Parkkiruudussa ahdistaa – autot kasvavat, mutta parkit ja painorajat ei

14.8.2024

Yleinen

Teksti Timo Turkula

Kuva Timo Turkula

Autojen ulkomitat paisuvat kaiken aikaa, mutta pysäköintiruudut eivät kasva samassa suhteessa. Etenkin taloyhtiöön muuttavan on syytä tutustua ennakkoon, millaisia parkkipaikkoja on tarjolla.

Henkilöautojen koot ja painot ovat kasvaneet viime vuosina huimasti. Markkinoille on tullut muhkeita sähköautoja ja katumaastureita, jotka vaativat entistä leveämpiä parkkiruutuja. Autojen suuret ulkomitat vaikeuttavat pysäköintiä, koska parkkiruudut ovat pääosin pysyneet entisissä mitoissaan, ja lisäksi niissä voi olla painorajoituksia.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että vuonna 1991 markkinoille tullutta edustusluokan Mercedes-Benz S-sarjaa (W140) arvosteltiin aikanaan liiallisesta 1,89 metrin leveydestä. Nyt hyvin monet tavalliset perheautot lähestyvät tuota lukemaa, ja isot katumaasturit sekä sähköautot ylittävät senkin reippaasti jopa kahden metrin leveydellään. Ja tähän pitää vielä lisätä sivupeilien viemä tila, joka on helposti 20–30 senttimetriä.

Niinpä normaalissa, 2,5 metriä leveässä pysäköintiruudussa auton ovet voi avata varovasti vain pieneen kulmaan, yleensä oven rajoittajan ensimmäiseen pykälään saakka. Mikäli ovi riuhtaistaan vauhdikkaasti auki, tulee helposti ovenlyömä viereiseen autoon. Kolariturvallisuuden vuoksi nykyautojen ovet ovat raskaita ja paksuja, mikä lisää ovenlyöntikolhujen mahdollisuutta. Kylkien ja puskurien suojalistoja ei nykyautoissa enää juuri ole, joten pienikin parkkikolhu tulee kalliiksi.

Isot sähköautot tarvitsevat leveämpiä parkkiruutuja myös siksi, että auton latauspistorasia sijaitsee monissa malleissa auton kyljessä. Latauspistokkeen kiinnittäminen ja irrottaminen vaatii tilaa, jotta ei vaurioitettaisi oman tai naapurin auton maalipintaa.

Nykyautojen muotoilu on virtaviivaista pienemmän ilmanvastuksen ja energiankulutuksen nimissä, ja kolariturvallisuuden vuoksi tuulilasin, sivulasien sekä takalasin pilarit ovat paksut. Viistot etu- ja takapilarit lisäävät katvealueita, ja ulottumia on vaikea arvioida, vaikka nopeasti yleistyneet pysäköintitutkat ja peruutuskamera tuovat helpotusta.

Parkkipaikkavahingot ovatkin hyvin yleisiä. Liikennevahingoista 45 prosenttia tapahtuu pysäköintialueilla, kertoo Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tilasto. Useimmin rytisi peruutettaessa: pysäköintialueilla tapahtuneista vahingoista joka toinen oli peruutusvahinko. Lisäksi tapahtuu runsaasti pieniä kolhuja, joista ei oteta yhteyttä vakuutusyhtiöön.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pysäköintiruutujen koossa isoja eroja

Pysäköintiruutujen koko voi vaihdella suurestikin – tämän havaitsimme, kun tarkastimme pistokokeena muutaman yleisen parkkihallin, kauppakeskuksen ja hotellin parkkipaikat.

Uusimmissa kauppakeskuksissa ja parkkihalleissa on yleensä reilusti mitoitettuja parkkiruutuja, hyvinä esimerkkeinä uudehkot Tampereen Hämppi ja Helsingin Pasilan Tripla. Vuonna 1999 valmistuneen ja vuonna 2005 uudistuneen Vantaan Jumbo-kauppakeskuksen useimmat parkkiruudut ovat lähellä rakennusalaa ohjeistavan RT-kortin (ks. kainalojuttu) suositusta 2,7 x 5 metriä, mutta Jumbon viereen myöhemmin rakennetussa Viihdekeskus Flamingossa on kumma kyllä kapeammat parkkiruudut, leveydeltään 2,5 metriä.

