Näin itse puutuin, kun läheisen ajoterveys alkoi arveluttaa

Liikenneturvan tekemän kyselyn mukaan 30 prosenttia vastanneista on huolissaan siitä, kykeneekö läheinen ihminen ajamaan autoa turvallisesti.

Auton kojelautaan oli kiinnitetty useita haalistuneita postit-lappusia, joihin kirjoitettu risteys risteykseltä ajo-ohjeita kodin lähistölle ja tuttuihin paikkoihin, jonne auton omistaja on ajanut kenties tuhannesti kuten ystävien luo ja lähikauppaan.

Alkoi ilmetä eksymisiä tutuilla reiteillä ja kodin lähistöllä. Tätä ikä, havaintokykyjen häiriöt ja etenevä muistisairaus teettävät.

Varttunut autoilija, oma läheinen, ei käytännössä ollut enää kykeneväinen itselleen ja muille turvalliseen autoiluun, vaikka halu siihen oli vahva.

Tilanteeseen oli pakko puuttua ja ohjata läheinen lääkäriin ja poliisin luo.

Pahaa mieltä pelkäämättä

Ajoterveyden ongelmien havaitseminen voi olla vaikeaa läheisille. Ja ihminen itse on huono havaitsemaan ajoterveyden lopulta romuttavia salakavalasti ja usein pitkän ajan kuluessa eteneviä oireita.

Ajamisesta luopuminen aiheutti pahaa mieltä, eikä prosessin läpivienti ollut ihan helppoa, puututaanhan siinä muiden velvoittamana ihmisen liikkumisvapauteen ja -ratkaisuihin.

Lääkärin diagnoosi oli selkeä ja tarpeellinen, ajokortti jäi poliisin haltuun lopullisesti. Tosiasiat oli tunnustettava, omat ajot oli ajettu, auto myytävä. Se oli kaikkien etu.

Tässä vaiheessa ajokortista luopuvaa on syytä lohduttaa ja hälventää huolia eli ratkaista mahdollisimman hyvin jo ennakolta kuinka tarvittavat arkikulkemiset hoituvat jatkossa.

Monia läheisiä huolettaa

Edellä kuvatun omakohtaisen kokemuksen jakaa moni: Liikenneturvan tekemän kyselyn mukaan 30 prosenttia vastanneista on huolissaan siitä, kykeneekö läheinen ihminen ajamaan autoa turvallisesti.

Jos läheisen ajoterveys huolettaa, poliisi ja Liikenneturva haluavat yhdessä kannustaa ottamaan asian puheeksi. Puuttuminen voi estää isomman mittaluokan vahingot myöhemmin.

– Monet terveydessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat ajokykyyn vähitellen. Aina ei kuljettaja itse huomaa ajoterveydessä tapahtuvia muutoksia. Tällöin läheisten merkitys korostuu. Läheinen saattaa esimerkiksi ensimmäisenä huomata pulmat muun liikenteen tai autoon ilmaantuvat pienet kolhut, Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm kuvailee.

Velvollisuus puuttua tiedetään

Yli yhdeksän kymmenestä Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta pitää velvollisuutena puuttua asiaan, jos huomaa, ettei läheisen ajoterveys ole kunnossa. Ainoastaan alle puolet kuitenkin tietää, mihin ottaa yhteyttä, jos huoli läheisen ajoterveydestä herää.

Poliisi ja Liikenneturva pyrkivät ratkomaan tätä epäkohtaa.

– Jos huomaat, että läheiselläsi on terveyden mukanaan tuomia vaikeuksia selvitä liikenteessä, ota asia puheeksi hänen kanssaan. Keskustelun voi aloittaa vaikkapa kysymällä, onko läheinen huomannut omassa ajokyvyssään muutoksia tai hankaluuksia, ylitarkastaja Henna Salmi Poliisihallituksen Lupahallinnosta kannustaa.

Moni voi arkailla puheeksi ottamista siinä pelossa, että läheinen suuttuu. Jos oma kulkeminen tai esimerkiksi kaupassa käynti on toisen varassa, myös niiden järjestyminen jatkossa saattaa huolettaa.

– Tärkeintä on kuitenkin se, että sellaiset kuljettajat, joiden ajaminen ei ole turvallista itselle tai muille, eivät ole ratissa, Salmi tiivistää.

Usein edessä käynti lääkärillä

Puheeksi ottaminen voi johtaa lääkärillä käymiseen tai muuhun ratkaisuun. Jos puhuminen ei tuota tuloksia, voi ottaa yhteyttä läheisesi hoidosta vastaavaan lääkäriin tai muuhun häntä hoitavaan tahoon.

Lääkäri ei voi kertoa kuljettajan terveydestä ilman tämän lupaa, mutta hän voi kuunnella läheisten havaintoja. Omaisten havainnot koetaan usein hyödyllisinä ajoterveyden arvioimisessa. Opastusta ja tukea saa myös potilasjärjestöistä. Aina voi olla yhteydessä myös kotipaikan poliisiin.

Ajoterveys koskee kaiken ikäisiä

Ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet ja niiden hoito eli esimerkiksi lääkitys ja saavutettu hoitotasapaino sekä myös hoitamattomuus. Muutos ajoterveydessä voi tapahtua kertaheitolla tai pidemmällä aikavälillä ja vaikutus ajamisen turvallisuuteen voi olla väliaikaista tai pysyvää.

Ikääntyneet ovat ajoterveysasioissa tietty keskiössä.

Ajoterveys koskettaa kuitenkin kaikenikäisiä kuljettajia, sillä nuorikin voi sairastua ajoterveyteen vaikuttavalla tavalla. Jo keski-iässä sairauskohtaukset yleistyvät.

Myös nuorena puhjenneiden perussairauksien vaikutusta ajoterveyteen on seurattava.

Tietoa on saatavilla

Ajokykyä ja -terveyttä käsittelevää aineistoja on saatavilla.

Esimerkiksi Liikenneturvan, Muistiliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton verkkoaineisto auttaa käsittelemään ajoterveyttä eri näkökulmista. Sieltä löytyy lisätietoja ja vinkkejä erilaisista työkaluista, joiden avulla kuljettajan kanssa voi ottaa puheeksi ikääntymisen tuomat muutokset ajamiseen ja kuinka muutokset voi huomioida.

Artikkeli julkaistiin alun perin 11.10.2022

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuva: Liikenneturva / Aleksi Makkonen Lähteet: Poliisihallitus, Liikenneturva selvitti 15–79-vuotiaan väestön ajatuksia ajoterveydestä Kantar TNS Oy:n toteuttamalla kyselytutkimuksella marras-joulukuussa 2021. Kyselyyn vastasi 1 064 henkilöä, joista autoilijoita 82 %.