23.9.2024

Matkailuautoilijat maksumiehiksi – ajoneuvovero kiristymässä jopa 590 euroa vuodessa

Kuva Moottorin arkisto

Autoliitto: ”Kukaan ei voi tietää, kuinka näin merkittävä ajoneuvoveron korotus vaikuttaa matkailuautojen houkuttelevuuteen niin omistus- kuin vuokra-ajoneuvoina.”

Valmistelussa oleva ajoneuvoverolain 11 §:n muuttaminen tarkoittaisi matkailuautojen ajoneuvoveron korottamista. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoverolakia siten, että matkailuautojen käyttövoimavero määräytyisi jatkossa muiden M1-luokan henkilöautojen käyttövoimaveroa vastaavalla tavalla. Tämä tarkoittaisi, että dieselkäyttöisten matkailuautojen ajoneuvoveron käyttövoimaveroa korotettaisiin nykyisestä 0,9 sentistä 5,5 senttiin päivältä jokaiselta ajoneuvon kokonaismassan alkavalta sadalta kilogrammalta.

On hyvä mieltää, että liki kaikki matkailuautot ovat dieselkäyttöisiä.Kaasu- ja sähkökäyttöisten matkailuautojen sekä ladattavien hybridimatkailuautojen käyttövoimavero olisi tätä alhaisempi. Bensiinikäyttöisiltä matkailuautoilta ei edelleenkään kannettaisi käyttövoimaveroa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

310–590 euroa vuodessa

Matkailuautoilijan kannalta veronkorotuksen vaikutus riippuu auton käyttöajasta. Ajoneuvovero on päiväkohtainen ja kannetaan etukäteen 12 kuukauden pituiselta ajoneuvokohtaiselta verokaudelta.

Ehdotettu käyttövoimaveron korotus merkitsisi vuositasolla noin 590 euron matkailuautokohtaista ajoneuvoveron korotusta, jos matkailuauto olisi koko vuoden liikennekäytössä. Jos matkailuauto olisi liikennekäytössä arvioidun keskimääräisen ajan eli noin 190 päivää, matkailuautokohtainen ajoneuvoveron korotus olisi noin 310 euroa vuodessa.

Valtiovarainministeriössä on arvioitu varsin maalaisjärkisesti, että ”veromuutos todennäköisesti vähentäisi matkailuautojen liikennekäytössäoloa, koska ottamalla matkailuauto pois liikennekäytöstä on mahdollista välttää verorasituksen kiristymisen vaikutus.”

Näivettyvätkö leirintäalueet?

Autoliitto on ottanut kriittisesti kantaa lausuntokierroksella olevaan lakiaikeeseen muistuttamalla, että matkailuautot ovat käytännössä harrastusajoneuvoja, joiden ajoneuvoverorasitus on ajettua vuotuista kilometriä kohden jo nyt varsin suuri.

”Liikkuessaan matkailuautoilijat käyttävät kuitenkin palveluja, joiden tuottaminen voi olla joidenkin alueiden elinkeinoelämässä hyvinkin merkittävässä asemassa. Leirintäalueiden käytössä matkailuajoneuvojen merkitys on erityisen suuri”, Autoliitto kiteyttää näkemyksensä.

Autoliitto kummeksuu valmistelussa esitettyä arviota, ettei veromuutoksella ole merkittäviä vaikutuksia kotimaiseen matkailuelinkeinoon.

Autoliiton mukaan ”todellisuudessa kukaan ei voi tietää,” kuinka näin merkittävä ajoneuvoveron korotus vaikuttaa matkailuautojen houkuttelevuuteen niin omistus- kuin vuokra-ajoneuvoina.

”Täysin kohtuuton korotus”

Matkailuajoneuvoalan toimialajärjestö Matkailuajoneuvotuojat ry (MAT), matkailuajoneuvon käyttäjien muodostamien yhdistysten valtakunnallinen keskusjärjestö SF-Caravan ry, sekä Suomen Matkailu-organisaatioiden yhdistys Suoma ry ovat laatineet yhteisen lausunnon lakiaikeista. Lausunnon mukaan alan harrastajien verotaakka kasvaisi kohtuuttomasti.

