Mitä jos… ilmalaivat olisivat voittaneet kilvan ilmailun herruudesta?

Zeppelin-museo Saksan Friedrichshafenissa Bodenjärven rannalla pistää miettimään vaihtoehtoisia historioita. Jos Hindenburg ei olisi tuhoutunut, matkustaisimmeko me tänä päivänä eri tavalla?

On viime vuosisadan alku. Ferdinand Graf von Zeppelin rakentaa ensimmäisen ilmalaivansa, 128 metriä pitkän LZ 1:n. Sen ensilento on 2. heinäkuuta vuonna 1900, ja se kestää 18 minuuttia. Tämä on yli kolme vuotta ennen kuin Wrightin veljekset suorittavat oman ensilentonsa. Kuumailmapallolla on tosin lennetty jo pitkälti yli 100 vuotta.

Siirrytään pikakelauksella toukokuuhun 1937. Siihen asti suurin ilmalaiva, 245 metriä pitkä LZ 129 eli Hindenburg, syöksyy palaen maahan New Yorkin lähellä Lakehurstissa. 36 ihmistä menettää henkensä. Suurien ilmalaivojen aikakausi päättyy.

Tämä 37 vuotta kestänyt ajanjakso esitellään komeasti vuonna 1996 avatussa Zeppelin-museossa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tekninen museo

Zeppelin-museo on vaikuttava. Se ei ole varsinaisesti koolla pilattu, mutta toki isoin ilmalaivoista kertova museo maailmassa. Museo maalaa myös erittäin hyvän ajankuvan ilmailun alkuajoista. Se on myös erittäin hienosti toteutettu tekninen museo, jossa esitellään perinpohjin ilmalaivojen historia sekä tekninen kehitys. Ja tätä kaikkea peilataan koko ajan muuhun ilmailun kehitykseen.

Museon aulasta siirrytään ensin teknisen näyttelyn alakertaan. Sieltä löytyy erilaista esineistöä ilmalaivojen aikakaudelta matkalipuista, astiastoista ja ruokalistoista alkaen. Niiden avulla on helppo virittäytyä oikeanlaiseen tunnelmaan ja ajankuvaan.

Tilassa on myös kolme tai oikeastaan kaksi autoa: Gaylord Gladiator sekä kokonaisena että ilman koria ja majesteettinen Maybach Zeppelin.

Ne molemmat yhdistyvät omalla tavallaan Zeppeliniin, se selviää museossa käymällä.

Alakerrasta kiivetään täysikokoisen Hindenburg-mallin sisuksiin. Ja ei, museon sisällä ei ole täysikokoista ilmalaivaa vaan ainoastaan 30 metriä pitkä osa sitä. Se auttaa kuitenkin hahmottamaan ilmalaivan kokoa.

Tässä on avittanut tosin jo alakerrassa oleva iso vitriini, josta näkee havainnollisesti, miten Hindenburg on lähes saman kokoinen kuin yksi sen ajan suurimpia matkustajalaivoja eli 297 metriä pitkä Queen Mary.

Ja vertailun vuoksi, reilut 70 metriä pitkä Jumbo Jet eli Boeing 747 painii jo aivan eri kokoluokassa. Myös 73 metriä pitkä Airbus A380 on kääpiö Hindenburgiin verrattuna.

Laiva ilmassa

Hindenburgin osamallin sisätiloissa ei voi olla huomaamatta yhtäläisyyksiä sen ajan valtamerilaivoihin. Oleskelutilat, salonki, ravintola, hytit… matkustaminen on ollut varsin majestettista, joskin hytit olivat painon säästämisen vuoksi luonnollisesti melko askeettisia.

Matka Frankfurtista New Yorkiin kesti kahdesta ja puolesta päivästä kolmeen päivään. Rio de Janeiron lento kesti puolestaan yli vuorokauden kauemmin. Matkanopeus oli noin 130 km/h. Atlantin yli lennoilla matkustajia oli 50. Henkilökuntaa oli saman verran. Menolippu New Yorkiin maksoi 400 dollaria, mikä on nykyrahassa lähemmäs 5000 euroa. Businesslippu siis. Eikä ihme, sillä nopeutensa vuoksi ilmalaivat olivat liikemiesten suosiossa.

Valtamerilaivalla Atlantin ylitys kesti kolme kertaa kauemmin. Toki myös lentovene oli yksi mahdollisuus, mutta matka oli selvästi rankempi. Välilaskuja oli tehtävä muutama.

Hindenburgin jäämistöä

Osamallin sisällä on myös lisää esineistöä, ja myös Hindenburgin onnettomuudesta säilyneitä esineitä.

Lisäksi näytillä on runsaasti vanhoja valokuvia. Niitä katselemalla ei voi olla ajattelematta niitä kaikkia kuivahkoja sämpylöitä, joita on tullut lentokoneessa syötyä viime vuosina.

Hindenburgin onnettomuuden syy ei koskaan selvinnyt varmuudella. Suurin syyllinen oli tietysti ilmalaivan ilmassa pitänyt vety. Alunperin säiliöissä piti olla vähemmän helposti palavaa heliumia, mutta se oli vuonna 1937 jo USA:sta natsi-Saksaan vietävien tuotteiden sanktiolistalla.

Niinpä yksi todennäköisesti sähkölaitteen viasta syntynyt kipinä riitti täystuhon alkuunpanijaksi

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Entä jos?

Mitä jos Hindenburgin onnettomuutta ei olisi sattunut? Olisiko se vaikuttanut ilmailun kehitykseen eri tavalla? Todennäköisesti ei, sillä lentokoneiden kehitys oli selvästi nopeampaa. Toinen maailmansota siirsi lentokoneet myös suihkumoottoreiden aikakauteen.

Mutta olisihan sen hienoa, jos isoja ilmalaivoja olisi edelleen olemassa. Niiden lentokorkeus oli aikoinaan useimmiten 400–600 metriä, ja usein lennettiin jopa selvästi alempanakin. Maisemia pystyi siis ihailemaan aivan eri tapaan kuin modernista matkustajalentokoneesta. Eikä koko ajan tarvinnut istua polvet koukussa.

Voin helposti kuvitella, miten upeaa matkustaminen olisi vaikkapa Afrikan tai Grönlannin yli – tai rauhallinen lipuminen rehevien sademetsien päällä.

Kehitys kehittyy

Museon viimeinen näyttelytila on iso yläaula, jossa on lisää vitriinejä. Niissä ilmalaivojen kehitys tulee selväksi alkuajoista ensimmäisten matkustajalentojen kautta vuonna 1912 aina synkkään loppuun asti.

Ensimmäisen maailmansodan vaikutukset ilmalaivojen kehitykseen käyvät myös hyvin ilmi.

Ilmalaivojen kehityksen ohessa selviää myös muun ilmailun kehitys samaan aikaan. Yksi maailmaa vavahduttava askel oli Graf Zeppelinin eli 236,6 metriä pitkän LZ 127:n vuonna 1929 tekemä maailmanympärimatka. Se kesti reilut 21 päivää, josta lentoaikaa oli 12 päivää ja 12 tuntia. Yhteensä Graf Zeppelinille kertyi sen palvelusvuosina noin 1,7 miljoonaa lentokilometriä.

1930-luvulla matkustamisessa oli kyse myös kisasta Atlantin yli. Miten nopeasti Euroopasta pääsi USA:han. Nopeimmat laivat, Mauretania ja Lusetania, pystyivät tähän noin neljässä päivässä.

Tekninen osio

Kun historia on tullut tutuksi, on vielä aika tutustua hieman tarkemmin ilmalaivojen tekniikkaan. Rakenteet ja rakennustavat havainnollistuvat oikeita rakenteita tutkimalla. Jälleen kerran on pakko hämmästellä ilmalaivojen mittasuhteita.

Moottoreiden kehitys tulee puolestaan selväksi Hindeburgia kuljettaneita Maybachin V12-moottoreita tutkittaessa. Lapsille ja lastenmielisille riittää myös tee-se-itse-tyylisiä havainnolllisia kokeita siitä, miten ilmalaivat toimivat. Simulaattorilla voi jopa kokeilla ilmalaivan ohjaamista.

Kun tämä kaikki on nähty ja koettu, alakerrassa on vielä pieni elokuvateatteri, jossa kaikki kerrataan lyhytelokuvan muodossa. Aikaa tähän kaikkeen on hupsahtanut helposti muutama tunti.

Lisäksi museossa on aina pieni vaihtuva näyttely, ja yläkerrassa on vielä erillinen taidenäyttely.

Museon kotisivut https://www.zeppelin-museum.de/

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy