Ota näistä nyt selvää – uusi sähköautosanasto auttaa!

Sähköautoilun sekavastakin termiviidakosta saa tolkkua, kun apuna käyttää uutta sähköautosanastoa.

Arkailetko osallistua, kun keskustelu kääntyy sähköautoiluun? Ovatko sähköautojen tekniikkaan liittyvät termit täyttä hepreaa? Älä huoli, sähköautoilun termit on otettavissa haltuun, ja siinä auttaa uusi sähköautosanasto.

Sähköalan standardointijärjestö SESKOn kotisivuilla julkaistun uuden sähköautosanaston keskeisin tavoite on yhtenäistää sähköisen liikenteen termistöä. Tarve on ilmeinen, sillä ala on suhteellisen uusi ja termistö kehittyy rivakasti. Sanasto keskittyy sähköautoihin, mutta sitä voi käyttää soveltuvin osin myös muille sähköajoneuvoille, polkupyöristä moottorikelkkoihin.

Sanasto on maksutta kaikkien hyödynnettävissä SESKOn verkkosivuilla ja sitä laajennetaan ja päivitetään säännöllisesti.

Tuhottomasti outoja termejä

Kaikilla ei ole ammatin tai opiskelujen puolesta tietämystä sähköalan termeistä. Moni on kuitenkin kiinnostunut ladattavista hybrideistä ja sähköautoilusta ylipäätään – myös mahdollisena seuraavana autohankintana. Automallien kykyjen vertailu ei onnistu, jos ei ole perustermit hallussa.

Liikenteen sähköistyminen tuo mukanaan uusien tuotteiden ja tarvikkeiden ohella liudan uusia termejä.

– Kuten uudelle aihepiirille on tyypillistä, termistö on ollut monitulkintaista ja sitä on käytetty kirjavasti, SESKOsta huomautetaan.

Sanastossa on käytetty vakiintuneita suomen kieleen sopivia termejä, yksiselitteisyys ja kansainvälinen yhteensopivuus huomioiden. Esimerkiksi englanninkielistä standarditermiä battery electric vehicle (BEV) ei ole lähdetty sanastossa pakottamaan akkusähköautoksi, vaan käytetään suomen kieleen vakiintunutta termiä täyssähköauto.

Mitä eroa eri lataustavoilla?

Autovalintaa pohtivan on hyvä olla perillä eri lataustavoista, lataustehosta ja auton akkukapasiteetista. Sanastosta selviää esimerkiksi mitä tarkoittaa peruslataus, suurteholataus, lataustapa 1, latausvastake ja tyypin 2 latauspistorasia.

Jo yksistään eri lataustavat ja niistä käytetyt latausnopeuteen liittyvät ilmaisutavat ja termit voivat olla huolimattomasti käytettyinä sekava käsitteistö. SESKOn mukaan on esimerkiksi ongelmallista ja kaikkea muuta kuin yksiselitteistä kutsua lataustapaa 2 hidaslataukseksi ja lataustapaa 4 pikalataukseksi. Latausnopeuteen viittaavat termit ovat ongelmallisia kahdesta syystä, etenkin jos niitä käytetään synonyymeinä numeroitujen lataustapojen kanssa.

”Jos sähköautoa ladataan tavallisesta 32 ampeerin (22 kW) tai 16 ampeerin (11 kW) voimavirtapistorasiasta siihen tarkoitetulla suojalaiteyksikön sisältävällä latausjohdolla, kyseessä on lataustapa 2 – mutta lataaminen on ihan yhtä nopeaa kuin lataustavalla 3, joten sen kutsuminen hidaslataukseksi ei ole loogista.”

Nopeus on tässä yhteydessä myös suhteellinen käsite, SESKOsta huomautetaan.

”50 kilowatin pikalataus oli nopeaa 2010-luvun alussa, kun autojen akkujen kapasiteetit olivat 20 kilowattitunnin suuruusluokkaa. Vuonna 2021 markkinoilla on jo 350 kilowatin latauslaitteita ja sähköhenkilöautojen akkukapasiteetit ovat jopa 100 kilowattitunnin suuruusluokkaa, maksimilataustehon ollessa 270 kilowattia.”

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Lähde: SESKO