Nimi muutettu: EMW 327 ja muita Itä-Saksan tulipunaisia BMW:itä

Se, että BMW:n omistama Eisenachin autotehdas jäi toisen maailmansodan päätteeksi muutaman kilometrin verran Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeelle, inspiroi itäsaksalaisia jatkamaan tuotantoa. Kuuden vuoden ajan BMW oli itäsaksalainen autonvalmistaja, vaikkakaan ei kaikkien suostumuksella.

Moottorissa vaikuttaa sattumalta olevan käynnissä jonkinlainen DDR-teemaviikko ainakin juttusarjojen osalta, sillä jo aiemmin viikolla Käytetyissä erikoisuuksissa nähtiin autenttinen Wartburg 353 W Tourist. Se ei kuitenkaan haittaa, mikäli aiheet pysyvät mielenkiintoisina. Sellainen on esimerkiksi BMW:n tahtomaton DDR -aikakausi.

Muutaman kilometrin verran väärällä puolella

Kun liittoutuneet lähtivät jakamaan Saksaa osiin, suuri jakolinja - ja yhteiskuntajärjestelmän vedenjakaja - oli tietysti se, mitkä osat jäivät Neuvostoliiton kommunistivallan alle ja rautaesiripun taakse. BMW:n pyörittämän Eisenachin autotehtaan kohtalona oli jäädä muutamien kilometrien marginaalilla itäpuolelle, tuotantovälineiden päätyessä Neuvostoliiton sosialisoimiksi. Tässä kohtaa kannattaa muuten palauttaa mieliin, kuinka BMW alun perin hankki tehtaan hallintaansa vuonna 1928.

Maailmansodan päätyttyä BMW:llä ei mennyt muutenkaan kaksisesti. Raskaissa lopputaisteluissa ja ilmapommituksissa suurin osa sen muistakin tehtaista oli pahoin vaurioitunut. Osa tehtaista oli sijainnut jopa keskellä keskitys- ja tuhoamisleirejä, joissa BMW:n moottoripyöriä ja lentokonemoottoreita valmistettiin pakkotyönä sotakäyttöön. Tämän vuoksi länsiliittoutuneet pitivät niitä asetehtaina, ja lakkauttivat BMW-fasiliteetit myös länsipuolelta. Münchenissä kotipaikkaansa pitäneellä BMW:llä ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin pitää itsensä olemassa alkamalla valmistaa keittiövälineitä, kuten patoja ja kattiloita sekä myös polkupyöriä.

Samaan aikaan toisella puolella merkittävä neuvostosotamarsalkka Georgi Žukov tutustutettiin vallatusta tehtaasta tavattuun BMW 321 -sedaniin. Marsalkka ihastui autoon ikihyviksi, ja määräsi vuonna 1942 päättyneen autotuotannon aloitettavaksi uudelleen. Eisenachin tuotantovälineitä ei siis koskaan viety Neuvostoliittoon, niin kuin oli monien muiden tehtaiden laita. Näin käynnistyi BMW-autojen itäsaksalainen aikakausi, joka kului ensin Neuvostoliiton hallinnassa ja jatkui vielä myöhemmin DDR:lle kansallistettuna. 

EMW - punainen BMW

Oikea BMW ei paljon mahtanut sille, että Derkuissa valmistettiin sen nimellä sen suunnittelemia autoja. Autojen piirustukset olivat peräisin 30-luvun lopulta, ja BMW oli valmistanut niitä itse Eisenachissa ennen sotaa ja sen alkuvuosina. Mukana oli klassisia sedaneita, tyylikkäitä coupéita, 327 -avoauto sekä R35 -moottoripyörä.

BMW:n ensimmäinen sodanjälkeinen askel kohti moottoriajoneuvoja oli R24 -moottoripyörä vuonna 1948. Vieläkään BMW ei kyennyt puuttumaan itänaapurin touhuun, ei ennen vuotta 1951. Tuolloin BMW palasi autonvalmistajien kirjoihin upouudella 501 -mallillaan, ja lähti ratkomaan räikeitä tavaramerkkiloukkauksia oikeusteitse.

BMW voitti "BMW:n" oikeudessa, mutta voitto oli jälkikäteen sanottuna ehkä vähän puolittainen. Eisenachin autotehtaassa nimittäin jatkettiin BMW:n ennen sotaa suunnittelemien autojen valmistusta brändäämällä ne EMW:iksi ja tekemällä pieniä muutoksia. EMW tuli sanoista "Eisenacher Motorenwerke", mitä voi verrata BMW:n "Bayerische Motoren Werkeen". BMW:n tunnusomaiseen logoon tehtiin toki siihenkin muutos. Baijerin vapaavaltion lipun sinistä kuvaavat neljännekset nimittäin vaihdettiin aatteen mukaisesti punaiseen.

EMW valmisti vuoteen 1955 mennessä kolmisenkymmentä tuhatta premiumautoa, tärkeimpinä EMW 340 -sedan sekä -327 -avoauto. EMW osallistui jopa Formula 1 -sarjan Saksan GP:hen vuonna 1953, mutta keskeytti kisan pakoputkiongelmiin. Itäsaksalaiset premiumautot eivät tehneet riittävällä tavalla kauppaansa, ja Eisenachin tehdas valmistikin viimeiset EMW:t vuonna 1955. Nuo olivat samalla tehtaan viimeiset nelitahtimoottoriset autot vuosikymmeniin. Seuraava suuri projekti oli nimittäin paljon itäsaksalaisemmalta kuulostava Wartburg. Sieltä se on Käytettyjen erikoisuuksienkin Tourist aikanaan putkahtanut.

Saksat yhdistyivät 80-luvun lopussa, ja sen jälkeen myös itäpuolen tehtaat olivat jälleen länsivalmistajien käytössä. Opel hankkikin tehtaan käyttöönsä vuonna 1990, ja alkoi valmistaa siellä uutta Vectraansa. Vuosien saatossa tehdas on valmistanut myös muun muassa Astraa, Corsaa ja Adamia. Tällä hetkellä Opel Eisenach saa olla ylpeä katumaasturi Grandlandista. Näin se historia meitä heittelee.

Teksti: Benjamin Helander Lähteet: BMW, Gaukmotors.co.uk, Carthrottle Kuvat: BMW

Lisää aiheesta

• 100. Nimi muutettu: Kurkistus vuosisadan taakse, Baby Austiniin ja kaikkien BMW-autojen äitiin