaineiden osalta niissä on suurin potentiaali vaikeasti sähköistettävissä kohteissa, joten en näe niillä suurta roolia henkilöautopuolella, paitsi ehkä synteettisillä polttoaineilla ja biopolttoaineilla siirtymävaiheen polttoaineena nykyautokannalle.Polttokennoautot ovat Marko Paakkisen mukaan ratkaisu raskaassa kalustossa.– On vielä tosin vähän kyseenalaista, saavatko polttokennorekat kirittyä elinkaarikustannuksissa nyt kovaa vauhtia kehittyvät akkurekat kiinni. Voittajan näemme vuosikymmenen lopulla, mutta itse veikkaan, että akkurekka tulee olemaan tässä kilpailussa vahvoilla.Suomi takamatkalta vetyynKeskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood ja vihreää vetyä tuottavan P2X Solutions -yhtiön toimitusjohtaja Herkko Plit kirjoittivat vastikään Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (18.11.2021) kriittisen arvion Suomen asemasta Euroopan vetykartalla.Kirjoituksen ydin on, että Suomessa on alettu heräämään vedyn tuomiin mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta ajoituksen osalta Suomi lähtee takamatkalta muuhun Eurooppaan verrattuna. Tuo etumatka pitäisi kirjoittajien mielestä pikaisesti kuroa kiinni.”Suomessa puhutaan vetystrategian valmistelusta, kun muualla rakennetaan jo tuotantolaitoksia ja tarvittavaa infraa niiden ympärille.”Vetyauto Hyundai Nexon ratkaisu.Kirjoittajien mukaan kaasuautojen edistämisen rinnalla Suomessa tulisi pyrkiä – muun Euroopan tapaan – luomaan edellytyksiä vedyn liikennekäytölle. Se onnistuisi esimerkiksi varmistamalla toimiva ja maantieteellisesti kattava polttoaineen jakeluverkosto.Kaksikko kummastelee penseätä suhtautumista vedyn liikennekäyttöön ja sitä, että sanotaan ettei vedylle ole maassamme kysyntää.”Ei tietenkään ole, koska Suomessa ei ole yhtään asemaa, jossa vetyä voisi tankata. Jos ei ole asemia, ei ole autoja. Ja jos ei ole autoja, vetyasemia ei synny markkinaehtoisesti. Tuo on ongelma, koska vetypohjaisten polttoaineiden käyttö merenkulussa ja raskaassa liikenteessä ei ainoastaan auta Suomea kohti liikenteen päästövähennystavoitteita vaan luo myös uusia markkinoita suomalaisille yrityksille”, kirjoittajat linjaavat.Energia-alan rooli tärkeäBusiness Finlandin mukaan energiasektorin rooli vähähiilisen yhteiskunnan synnyttämiseksi on kriittinen. Vety on noussut tässä yhteydessä globaaliin keskusteluun todella voimakkaasti.”Vedyn avulla uusiutuvaa energiaa voidaan hyödyntää tehokkaammin ja energian pidempiaikainen varastointi on mahdollista. Lisäksi vety on tärkeä synteettisten polttoaineiden ja kemikaalien raaka-aine.”Business Finlandin mukaan ”vety linkittyy Suomessa osaksi kansallista energia- ja ilmastostrategiaa.”Suomessa ei ole erillistä vetystrategiaa, vaan vety nähdään osana kokonaisuutta.” on Business Finland linjannut.Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää matkailua ja investointeja Suomeen.BMW X5 saa vetyvoimaa vuonna 2022.Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyyTiekartalla on merkitystäVedyn ympärille on muodostettu kansallinen näkemys eli linjaukset vedyn roolista Suomen vähähiilistämisessä. Business Finland tilasi kansallisen vetytiekartan kokoamisen VTT:ltä. Vetytiekartalla on merkitystä.– Vetytiekartta auttaa myös poliittisia päätöksentekijöitä tuottamaan Suomen kannalta järkeviä regulaatioita ja lainsäädäntöä. Kokonaisuuden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko arvioi.Juhani LaurikkoLaurikko ohjasi vetytiekartan laatinutta VTT:n asiantuntijatiimiä, johon kuului monen erityisalan osaajia.Vetytiekartassa tunnistettiin Suomen valteiksi erityisesti synteettisten polttoaineiden tuotanto, vedyn kustannustehokas ja vähähiilinen tuotanto, vähähiilisen teräksen tuotanto sekä teollisuutemme logistiikkakustannusten alentaminen. Vahvuuksiamme ovat myös erilaiset poikkiteolliset kokonaisvaltaiset energian kiertotalousratkaisut.Yhtenä esimerkkinä ratkaisuista on Nesteelle myönnetty Veturi-rahoitus synteettisiin polttoaineisiin pohjautuvan osaamiskeskittymän synnyttämiseen Suomeen, jonka voi uumoilla kasvattavan tulevaisuudessa kansallista kilpailukykyä. Suomen vahvuuksien tunnistaminen on elintärkeää, jotta kykenemme myös ajamaan kansallisesti tärkeitä etuja EU:n päätöksenteossa.Hyvä energiasisältöAsiantuntijat arvioivat vedyn tuotantokustannusten alenevan ratkaisevasti lähitulevaisuudessa tuotantomenetelmien kehittyessä. Toiset vedyn tuotantotavat ovat energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä, toiset kuluttavat runsaasti energiaa ja tuottavat suuret päästöt.Vedyn voimalla liikkuvat ajoneuvot ovat tietty sitä ympäristöystävällisempiä, mitä luonnon kestokykyä säästävämmin käytettävä vety on tuotettu.Vedyn energiasisältö massayksikköä kohden on erittäin hyvä, lähes kolminkertainen bensiiniin ja dieselöljyyn verrattuna. Pienen tiheyden takia tilavuuteen suhteutettu energiatiheys on kuitenkin huono, tästä syystä vedyn varastoinnissa kaasumaisena on käytettävä korkeaa painetta.Kaasumaisena vety vaatii varastoitaessa 200–800 barin paineen, nestemäisessä muodossa -253 asteen pakkasen.Ennusteet päästöistä myönteisiäLiikenteen päästöistä puhuttaessa ilmeet ovat usein vakavat ja otsa rypyssä. Mutta on aihepiiristä myönteistäkin kerrottavaa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laatiman syyskuisen ennusteen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykyisillä toimenpiteillä noin 40 prosenttia vuosina 2005–2030.Vihreä ready-teksti kieli siitä, että vetyauto on käynnistetty ja valmis ajoon.Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vuodesta 2005 vuoteen 2019 vähentyneet noin 1,6 megatonnia. Ennusteen mukaan päästöt putoavat nykytoimilla vielä noin 3,4 megatonnia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 40 prosentin päästövähennystä vuosina 2005–2030. Kansallisena tavoitteena on kuitenkin vähentää päästöjä vähintään 50 prosenttia.Kuten Moottori aiemmin uutisoi, vielä viime vuonna ennustettiin, että päästöt laskisivat 37 prosenttia. Keskeisin syy arvioidulle isommalle päästövähenemälle on se, että nyt liikenteen ennustetaan Suomessa sähköistyvän aiemmin arvioitua nopeammin.Ennusteen mukaan uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt vähenevät pääosin sähköistymisen vuoksi noin 15 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja noin 38 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2020.Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyyEnnuste tähyää vuoteen 2050VTT:n liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ennuste perustuu Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Väyläviraston ja Tilastokeskuksen keräämiin tilastoihin sekä arvioihin tulevasta. Tieliikenteen ennuste on laskettu VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän Aliisa-autokantamallilla. Ennuste kattaa hiilidioksidipäästöt, joiden osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on yli 95 prosenttia.Tieliikenteen valtakunnallisen suorite-ennusteen on tuottanut Liikenne- ja viestintävirasto yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön ja VTT:n kanssa. Se sisältää arvion henkilö- ja tavaraliikenteen suoritteiden kehittymisestä vuoteen 2050 saakka. Liikennesuoritteisiin liittyvät laskelmat on tuotettu Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa.Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, VTT / Liisa Mäkinen, valmistajat Lähteet: VTT, Väylävirasto, Tilastokeskus, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Business Finland, Keskuskauppakamari, P2X Solutions, Helsingin Sanomat 18.11.2021a:9:{i:0;s:6:"103972";i:1;s:5:"42998";i:2;s:5:"41840";i:3;s:5:"92923";i:4;s:6:"104356";i:5;s:5:"78540";i:6;s:5:"82069";i:7;s:5:"97387";i:8;s:5:"75730";} Lue lisää Kaikki artikkelit 8.11.2024 Liikenne Tehokisa kiihtyy – 600 kW pikalaturi esitelty 7.11.2024 Autoilu Teslan haamujarrutuksia on raportoitu ympäri maailmaa – suomalainen Teslan omistaja aloitti taistelun autojättiä vastaan 6.11.2024 Vuoden Auto Suomessa Vuoden Auto Suomessa: 46 uutuusmallia, vain yksi voi voittaa 5.11.2024 Autonäyttely Pariisin autonäyttely 2024 – elo ja ilo ovat palanneet autonäyttelyihin 3.11.2024 Uutinen Haastattelu: BMW M-osaston toimitusjohtaja van Meel – emme tule tarjoamaan manuaalivaihteistoa sähköautoon 1.11.2024 Käytetyt autot Tehokkaaseen AMG-Mersuun asennettiin viritysohjelmisto ja moottori hajosi – kuluttajariitalautakunta ratkaisi laskun maksajan 1.11.2024 Uutinen Raportti: autokaupan sudenkuopat – asiakas altavastaajana 31.10.2024 Matkailu Mystinen Magneettimäki ja elintärkeä Jäämerentie 29.10.2024 Uutinen Mika osti täyssähkö-Lotuksensa Ruotsista – ja siellä auto täytyy tällä hetkellä myös huollattaa Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 9.11.2024 Laivat Wallenius Wilhelmsen pisti tilaukseen maailman suurimmat autojenkuljetuslaivat - jopa 11 700 uutta autoa saadaan kuljetettua metanolilla 9.11.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet: Viimeinen Mercedes-Benz 300SL Gullwing 9.11.2024 Koeajo Koeajo: Renault 5 – ilon ja sähkön vallankumous alle 30000 eurolla 8.11.2024 Ajoneuvot SEMA Show 2024: tällaisena et ole Toyota RAV4:ää ennen nähnyt 10.11.2024 Lentokoneet Finnair uudisti ensimmäisen Embraerinsa - kone on nyt joka lentoonlähdössä noin kahden aikuisen verran kevyempi 3.11.2024 Ajatuksia autoista Nykyautot ovat oikeastaan vaikeita ajaa ääriolosuhteissa – Ajatuksia autoista 7.11.2024 Autoilu Teslan haamujarrutuksia on raportoitu ympäri maailmaa – suomalainen Teslan omistaja aloitti taistelun autojättiä vastaan 2.11.2024 Lentokoneet Icelandair eläköitti harvinaiseksi jääneen "Lentävän Lyijykynän" - konetyypillä enää kolme pääasiallista operaattoria jäljellä maailmassa 6.11.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tässä on upouusi Suzuki eVitara - kuoriiko odotettu Toyota-sisarmalli kermat sen kakun päältä? 5.11.2024 Päivän kuva Päivän kuva: pakko pysähtyä ihailemaan uuden Alfa Romeo Juniorin konehuonetta 1.11.2024 Käytetyt autot Tehokkaaseen AMG-Mersuun asennettiin viritysohjelmisto ja moottori hajosi – kuluttajariitalautakunta ratkaisi laskun maksajan 17.10.2024 Autoilu Ikäkuskit lääkäriin yksityiselle – ajokortin uusinta muuttumassa, kasvavatko maksut? 2.11.2024 Lentokoneet Icelandair eläköitti harvinaiseksi jääneen "Lentävän Lyijykynän" - konetyypillä enää kolme pääasiallista operaattoria jäljellä maailmassa 3.11.2024 Ajatuksia autoista Nykyautot ovat oikeastaan vaikeita ajaa ääriolosuhteissa – Ajatuksia autoista 14.10.2024 Lentokoneet Eurooppalaiset lentoyhtiöt joukkopaossa Kiinan-reiteiltä - antaako Eurooppa periksi Venäjää rahoittaville kiinalaisyhtiöille?