”Matkailuautojen käyttövoimaveron yli 500 %:n korotus 0,9 sentistä 5,5 senttiin olisi täysin kohtuuton. Se aiheuttaisi suurta vahinkoa ja korotuksella olisi toteutuessaan monella tapaa negatiivinen vaikutus.”

Mikäli korotus olisi kohtuullinen, se ei yhteislausunnon mukaan aiheuttaisi verotuottoja pienentäviä käyttäytymisvaikutuksia, eikä matkailuautojen omistajia tarvitsisi yliverottaa. ”Lisäksi käyttövoimaveron perimiselle tulisi asettaa 3.500 kg:n mukainen katto, jotta painavien matkailuautojen veron määrä ei nousisi täysin kohtuuttomaksi.”

Korotuksen tulisi olla maltillinen, jotta se ei vaikuttaisi haitallisella tavalla markkinoihin ja talouteen. Käyttövoimaveron kaksinkertaistaminen 0,9 sentistä 1,8 senttiin toisi valtiolle 12 miljoonaa euroa verotuloa vuodessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Käyttöön vuodesta 2026

Lakiaikeiden taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen tavoite kohentaa lähivuosina julkisen talouden kestävyyttä eri toimin. Säästötalkoissa tukitaan pienempiäkin rahareikiä. Matkailuautoilijoiden kukkarolla käynti tuottaa valtiolle varsin maltilliset säästöt. Lakimuutoksen staattiseksi yhteisvaikutukseksi vuosille 2025–2028 on julkisen talouden suunnitelmassa mitoitettu yhteensä 38 miljoonaa euroa.

Kaavailtuja uusia veroperusteita voidaan soveltaa vasta 12 kuukauden mittaisen siirtymäajan jälkeen. Siten, vaikka laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2025, lakia sovellettaisiin kuitenkin vasta 1.1.2026 ja sen jälkeisiltä veropäiviltä kannettavaan matkailuautojen ajoneuvoveron käyttövoimaveroon.

Uusien veroperusteiden mukaista veroa sisältäviä verolippuja lähetettäisiin kuitenkin jo tammikuusta 2025 alkaen.

Kommentit (1)

  • ARTTU LAINE

    Täysin kohtuutonta rahastusta. Virkamiesten aivoituksissa ”valtio menettää rahaa”, jos diesel matkailuautoa verrataan diesel henkilöauton verotuottoon. Henkilöautosta kun valtio saa maksimi määrän autoveroa sekä painopohjaista käyttövoimamaksua (dieselvero). Vertaaminen henkilöautoon on virheellistä. Kukaan ei aja 3500kg painavilla matkailuautoilla ”arjen ajoja”, joka korvaisi henkilöauton käyttöä millään tavoin. Oikea vertailukohta olisi muut kotimaan kesäretkeily- ja matkailuharrasteet kuten veneily ja matkailuvaunuilu. Vetoauto ja matkailuvaunu painavat hyvinkin sen saman 3500 kg. Vaunu on verovapaa. Ero matkailuauton kustannuksiin revähtäisi melkoiseksi. Polttoainekulutus on kuitenkin painoon perustuva ja yhtäläinen. Ympäristösyyt eivät tätä puolla. Muuten paketti- ja kevytkuorma-autotkin pitäisi laittaa ”lisäverolle”. Kesäharrasteista veneily on myös autovero- ja käyttömaksuvapaata. Jos tavoite on vain verottaa lisää kesäharrasteita, niin tasavertaisuuden vuoksi olisi ”huvikuunarit” saatettava myös verotuksen piiriin. Parasta olisi unohtaa tämä virheellisiin vertailuihin perustuva maksimiveromääriä tavoitteleva virkamiesten idea kokonaan. Kotimaan kesämatkailu tulisi näivettymään pahasti tällaisesta ”kesämatkailun lisäverosta”. Suomessa kun kesä kestää 4kk ja matkailua kotimaassa tulisi edistää ja kehittää eikä ohjata verotuksella ulkomaan matkatkailuun, joka on pois suomalaisten työllisyydestä.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat