Pahuuden monumentti – Auschwitz-Birkenau keskellä Eurooppaa muistuttaa ihmisen tekemistä kauheuksista

Pahuuden monumentti Auschwitz-Birkenau kertoo kylmällä ja karulla tavallaan siitä, millaisiin karmaiseviin tekoihin ihminen kykenee toista ihmistä kohtaan. Kaikesta kauheudestaan huolimatta se on käymisen ja kokemisen arvoinen paikka.

Tänään 27.1.2025 tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta Auschwitz-Birkenaun keskitys- ja tuhoamisleirin vapauttamisesta. Vapauttamisen vuosipäivä on samalla holokaustin uhrien muistopäivä. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi julkaisemme uudelleen Moottorin artikkelin Auschwitz-Birkenausta. Oheinen artikkeli on julkaistu alun perin 29.6.2023.

Auschwitz-Birkenau kertoo karulla kielellään sen, että millainen maailma oli vajaa 100 vuotta sitten. Se konkretisoi myös erittäin hyvin sen, kuinka laajaa natsi-Saksan hävitys ja tuhoaminen on ollut vuosikymmeniä sitten.

Kun Auschwitz-Birkenaussa seisoo Birkenaun puolella keskellä keskitysleirimuseota, tuhoamisleirin parakkeja on silmänkantamattomiin joka puolella. Ensimmäisen leirin, Auschwitzin pinta-ala on 20 hehtaaria, myöhemmin rakennetun Birkenaun puoli on peräti 171 hehtaaria ja siellä on ollut noin 300 eri käyttötarkoituksessa olevaa rakennusta, suurin osa niistä parakkeja, joihin vankeja sullottiin.

Birkenaussa on säilytetty enimmillään jopa 90 000 vankia kerrallaan. Kaikkiaan Auschwitz-Birkenaun toiminnan aikana saksalaiset toivat sinne 1,3 miljoonaa vankia, joista 1,1 miljoonaa oli juutalaisia. Auschwitz-Birkenaussa on tuhottu kaikkiaan noin 1,1 miljoonaa ihmistä, joista 900 000 juutalaista heti samantien kun he saapuivat leiriin.

Auschwitz-Birkenau on myös natsi-Saksan keskitysleireistä tunnetuin. Natsi-Saksan järjestämän juutalaisten joukkotuhoamisen holokaustin aikana saksalaiset tappoivat noin kuusi miljoonaa juutalaista.

Auschwitz-Birkenauta voi kutsua pahuuden monumentiksi keskellä Eurooppaa. Rakennetut leirit parakkeineen, krematorioineen ja kaasukammioineen kertovat konkreettisesti sen, millaiseen pahuuteen ihminen kykenee toista ihmistä kohtaan. Yhteen puuparakkiin, joiden malli on kopioitu hevostalleista, sullottiin kerrallaan jopa 400 ihmistä.

Keskitysleireihin koottiin Saksan politiikkaa vastustavia

Kun Adolf Hitler nimitettiin valtakunnankansleriksi tammikuussa 1933, Saksan vankilat alkoivat täyttyä Hitlerin politiikkaa vastustavista vangeista. Ensimmäinen keskitysleiri poliittisille vangeille tiettävästi perustettiin vuonna 1933 Saksan Thüringenissä, jossa vanha sotilaskoulu otettiin tähän käyttöön.

Myöhemmin seuraavien kuukausien aikana Saksan maaperälle keskitysleirejä perustettiin kymmeniä ja tuhannet poliittiset vangit viruivat niissä karuissa oloissa.

Saksan kansalaissosialistisen ideologian kulmakiviä olivat myös viha demokratiaa, kommunismia sekä juutalaisia kohtaan, sekä voimakas käsitys Saksan kansan ylemmyydestä muita kansoja kohtaan. Kun toinen maailmansota syttyi, ja saksalaiset valloittivat alueita maansa rajojen ulkopuolella, saksalaiset perustivat myös keskitysleirejä myös muiden maiden alueille toteuttaessaan rotuoppiaan. Keskitysleireille koottiin niin juutalaisia, saksalaisia homoseksuaaleja, Jehovan todistajia, sotavankeja ja rikollisia.

Auschwitz perustettiin kesäkuussa 1940

Saksan hyökättyä Puolaan vuonna 1939 Auschwitzin ensimmäinen keskitysleiri Auschwitz I perustettiin kesäkuussa vuonna 1940 puolalaisiin sotilaskasarmeihin lounais-Puolassa Oświęcimin kylässä. Syy Auschwitzin perustamiseen oli sama kuin aiemminkin, Saksan poliisin pidättämien puolalaisten määrä kasvoi koko ajan ja olemassa olevat vankilat olivat täynnä.

Auschwitz I:ssä oli valmiiksi 20 kasarmirakennusta, joita mukautettiin leirin tarpeiden mukaan. Lisäksi leirin vangit rakensivat Auschwitz I:een kahdeksan uutta rakennusta.

Auschwitz I:ssä on jäljellä vielä kaasukammio, jossa sadat tuhannet vangit on tapettu. Sen vieressä on krematorio, jossa on nähtävillä metalliset vaunut, joilla ruumiit on työnnetty polttouuneihin. Kaasukammion vieressä ulkona on myös leirin ensimmäisen komentajan SS-Obersturmbannführer Rudolf Hössin hirttopaikka, jossa hänet Puolan Kansantuomioistuimen päätöksellä tuomittiin kuolemaan tekemistään kauheuksista vuonna 1947.

Auschwitz II oli tarkoitettu alunperin neuvostovangeille

Kun saksalaiset olivat saaneet Auschwitz I:n toimintaan, kahden kilometrin päähän perustettiin syksystä 1941 alkaen Auschwitz II eli Birkenaun leiri. Sinne oli tarkoitus tuoda neuvostoliittolaisia sotavankeja, mutta siitä tulikin juutalaisten joukkotuhonnan suurin keskus. Kun kesällä 1944 ihmisten joukkosiirrot olivat suurimmillaan, Birkenaussa oli noin 90 000 vankia, joista 69 000 juutalaisia, 13 000 puolalaisia ja 8 000 muita kansalaisuuksia olevia ihmisiä.

Auschwitz-Birkenau sijaitsi myös Kolmannen valtakunnan valloittamien alueiden keskipisteessä, ja sinne kuljetettiin väkeä kaikista Euroopan maista. Auschwitz-Birkenau oli vuodesta 1942 suurin juutalaisten joukkotuhoamispaikka. Vuodesta 1942 Auschwitz-Birkenaun vankivahvuuteen kirjattiin myös joukkokuljetuksissa surmattaviksi tuomitut juutalaiset, mikäli heidät SS-lääkäreiden tekemissä tarkastuksissa todettiin työkuntoisiksi tai soveltuviksi lääketieteellisiin kokeisiin.

Saksalaiset keskitysleirit ovat tulleet tutuiksi porteistaan, joissa lukee ”Arbeit macht frei” -teksti. Auschwitzissakin vangit uurastivat kaiket päivät raskaan ruumiillisen työn parissa huonolla ruualla ja illan päätteeksi he raahautuivat uupuneina takaisin leiriin kantaen vankitovereidensa ruumiita.

Puna-armeija vapautti vangit

Toimintansa huippuaikoina, noin vuoden 1944 paikkeilla Auschwitz I:ssä oli noin 16 000 vankia, Auschwitz II:ssa eli Birkenaussa noin 90 000 vankia ja kuuden kilometrin päässä sijaitsevassa Auschwitz III:ssa noin 10 000 vankia. Auschwitzin alaisuudessa oli myös kymmeniä alaleirejä, joissa pakkotyövoimaa käytettiin niin teollisuudessa kuin maataloudessakin. Alaleireissä oli kaikkiaan noin 21 000 vankia. Kaikkea toimintaa johdettiin Auschwitz I:stä.

