Liikenteen päästöt: Onko Suomen tie vedyn tie – vai jäämmekö takamatkalle?

Päästötalkoissa tarvitaan useita erilaisia käyttövoimia matkalla vähähiiliseen ja lopulta kokonaan päästöttömään liikenteeseen, mutta mikä on vedyn rooli tässä kehityksessä?

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen vuonna 2050. Tavoite on maailman kunnianhimoisimpia. Päästötavoitteet koskevat myös liikennettä. Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.

Moni Moottorin haastattelema liikenteen ja energiankäytön asiantuntija povaa vedylle roolia myös liikenteessä, joskaan ei alkajaisiksi henkilöautoliikenteessä vaan raskaissa hyötyajoneuvoissa – ja tuolloinkin vedyn laajamittaisempi leviäminen liikennekäyttöön vienee vuosia.

Yhtenä liikenteen haitallisia kasvihuonepäästöjä vähentävänä ratkaisuna vety kannattaa kuitenkin hyödyntää, arvioivat asiantuntijat.

VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen on tähdentänyt, että tarvitaan useita erilaisia käyttövoimia matkalla vähähiiliseen ja lopulta kokonaan päästöttömään liikenteeseen. Paakkinen pitää turhana ja harmillisena, että keskustelu uusista ja vaihtoehtoisista käyttövoimista liikenteessä äityy niin herkästi vastakkainasetteluksi ja kapeakatseiseksi kinasteluksi.

Valitaan järkevät ratkaisut

Paakkinen muistuttaa, että liikenteen käyttövoimamurroksessa on valittava liikenteessä käytettävät teknologiat järkevästi ja käyttötarpeiden mukaan: helposti sähköistettävät kohteet tulevat sähköistymään nopeasti, mutta vaikeasti sähköistettävät kohteet taas vaativat muita käyttövoimia.

– Vedyn ja synteettisten polttoaineiden osalta niissä on suurin potentiaali vaikeasti sähköistettävissä kohteissa, joten en näe niillä suurta roolia henkilöautopuolella, paitsi ehkä synteettisillä polttoaineilla ja biopolttoaineilla siirtymävaiheen polttoaineena nykyautokannalle.

Polttokennoautot ovat Marko Paakkisen mukaan ratkaisu raskaassa kalustossa.

– On vielä tosin vähän kyseenalaista, saavatko polttokennorekat kirittyä elinkaarikustannuksissa nyt kovaa vauhtia kehittyvät akkurekat kiinni. Voittajan näemme vuosikymmenen lopulla, mutta itse veikkaan, että akkurekka tulee olemaan tässä kilpailussa vahvoilla.

Suomi takamatkalta vetyyn

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood ja vihreää vetyä tuottavan P2X Solutions -yhtiön toimitusjohtaja Herkko Plit kirjoittivat vastikään Helsingin Sanomien mielipidepalstalla (18.11.2021) kriittisen arvion Suomen asemasta Euroopan vetykartalla.

Kirjoituksen ydin on, että Suomessa on alettu heräämään vedyn tuomiin mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta ajoituksen osalta Suomi lähtee takamatkalta muuhun Eurooppaan verrattuna. Tuo etumatka pitäisi kirjoittajien mielestä pikaisesti kuroa kiinni.

”Suomessa puhutaan vetystrategian valmistelusta, kun muualla rakennetaan jo tuotantolaitoksia ja tarvittavaa infraa niiden ympärille.”

Kirjoittajien mukaan kaasuautojen edistämisen rinnalla Suomessa tulisi pyrkiä – muun Euroopan tapaan – luomaan edellytyksiä vedyn liikennekäytölle. Se onnistuisi esimerkiksi varmistamalla toimiva ja maantieteellisesti kattava polttoaineen jakeluverkosto.

Kaksikko kummastelee penseätä suhtautumista vedyn liikennekäyttöön ja sitä, että sanotaan ettei vedylle ole maassamme kysyntää.

”Ei tietenkään ole, koska Suomessa ei ole yhtään asemaa, jossa vetyä voisi tankata. Jos ei ole asemia, ei ole autoja. Ja jos ei ole autoja, vetyasemia ei synny markkinaehtoisesti. Tuo on ongelma, koska vetypohjaisten polttoaineiden käyttö merenkulussa ja raskaassa liikenteessä ei ainoastaan auta Suomea kohti liikenteen päästövähennystavoitteita vaan luo myös uusia markkinoita suomalaisille yrityksille”, kirjoittajat linjaavat.

Energia-alan rooli tärkeä

Business Finlandin mukaan energiasektorin rooli vähähiilisen yhteiskunnan synnyttämiseksi on kriittinen. Vety on noussut tässä yhteydessä globaaliin keskusteluun todella voimakkaasti.

”Vedyn avulla uusiutuvaa energiaa voidaan hyödyntää tehokkaammin ja energian pidempiaikainen varastointi on mahdollista. Lisäksi vety on tärkeä synteettisten polttoaineiden ja kemikaalien raaka-aine.”

Business Finlandin mukaan ”vety linkittyy Suomessa osaksi kansallista energia- ja ilmastostrategiaa.”

Suomessa ei ole erillistä vetystrategiaa, vaan vety nähdään osana kokonaisuutta.” on Business Finland linjannut.

