Moottorin peräkärrytesti: miten 100 km/h -rajoitus vaikuttaa kärryn vetoon?

Miten paljon kevytperävaunun uusi 100 km/h -nopeusrajoitus pidentää jarrutusmatkaa, millaiseksi yhdistelmän ajettavuus muuttuu maantiellä, ja kuinka paljon vetoauton kulutus kasvaa? Kaikkiin näihin vastaa Moottorin tulevan numeron testikokonaisuus.

Vaikka olimme jo testanneet kattavasti, miten peräkärryt käyttäytyvät äkillisessä väistötilanteessa, emme jääneet lepäämään laakereille. Suomessa on rekisterissä noin 900 000 kevytperävaunua, ja niille 1. kesäkuuta voimaan astuneen uuden tieliikennelain mahdollistama 100 km/h -maksiminopeus on yksinkertaisesti niin tärkeä liikenneturvallisuusaihe, että se pitää avata jokaiselta kantilta.

Siksi teimme toisen testikokonaisuuden, joka huipentui jarrutuskokeisiin. Niissä testattiin, miten paljon nopeuden nosto pidentää vetoauton ja peräkärryn pysähtymismatkoja erilaisilla kuormilla. Jo aiemmin olimme tehneet toisella vetoautolla ja kärryllä täydentäviä kokeita, jotka liittyvät perävaunuyhdistelmän ajettavuuteen sekä polttonesteen kulutukseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Veturina Superb, kärrynä Majava

Vetoautona jarrutuskokeissa toimi Škoda Superb Combi Scout 2.0 TDI 190 4x4 DSG, jolla –väistökokeissa käytetyn ”matalamman” Superbin tapaan – saa vetää painavinta mahdollista O1-luokan jarrutonta kevytperävaunua.

Kertauksena: tällaisen kärryn akselille sallitaan nykyisin enintään 750 kg:n luokittelumassa, minkä lisäksi auton vetokoukulle saa kohdistaa vielä 75 kg:n painon.

Molemmat edellyttävät, että auton ja vaunun rekisteritiedot sekä rakenteelliset yksityiskohdat, kuten vetokoukku, sallivat tällaiset taakat.

Käytimme jarrutuskokeissa 825 kokonaismassan kantavaa Majava M 5030 LJ -vaunua, johon muodostettiin kaikkiaan neljä erilaista kuormaa: tyhjä kärry, 300 kg:n ja 628 kg:n kuormat – viimeksi mainittu muodostaa yhdessä kärryn kanssa suurimman sallitun kokonaismassan – ja myös reilu ylikuorma eli 1 000 kg:n lasti. Lisäksi teimme jarrutukset pelkällä autolla: näin saatiin selville peräkärryn vaikutus hidastuvuuteen.

Jarrutukset kahdella eri nopeudella

Kaikki jarrutukset tehtiin sekä 80 että 100 km/h nopeudesta, ja myös kuljettajan reaktioaika otettiin mukaan kokonaisjarrutusmatkaan. Mielenkiintoiset tulokset selviävät Moottorin numerosta 7/2020, joka ilmestyy 24.6. Lehden ilmestymisen jälkeen voit lukea sen sähköisenä Lehtiluukusta.

Teksti ja kuvat: Moottorin työryhmä Testin toteutus: Test Finland Oy