Miksi käytännössä samaa automallia myydään usealla eri merkillä?

Autoteollisuuden kilpailu on raakaa, mutta siitä huolimatta markkinoilla on paljon automalleja, joita myydään usean eri merkin alla. Miksi yhteistuotantomallit jyräävät markkinoilla?

Kun Toyota julkaisi viidennen sukupolven Supran, automaailma kohahti. Toyotan paluu urheiluautoihin oli odotettu, mutta moni fanaatikko jäi silti kylmäksi. Suurin syy tälle oli se, että vuonna 2019 markkinoille tullut Supra peruistui pitkälti BMW:n Z4:ään. Monen mielestä BMW:n valmistama auto oli Toyota-versiona silti parempi.

Toki aivan yhteneväisinä mallit eivät Toyotan ja BMW:n tapauksessa markkinoille tulleet, vaikka voimalinjassa, korissa ja muussa tekniikassa oli hyvin paljon yhtäläisyyksiä. Erojakin on, sillä Toyota on kovakattoinen, mutta BMW:n tapauksessa tukka heiluu tuulessa katon ollessa alhaalla.

Syy yhteistuotantomallille on ilmiselvä: uuden automallin kehittäminen nollasta on kallista ja vaativaa puuhaa. Toyotan tapauksessa yhteistyön ymmärtää hyvin, sillä merkillä ei varsinaisesti ole pohjaa, jolle Supran kaltaisen automallin voisi rakentaa ja BMW:llä moinen on. Oli BMW tai ei, Supra on viitossukupolvenakin erinomaisen hauska ajettava.

Vastaavanlaisia yhteistyömalleja on viime vuosina puskenut markkinoille muutenkin. Selkein esimerkki ovat toki konsernin sisällä tapahtuvat yhteistyömallit. Otetaanpa esimerkiksi Stellantis-perhe, jonka merkkeihin kuuluu tätä nykyä Peugeot, Citroen, Opel, DS, Vauxhall, Fiat, Chrysler, Alfa Romeo, Lancia, Dodge, Jeep ja RAM. Merkkejä on kunnioitettava liuta, mutta erot monien mallien välillä ovat pieniä.

Esimerkiksi Peugeot 208 ja Opel Corsa ovat hyvin pitkälle samankaltaisia automalleja, jotka jakavat saman perusrakenteen. Eroavaisuuksia on vähänlaisesti, vaikka brändit näyttäytyvät hyvin erilaisina. Molemmat ovat hyötyneet yhteistyöstä, sillä pieniä yksityiskohtia hiomalla saadaan aikaan kaksi eri mallia. Toki ne molemmat kilpailevat samoista ostajista, mutta eri brändeillä tavoitetaan silti enemmän ostajia.

Lava-autot kilpasilla

Vastaava konserniyhteistyö on Kian, Hyundain ja Genesiksen välillä. Esimerkiksi Kia Niro on pitkälti sama auto kuin Hyundai Kona, vaikka ne vaikuttavat melko erilaisilta keskenään. Perusrakenne on yhteneväinen ja tekniset tiedot vastaavat toisiaan.

Yksi tuoreimmista yhteistyömalleista on Ford Ranger ja Volkswagen Amarok. Molemmat ovat järeitä lava-autoja, jotka ovat kilpailleet lava-automarkkinoilla vuosikausia. Toki etenkin Euroopassa tilanne on ollut Fordin eduksi, sillä Ranger on pyyhkinyt lattia Volkswagenilla mennen tullen.

Vastaus kilpailuun onkin ollut yllättävä. Tai ei oikeastaan. Volkswagen haluasi omasta lava-autostaan paremman kilpailijan Fordille, joten se lyöttäytyi yhteen pahimman kisakumppanin kanssa. Lopputuloksena on entistä parempi Amarok, joka oikeasti kilpailee Rangerin kanssa.

Ranger-Amarok-kaksikon tapauksessa autot ovat hyvin pitkälti Fordin käsialaa, ja VW:n kädenjälki näkyy lähinnä sisustassa ja korin muotoilussa. Voimalinja on kokonaan peräisin Fordilta, kuten voimansiirto, jousitus ja niin edelleen. Siitäkin huolimatta VW on saanut Amarokiin aikaan yllättävän erilaisen fiiliksen.

Lava-autoyhteistyö onkin hieno esimerkki siitä, kuinka rajussa kilpailutilanteessa voidaan saada aikaan molempia tyydyttävä vaihtoehto. Kun samaa autoa myydään kahdella eri merkillä, jotka edustavat luokkansa ehdotonta huippua, on muiden tunkeutuminen samoille apajille hankalampaa. Siinä mielessä molemmat merkit voittavat ja jakavat palkintosijat keskenään.

Kuutele myös aiheeseen liittyvät Moottoripodi-jakso.

Teksti: Tuomas Rajala Kuvat: Moottori