28.1.2024 Matkailu Oradour-sur-Glane: koko kylä museoksi, jotta historia ei unohtuisi Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Oradour-sur-Glane on pieni autiokylä Limogesin lähellä ja noin 200 kilometriä koilliseen Bordeaux’sta. Koko kylä on yksi iso muistomerkki muistutuksena saksalaisten julmuuksista toisessa maailmansodassa. Kesäkuu 1944. Liittoutuneet ovat nousseet juuri maihin Normandiassa, ja Ranskan vastarintaliike on erittäin aktiivinen ympäri maata hidastaen saksalaisten vahvistusten matkaa kohti Normandian rantoja. Kostoksi saksalaiset SS-joukot suorittavat raakuuksia siviiliväestöä vastaan. Tästä räikeimpänä esimerkkinä on Oradour-sur-Glane-kylän lähes koko väestön surmaaminen. Yhteensä saksalaiset tappoivat noin kahden tunnin aikana vajaan 700 asukkaan kylässä 642 ihmistä, joista 247 oli naisia ja 205 lapsia. Vastaavanlaisia tapauksia sattui alueella lukuisia. Yhteensä niissä kuoli tuhansia viattomia. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Hiljainen muistomerkki Ranskan väliaikainen hallitus teki 28. marraskuuta 1944 päätöksen kylän raunioiden suojelusta, mikä toi kylälle kansallista tunnustusta. Sen ansiosta marttyyrikylästä tuli yksi saksalaismiehityksen haavoittaman Ranskan symboleista. Maaliskuussa 1945 kenraali ja myöhemmin Ranskan presidenttinä toiminut Charles de Gaulle kielsi kylän jälleenrakentamisen siellä tekemän vierailunsa jälkeen. Niinpä Oradour-sur-Glane toimii yhä tulevien sukupolvien muistuttajana ja muistomerkkinä natsien julmuudesta. Maailmassa on paljon autiokyliä, ja niissä on yleensä jännittävä tunnelma. Monet noista autioituneista kylistä ovat olleet kaivoskaupunkeja, jotka ovat hiljentyneet kaivostoiminnan lakattua. Niissä on melankolinen ilmapiiri. Myös Chernobyl on autiokaupunki, johon liittyy synkkä historia, joka puistatuttaa. Näkymätön kuolema pelottaa. Mutta Oradour-sur-Glanen tapaisessa paikassa tunnelma on vielä synkempi. Tunnelmassa on jotain samaa kuin vanhalla museoksi muutetulla keskitysleirillä. Ihmisten järjetön raakuus vetää hiljaiseksi. Erityisesti kylän kirkossa käyminen saa ihon kananlihalle. Jäljellä ovat vain kuoret, mutta on helppo kuvitella, millainen pakokauhu kirkossa olevien naisten ja lapsien seassa on syntynyt, kun saksalaiset telkesivät heidät sinne, lukitsivat ovet ja heittivät kirkkoon palopommin. Vielä hiljaisemmaksi vetää se, että moni SS-joukossa raakuuksia suorittaneista oli kotoisin Alsacesta/Elsassista eli he olivat ennen sotaa ja sodan jälkeen Ranskan kansalaisia. Historian pitäisi opettaa Centre de la Mémoire on vuonna 1999 avattu uusi portti marttyyrikylän raunioille. Se tarjoaa kävijöille hyvin dokumentoidun matkareitin, jossa selitetään historiallisen analyysin avulla, miten 10. kesäkuuta 1944 tapahtunut verilöyly eteni. Käännökset yllä olevan kuvan teksteihin 1. SS-joukkojen saapuminen Limogesin tielle. Osa kolonnasta liikkuu pääkatua pitkin, kun taas loput joukoista piirittävät kaupungin. 2. Kaupungin toisessa päässä SS asettui eristämään aluetta. 3. SS-joukot keräsivät väkeä juhla-aukiolla ja tappoivat heitä sattumanvaraisesti kaduilla ja taloissa. 4. Yli 14-vuotiaat miehet teloitettiin sen jälkeen, kun heidät oli jaettu noin kolmenkymmenen hengen ryhmiin kuudessa paikassa. 5. Naisia ja lapsia murhattiin sen jälkeen, kun heidät oli suljettu kirkkoon. 6. SS ryösti ja sytytti kylän tuleen. Sodasta on kulunut aikaa, ja kylän raunioiden kunto on heikentynyt kovasti. Niiden kunnostusta ja ylläpitoa varten kerätään koko ajan rahaa. Teksti: Vesa Eskola, kuvat: alueen turismitoimistot ja Wikipedia Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 20.7.2026 Matkailu Auto rikki ja avain poikki: perheen karavaanariuran tulikasteesta kotimaan matkailun riemuun 15.7.2026 Matkailuajoneuvot Koeajo: Dethleffs Just Go Active T 7055 EB – saksalainen järkiauto Fordin alustalla 12.7.2026 Sähköautot Sähköautolla Pariisista Helsinkiin: 4083 kilometriä vajaalla tankillisella 11.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tiukille meni – tähän se loppui 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: Tukholma saavutettu, tuhkimotarina vielä edessä 10.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: kovat vaihtelut kulutuksessa erilaisilla pinnoilla 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tie nousi pystyyn – sähkön tuotannon ytimessä 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: siltatullit verottavat matkabudjettia enemmän kuin lataaminen 6.7.2026 Testit Gasell GM 2026 – kattoteltta, jossa käytännöllisyys on hiottu pitkälle Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 20.7.2026 Matkailu Auto rikki ja avain poikki: perheen karavaanariuran tulikasteesta kotimaan matkailun riemuun 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 21.7.2026 Prätkäpodi Prätkäpodi jakso 43: Royal Enfield ei ole roskaa – Himalayan 450 on loistava adventure 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat?