Norja Suomea edellä erityisesti nuorten turvallisuudessa

Tieliikenteen turvallisuuden kehitystä Suomessa ja Norjassa 2000-luvulla tarkasteleva tutkimus antaa Suomelle kolme suositusta.

– Suomi on Norjaa perässä erityisesti nuorten turvallisuudessa, henkilöautoilun ja pyöräilyn turvallisuudessa sekä suistumis- ja risteysonnettomuuksissa, erityisasiantuntija Riikka Rajamäki Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista kiteyttää.

Kiteytys pohjaa Traficomin, Väyläviraston ja Liikenneturvan teettämään tutkimukseen, jossa tarkastellaan tieliikenteen turvallisuuden kehitystä Suomessa ja Norjassa 2000-luvulla ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.

Moottori kirjoitti Norjan liikenneturvallisuudesta jo aiemminkin eli vuoden 2022 lopulla otsikolla Norjan liikenteessä kuolee alle sata, Suomessa yli kaksisataa ihmistä vuosittain.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vertailua monesta näkökulmasta

Vertailussa kävi ilmi, että tieliikenteessä kuolleiden määrä on vähentynyt Norjassa erityisesti taajamien ulkopuolella, kun taas Suomessa taajamissa on ollut hieman parempi turvallisuuskehitys. Suomessa silti suurempi osa tieliikenteen kuolemista tapahtuu kuntien katuverkolla. Suomessa päihdeonnettomuudet ovat Norjaa yleisempiä.

Norjan uudempi henkilöautokanta näkyy muun muassa korkeampana kuljettajan tukijärjestelmien yleisyytenä. Suomessa taas henkilöautojen liikennesuorite on hieman Norjaa suurempi.

Norja on Suomea edellä erityisesti nuorten turvallisuudessa, mutta ero on huomattava myös iäkkäämmissä.

Kohti nollavisiota

Nollavisio tarkoittaa, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tieliikenteessä. Kunnianhimoinen – ehkä saavuttamatonkin – tavoite hyväksyttiin Suomessa ja Norjassa pitkän aikavälin tavoitetilaksi 2000-luvun alussa. Vaikka pitkän aikavälin tavoitetila on sama, maiden toimenpiteet vision saavuttamiseksi eroavat toisistaan.

Norjassa tieliikenteen turvallisuuden kehittämisen suuri painoarvo näkyy muun muassa turvallisiin teihin ja turvallisiin nopeuksiin ohjaavissa välitavoitteissa. Esimerkiksi tavoitteena on, että vuoteen 2028 mennessä valtateiden liikennesuoritteesta 60 % ajetaan teillä, joilla ajosuunnat on rakenteellisesti erotettu, kun nopeusrajoitus on 70 km/h tai korkeampi.

– Tällainen tavoite ohjaa merkittävästi tieverkon kehittämistä ja nopeusrajoitusten asettamista, Väyläviraston johtava asiantuntija Noora Airaksinen toteaa.

Norjassa parempi nopeuskuri

Vertailututkimuksen mukaan Norjassa noudatetaan nopeusrajoituksia Suomea paremmin.

Norjassa on tunnistettu alemmat nopeudet, teiden parantaminen ja turvallisemmat henkilöautot merkittävimpinä tekijöinä vakavien onnettomuuksien vähenemiseen. Keinoina ovat olleet mm. nopeusrajoitusten alentaminen, pistemäinen ja keskinopeuksien automaattinen kameravalvonta sekä ylinopeudesta määrättävien sakkorangaistusten korottaminen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Turvalaitteiden käytössäkin eroja

Turvavöiden ja pyöräilykypärän käytön lisääntyminen on vaikuttanut tieliikenteessä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrään Norjassa. Suomessakin turvalaitteiden käyttö on lisääntynyt, mutta Norjassa käyttöaste on korkeampi.

Norjassa on liikennepoliisi!

Norjassa tieliikenteen turvallisuus on koko 2000-luvun ajan ollut vahvasti osana pitkäjänteistä liikennejärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä, mutta on naapurimaassamme myös pitkät perinteet liikennepoliisityössä, toisin kuin Suomessa.

Apulaispoliisipäällikkö Roar Skjelbred Larsen kertoi Moottorin aiemmassa artikkelissa, että Norjassa liikennepoliisin toiminta alkoi jo vuonna 1937, ja liikenneturvallisuustyö tuli poliisin työsaraksi 1960-luvun lopulta. Norjassa liikennepoliisiyksikkö valvoo etupäässä valtakunnanväyliä, paikallispoliisin kontolla on taajama- ja kaupunkialueet.

Liikenteen turvallisuus on Larsenin mukaan ensiarvoisen tärkeä vaalittava asia myös siksi, että kun eri tutkimuksissa norjalaisilta on kysytty, millaista rikollisuutta he pelkäävät, nousee vakava liikenneonnettomuus ja liikenneonnettomuudet ylipäätään pelkolistan kärkeen.

Suomessa Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys ry vaalii vuonna 2013 lakkautetun Liikkuvan poliisin perinnettä. Yhdistyksen tavoitteena on, että ”poliisin liikennevalvonnan taso, laatu ja määrä säilyy sillä tasolla, mitä siltä edellytettiin valtioneuvoston ja eduskunnan taholta kun Liikkuva poliisi lakkautettiin!”

Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää

Pitkällä aikavälillä tieliikenteen turvallisuuden paraneminen on seurausta suuresta määrästä eri tekijöitä. Norjassa on panostettu myös pitkäjänteiseen ja systemaattiseen tieliikenteen turvallisuustutkimukseen, jonka tuloksia ja analyysimenetelmiä on hyödynnetty liikenneturvallisuustyön ja toimenpiteiden suunnittelussa sekä tavoitteiden seurannassa.

– Tämä heijastuu kokonaisvaltaisena tieliikenteen turvallisuuden kehittämisenä, jolle on vahva kansallinen tahtotila ja johon liittyy selkeät ja säännöllisesti seurattavat tavoitteet, tutkimushankkeen projektipäällikkö, lehtori Markus Pöllänen Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernestä toteaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kolme oppia Norjasta

Tehdyn vertailututkimuksen havaintojen perusteella Suomessa voidaan oppia Norjasta monessa asiassa. Tärkeimmiksi suosituksiksi tutkim,uksessa nostetaan seuraavat tekijät:

Tieliikenteen turvallisuus koko liikennejärjestelmän kehittämisen keskeiseksi tavoitteeksi.
Vahvistetaan pitkäjänteistä, systemaattista, tutkimus- ja tietoperusteista ja tavoiteohjattua työskentelytapaa.
Asetetaan enemmän ja konkreettisempia tavoitteita, jotka ohjaavat työtä ja määrittävät toimenpiteitä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Väylävirasto, Traficom: Suomen ja Norjan tieliikenteen turvallisuuden ja siihen liittyvien tekijöiden vertailu, Liikkuvan Poliisin Perinneyhdistys ry

a:2:{i:0;s:6:"127475";i:1;s:6:"126079";}