Business Finland on suomalainen julkinen toimija, joka tarjoaa innovaatiorahoitusta ja kansainvälistymispalveluita sekä edistää matkailua ja investointeja Suomeen.

Tiekartalla on merkitystä

Vedyn ympärille on muodostettu kansallinen näkemys eli linjaukset vedyn roolista Suomen vähähiilistämisessä. Business Finland tilasi kansallisen vetytiekartan kokoamisen VTT:ltä. Vetytiekartalla on merkitystä.

– Vetytiekartta auttaa myös poliittisia päätöksentekijöitä tuottamaan Suomen kannalta järkeviä regulaatioita ja lainsäädäntöä. Kokonaisuuden ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko arvioi.

Laurikko ohjasi vetytiekartan laatinutta VTT:n asiantuntijatiimiä, johon kuului monen erityisalan osaajia.

Vetytiekartassa tunnistettiin Suomen valteiksi erityisesti synteettisten polttoaineiden tuotanto, vedyn kustannustehokas ja vähähiilinen tuotanto, vähähiilisen teräksen tuotanto sekä teollisuutemme logistiikkakustannusten alentaminen. Vahvuuksiamme ovat myös erilaiset poikkiteolliset kokonaisvaltaiset energian kiertotalousratkaisut.

Yhtenä esimerkkinä ratkaisuista on Nesteelle myönnetty Veturi-rahoitus synteettisiin polttoaineisiin pohjautuvan osaamiskeskittymän synnyttämiseen Suomeen, jonka voi uumoilla  kasvattavan tulevaisuudessa kansallista kilpailukykyä. Suomen vahvuuksien tunnistaminen on elintärkeää, jotta kykenemme myös ajamaan kansallisesti tärkeitä etuja EU:n päätöksenteossa.

Hyvä energiasisältö

Asiantuntijat arvioivat vedyn tuotantokustannusten alenevan ratkaisevasti lähitulevaisuudessa tuotantomenetelmien kehittyessä. Toiset vedyn tuotantotavat ovat energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä, toiset kuluttavat runsaasti energiaa ja tuottavat suuret päästöt.

Vedyn voimalla liikkuvat ajoneuvot ovat tietty sitä ympäristöystävällisempiä, mitä luonnon kestokykyä säästävämmin käytettävä vety on tuotettu.

Vedyn energiasisältö massayksikköä kohden on erittäin hyvä, lähes kolminkertainen bensiiniin ja dieselöljyyn verrattuna. Pienen tiheyden takia tilavuuteen suhteutettu energiatiheys on kuitenkin huono, tästä syystä vedyn varastoinnissa kaasumaisena on käytettävä korkeaa painetta.

Kaasumaisena vety vaatii varastoitaessa 200–800 barin paineen, nestemäisessä muodossa -253 asteen pakkasen.

Ennusteet päästöistä myönteisiä

Liikenteen päästöistä puhuttaessa ilmeet ovat usein vakavat ja otsa rypyssä. Mutta on aihepiiristä myönteistäkin kerrottavaa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n laatiman syyskuisen ennusteen mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät nykyisillä toimenpiteillä noin 40 prosenttia vuosina 2005–2030.

Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat vuodesta 2005 vuoteen 2019 vähentyneet noin 1,6 megatonnia. Ennusteen mukaan päästöt putoavat nykytoimilla vielä noin 3,4 megatonnia vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 40 prosentin päästövähennystä vuosina 2005–2030. Kansallisena tavoitteena on kuitenkin vähentää päästöjä vähintään 50 prosenttia.

Kuten Moottori aiemmin uutisoi, vielä viime vuonna ennustettiin, että päästöt laskisivat 37 prosenttia. Keskeisin syy arvioidulle isommalle päästövähenemälle on se, että nyt liikenteen ennustetaan Suomessa sähköistyvän aiemmin arvioitua nopeammin.

Ennusteen mukaan uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt vähenevät pääosin sähköistymisen vuoksi noin 15 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja noin 38 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2020.

Ennuste tähyää vuoteen 2050

VTT:n liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ennuste perustuu Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Väyläviraston ja Tilastokeskuksen keräämiin tilastoihin sekä arvioihin tulevasta. Tieliikenteen ennuste on laskettu VTT:n Lipasto-laskentajärjestelmän Aliisa-autokantamallilla. Ennuste kattaa hiilidioksidipäästöt, joiden osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on yli 95 prosenttia.

Tieliikenteen valtakunnallisen suorite-ennusteen on tuottanut Liikenne- ja viestintävirasto yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, valtiovarainministeriön ja VTT:n kanssa. Se sisältää arvion henkilö- ja tavaraliikenteen suoritteiden kehittymisestä vuoteen 2050 saakka. Liikennesuoritteisiin liittyvät laskelmat on tuotettu Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, VTT / Liisa Mäkinen, valmistajat Lähteet: VTT, Väylävirasto, Tilastokeskus, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Business Finland, Keskuskauppakamari, P2X Solutions, Helsingin Sanomat 18.11.2021

a:9:{i:0;s:6:"103972";i:1;s:5:"42998";i:2;s:5:"41840";i:3;s:5:"92923";i:4;s:6:"104356";i:5;s:5:"78540";i:6;s:5:"82069";i:7;s:5:"97387";i:8;s:5:"75730";}