Saksan voittokulku toisessa maailmansodassa alkoi kääntyä tappioksi vuodenvaihteen 1944–45 tienoilla. Kun puna-armeija alkoi vyöryä Auschwitzin lähistöllä, saksalaiset pakottivat 56 000 vankia niin sanotulle kuoleman marssille, jonka tarkoituksena oli siirtää vankityövoima Kolmannen valtakunnan rintama-linjan taakse suojiin. Kuoleman marssilla kuoli tiettävästi noin 9 000 vankia.

Ennen kun Auschwitzin kauheudet ehtivät paljastua Kolmannen valtakunnan tuhouduttua, saksalaiset ehtivät tuhota Auschwitzissä jonkun verran todisteita rikoksistaan. Vankiluetteloita poltettiin ja vangeilta takavarikoitua omaisuutta hävitettiin ja siirrettiin Kolmannen valtakunnan suojiin. Leirin viimeisellä toimintaviikolla kaasukammioita räjäytettiin ja takavarikoidun omaisuuden varastoja poltettiin. Neuvostojoukot vapauttivat leirin 27. tammikuu 1945, jolloin leirissä oli 7 500 äärimmäisen nääntynyttä ja uupunutta vankia.

Avattiin museona heti sodan jälkeen

Auschwitz-Birkenaun museo on perustettu heti toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1947.

Auschwitz-Birkenaun museoon on vapaa pääsy. Yleensä vierailija saapuu ensiksi paikalle Auschwitz I:een, mutta Auschwitz II eli Birkenau kannattaa käydä katsomassa myös. Alueiden välillä kulkee myös bussikuljetus.

Vaikka alueelle ei tarvitse ostaa lippua, oma vierailuaika paikan päälle täytyy kuitenkin varata netissä etukäteen, sillä museossa vierailee vuosittain jopa pari miljoonaa ihmistä ja sisäänpääsyä rajoitetaan, kerralla sisään lasketaan vain pieni määrä ihmisiä.

Museon nettisivuilla voi valita, että osallistuuko opastetulle kierrokselle vai omatoimiselle kierrokselle. Opastettu kierros kestää noin kolme tuntia. Omatoimisella kierroksellakin paikan päällä saa helposti kulumaan kolmisen tuntia aikaa. Omatoimiselle kierrokselle on hyvä ostaa mukaan 20 puolan zlotya eli alle viisi euroa maksava opaskirja, josta on helppo seurata kierroksen edetessä Auschwitz-Birkenaun eri kohteita. Opaskirjan saa ostettua useilla eri kielillä, myös suomeksi.

Vaikka Auschwitz-Birkenau on museo, se on myös muistopaikka. Siellä vierailee vuosittain lukuisa määrä ihmisiä, keiden sukulaisia on tuhottu leirillä. Tämä on jokaisen paikalla kävijän myös hyvä muistaa, että paikan päällä voi olla omia omaisiaan muistelevia ihmisiä, mutta museossa on myös murha- ja kidutuspaikkoja, siellä on esillä tuhottujen ihmisten omaisuutta ja myös jäänteitä, kuten hiuksia. Kaikissa paikoissa Auschwitz-Birkenaussa ei saa myöskään ottaa kuvia ja kamera pidetään piilossa paikoissa, joissa on kuvauskielto on merkitty.

Auschwitz-Birkenaussa esillä olevat asiat voivat myös järkyttää vierailijoita.

Museo on myös pelkkää ulkotilaa, joten vierailulle kannattaa pukeutua sään mukaiseen vaatetukseen. Museoon mennään myös turvatarkastuksen kautta eikä sisälle saa kuljettaa mitään kovin isoja kasseja. Jonottamiseen kannattaa varata aikaa noin puoli tuntia.

Auschwitz-Birkenau sijaitsee lounais-Puolassa noin 60 kilometrin päässä Krakovasta ja runsaan parin tunnin ajomatkan päässä Via Baltican varrella sijaitsevasta Wroclawin kaupungista.

Auschwitz-Birkenaun internet-sivut: https://www.auschwitz.org/

Teksti ja kuvat Manu Tuppurainen