Erityisesti vanhat parkkihallit ovat nykyautoille ahtaita. Tällainen on esimerkiksi vuonna 1986 valmistunut Hotelli Ilveksen kellariparkki Tampereella. Useimmat parkkiruudut ovat asukaspysäköinnin miniminormia kapeampia (leveys 2,45 m), mutta pylväät kaventavat parkkiruudut osittain jopa alle kahden metrin! Ladattaville autoille löytyy leveät paikat, muille kapeat.

Myöskään Helsingin Scandic Park -hotellin parkkihalli ei vastaa tätä päivää: alkuun Intercontinental-nimellä toiminut hotelli rakennettiin vuonna 1972. Parkkihallissa on runsaasti paksuja pylväitä, jotka pahimmillaan kaventavat ruudut nykyautoille aivan liian kapeiksi.

Parkkiruutujen pituuksissa on niin ikään merkillistä vaihtelua. Helsingissä Prisma Viikin parkkihallin joissakin parkkiruuduissa on mittavirhe, sillä mittasimme ruudun pituudeksi vain 4,5 metriä. Salon Kauppakeskus Plazassa Mariankadun puolella löytyy puolestaan eripituisia parkkiruutuja: lyhyin vajaat 4,2 metriä, pisin liki 5 metriä.

Myös Tampereen Tullintorin parkkihallin alakerta Sokos Hotelli Tornin takana on ahdas keskikokoisellekin autolle. Kapeista parkkiruuduista pikkuautokin täytyy ensin ajaa ajoväylälle, jotta matkustajat pääsevät kyytiin. Vinkkinä mainittakoon, että läheltä löytyy tilavia parkkihalleja, kuten esimerkiksi P-Tampere-Talo Åkerlundinkadulla sekä P-Hämppi Ratapihankadulla.

Ja voi vanhaakin parantaa, elleivät pylväät ole tiellä: edellä mainitun Salon Plazan kapeista 2,4 metrin parkkiruuduista osa on levennetty 2,8 metriin maalaamalla ruudut uudelleen.

RT-kortti kertoo parkkipaikan minimimitat

Henkilöautojen parkkipaikkojen ohjemitat löytyvät rakennusalaa ohjaavista Rakennustieto Oy:n julkaisemista RT-korteista. RT-kortisto sisältää keskeiset ohjeet rakennusalalle, alaa ohjaavat lait ja määräykset, yleiset laatuvaatimukset sekä tuotetietoa.

RT-korteissa Pysäköintialueet RT 98-11235 ja Pysäköintilaitokset RT 98-11237 on ohjeet parkkihallien ja -alueiden sekä parkkiruutujen mitoituksesta. Uusimmat RT-kortit ovat vuodelta 2016.

RT-kortissa on käytetty esimerkkimittoina henkilöautoissa pituutta 4,8 metriä ja leveyttä 1,8 metriä (ilman ulkopeilejä) ja katumaastureissa pituutta 5,1 m sekä leveyttä 2,0 m (ilman ulkopeilejä).

Parkkiruudun ohjemitat ajoväylään nähden poikittaisissa tai viistoissa parkkiruuduissa:

Asukaspysäköinti

Minimi: leveys 2,5 metriä, pituus 5 metriä, seinän vieressä leveys vähintään 2,8 metriä.

Väljä mitoitus: leveys 2,7 metriä, pituus 5 metriä, seinän vieressä leveys 3 metriä.

Liikkumisesteiselle tarkoitettu autopaikka: leveys 3,6 metriä, pituus 5 metriä. lisäksi vapaata tilaa auton takana vähintään 1,5 metriä, auton mitan lisäksi otetaan huomioon pyörätuolin käytön edellyttämä tilantarve.

Asiointipysäköinti, asiakaspysäköinti (esimerkiksi kauppakeskukset, yleiset parkkihallit)

Minimi: leveys vähintään 2,6 metriä, pituus 5 metriä, seinän vieressä leveys vähintään 2,8 metriä.

Suositusleveys: 2,7 metriä, pituus 5 metriä, seinän vieressä leveys 3 metriä.

Liikkumisesteiselle tarkoitettu autopaikka: leveys 3,6 metriä, pituus 5 metriä, lisäksi vapaata tilaa auton takana vähintään 1,5 metriä, auton mitan lisäksi otetaan huomioon pyörätuolin käytön edellyttämä tilantarve.

Perhepaikka (pienten lasten kanssa asioiville): leveys 3 metriä.

Taloyhtiöissä monia parkkirajoituksia

Myös taloyhtiöiden pysäköintirajoitukset saattavat yllättää uuden asukkaan. Asia ei ole vähäpätöinen, sillä Suomessa on 90 500 taloyhtiötä, ja noin 2,7 miljoonaa eli lähes puolet suomalaisista asuu taloyhtiöiden asunnoissa, kaksi miljoonaa asunto-osakeyhtiöissä ja 700 000 vuokrataloissa.

Auton vaivaton pysäköinti on kaiken kaikkiaan yksi asumismukavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Autopaikka helpottaa elämää, kun parkkipaikan etsimiseen ei tuhlaannu aikaa ja kotiovelle pääsee nopeasti.

Erityisesti omakotitalosta taloyhtiöön (kerrostaloon, rivitaloon tai paritaloon) muutettaessa on oltava tarkkana, sillä taloyhtiöissä autopaikkojen käytössä on rajoituksia, joita omakotitalossa ei ole. Pienimpiä tontteja lukuun ottamatta omakotitalossa pysäköinti ei yleensä aiheuta ongelmia – pihassa, autokatoksessa tai autotallissa riittää yleensä tilaa isolle tai useammalle autolle ja muille moottoriajoneuvoille. Omakotiasukas on tottunut myös siihen, että parkkipaikka on lähellä ja auton lataus- sekä lämmitysmahdollisuus on helppo järjestää.

Sen sijaan taloyhtiössä parkkipaikan saatavuus, helppo käytettävyys ja latauspisteen saatavuus eivät ole itsestäänselviä asioita. Autopaikoissa on eroja taloyhtiöistä ja alueesta riippuen, joten nämä asiat kannattaakin selvittää asuntovaihtoehtoja vertailtaessa (ks. kainalojuttu).

Auton vaivaton pysäköinti on kaiken kaikkiaan yksi asumismukavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Autopaikka helpottaa elämää, kun parkkipaikan etsimiseen ei tuhlaannu aikaa ja kotiovelle pääsee nopeasti. Suurten kaupunkien uusilla asuinalueilla kerrostalojen autopaikat saattavat olla erillisessä parkkihallissa, jossa on useamman taloyhtiön parkkitiloja. Tällöin parkkipaikka saattaa olla satojen metrien päässä asunnosta.

Parkkiruutujen koot vaihtelevat asukaspysäköinnissäkin. RT-korteista huolimatta jotkut grynderit näyttävät edelleen tekevän ohjeita kapeampia parkkiruutuja saadakseen ahdettua enemmän parkkipaikkoja tiettyyn tilaan, vaikka jo RT-korttien mainitsema asukaspysäköinnin parkkiruudun minimikoko 2,5 x 5 m alkaa olla uusimmille autoille liian kapea.

Tämän jutun kirjoittajan kommentti onkin, että minimimitoituksen voisi uudisrakennuksissa unohtaa ja pyrkiä vähintään 2,7 metriä leveisiin parkkiruutuihin. 20 cm:n lisä leveydessä parantaisi parkkiruutujen käyttökelpoisuutta merkittävästi.

Esimerkiksi taloyhtiössä, jossa itse asun, on neljän taloyhtiön iso parkkiluola, joka on valmistunut vuonna 2005. Valtaosa parkkiruuduista täyttää RT-kortin minimisuosituksen, mutta alakerrasta löytyy muutamia ahtaita parkkiruutuja, joita pylväät kaventavat. Myös ajoväylä alakerrassa on osan matkaa liian kapea. Yläkerrassa muutama autopaikka on ohjetta leveämpi luolan mutkan ansiosta.

Tietoa hankalasti saatavilla

Asuntoesitteissä kerrotaan monista asioista laajasti ummet ja lammet komein kuvin, mutta autopaikoista on yleensä niukat tiedot. Sama pätee moneen rakennustapaselosteeseen.

Ote 2020-luvun alun kerrostalon rakennustapaselostuksesta, jossa ennen rakentamista kerrottiin asiakkaille tietoja tulevasta taloyhtiöstä ja sen parkkipaikoista, on hyvin kuvaava:

”Autopaikkojen suhteen tulee huomioida, että asukaspysäköinti on käsitettävä eri tapauksena kuin pysäköintilaitokset, jolloin pysäköintiruudun ja ajoväylän mitoitus voi poiketa vähäisessä määrin RT-ohjekorteissa 98-11235 ja 98-11237 annetuista mitoista. Autopaikkojen 56–63 mitoituksen osalta on huomioitava, että poikkeama RT-ohjekorteista on olennainen. Kyseisten autopaikkojen kääntösäde on vähintään 3,5 metriä. Autopaikan 55 osalta on huomioitava, että osalla ajokaistasta on matalaa tilaa myyntipiirustusten mukaisesti.”

Näin ylimalkainen tiedottaminen on ostajaa aliarvioivaa. Vain harva tietää, mitä ovat RT-kortit, jotka ovat ostettavissa Rakennustieto Oy:n verkkosivuilta. Toivottavasti tässä tapauksessa grynderin toimistossa tai välittäjällä mittatiedot ja RT-kortit olivat nähtävillä!

Koska suunnitteilla olevan rakennuksen parkkipaikkoja ei voida vielä mitata, on myyjältä vaadittava parkkialueen pohjapiirustus/asemapiirustus sekä parkkiruutujen mitat ja mahdollinen painorajatieto. Samassa hallissa voi olla erikokoisia ruutuja, joista osa on leveitä ilman pylväitä ja osa kapeita seinän tai pylvään vieressä, mikä tekee ruutuun ajamisen ja siitä poistumisen hankalaksi – ja pahimmassa tapauksessa kookas auto ei mahdu parkkiruutuun lainkaan. Jos tulevan kohteen autopaikka myydään erillisenä osakkeena, nopeat syövät hitaat: ensimmäiset ostajat nappaavat leveimmät parkkiruudut ilman pylväitä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Painorajoitukset saattavat vaikuttaa

Parkkihalleissa voi myös olla painorajoituksia, jotka saattavat estää kaikkein painavimpien henkilöautojen pysäköimisen. Ovathan joidenkin sähköautojen kokonaismassat kasvaneet jopa yli 3 000 kilogramman.

Painorajoituksia löytyy välipohjallisista pysäköintilaitoksista, ja ratkaisevaa on muun muassa niiden rakentamisvuosi.

Maallikolle vaikeaselkoiset hyötykuormalaskelmat löytyvät Suomen rakentamismääräyskokoelman kohdasta Rakenteiden lujuus ja vakaus, 7 § Autotallien ja ajoneuvojen liikennöintialueiden hyötykuormat.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Seppo Heikkinen rakennetun ympäristön osastolta selvitti pyynnöstämme, mitä tämä tarkoittaa käytännössä (ks. taulukko vasemmalla).

– Yhteenvetona voidaan sanoa, että tasainen kuormavaatimus 250 kg/m2 on säilynyt kauan ja pistekuorman suuruus on kasvanut vuosien saatossa. Lisänä on tul lut ehdoton painorajoitus 3 000 kg vuodesta 2016 alkaen, Heikkinen sanoo.

Hänen mukaansa ennen vuotta 1978 rakennetut kohteet olisi syytä selvittää ammattilaisten tekemillä rakennetutkimuksilla, jos halutaan käyttää suurempia autoja tai kuormituksia kuin rakentamisaikaisissa määräyksissä on.

– Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on toimivaltainen antamaan ao. määräyksiä tai ohjeita rakennusten käytön muuttuessa tai tarvittaessa rajoittaa käyttöä kuormakilvillä tai muilla sellaisilla.

Rakennusvalvonta valvoo lain minimiehtojen täyttymistä. Kuluttajalle itselleen jää paljon selvitettävää.

Katsauksemme osoitti, että yleisten parkkihallien painorajoituksista (kuormakilvistä) on verkossa niukasti tietoa. Poikkeuksena mainittakoon Turun Toriparkki, jonka 3 tonnin painorajoitus näkyy verkkosivulla ja liikennemerkissä ennen sisäänajoramppia.

Alhaisin löytämämme painorajoitus on 1970-luvun alussa rakennetussa asukaspysäköinnissä: 1,8 tonnia. Tampereella Ratinan parkkihallissa oli aluksi kahden tonnin painorajoitus, mutta autonkäyttäjän ihmeteltyä alhaista painorajoitusta virhe havaittiin ja painorajoitus muutettiin kolmeen tonniin.

Pysäköintitalojen suunnittelussa käytettävä hyötykuorma

Suomen rakentamismääräyskokoelmassa eri aikoina käytetyt henkilöautokuormat:

– B1 v. 1976: tasainen kuorma 250 kg/m², pistekuorma 500 kg

– B1 v. 1978, 1983 ja 1998: tasainen kuorma 250 kg/m², pistekuorma 1 000 kg /kuormitusala 100 x 100 mm², kattamattomilla parkkipaikoilla pistekuorma 2 000 kg / 100 x 100 mm²

– 4/16 v. 2016: Luokka F; tasainen kuorma
250 kg/m², pistekuorma 2 000 kg / kuormitusala 100 x 100 mm², liikennöintialueet varustettava kuormakilvillä (muuten telikuorma 190 kN), ajoneuvon maksimipaino 3 000 kg ja enintään 8-paikkainen auto

– esistandardi prEN1991-1-1;2013: Luokka F; tasainen kuorma 250 kg/m², pistekuorma
2 000 kg / kuormitusala sovittava projektikohtaisesti/kansallisesti + em. rajoitukset (voimaantulo v. 2028)

Kannattaa tutustua etukäteen

Tiedustelimme parkkipaikkojen mitoituksesta myös Oulun, Vantaan ja Turun rakennusvalvontavirastoista. Kävi ilmi, että rakennusvalvonta korostaa asiakkaan selonottovelvollisuutta eli huolellista kohteeseen tutustumista.

– Lähtökohtana on ohjeistaa autopaikkamitoitus pysäköintiä koskevien RT-ohjekorttien mukaisesti sekä pysäkointiruutujen että ajoväylien, luiskien ja kääntöalueiden osalta, kaupunginarkkitehti Janne Rajala Oulun kaupungin rakennusvalvonnasta kommentoi.

– Toisaalta RT-ohjekortit ovat nimenomaan ohjeita, joten toki rakentamiseen ryhtyvä voi haastaa viranomaisohjeistuksen ja tulkinnan, jolloin viime kädessä hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus linjaa päätöksessään, miten viranomaisohjeita ja -määräyksiä on käytännössä noudatettava. Tässä mielessä voisi olla tarpeen ja hyvä laatia pysäköintitiloista Rakennustarkastusyhdistyksen julkaisema rakennusalan valtakunnallinen TopTen-ohjekortti, koska nämä kymmenien kaupunkien ja kuntien rakennusvalvontojen hyväksymät ja noudattamat tulkinta- ja ohjekortit ovat ilmaisia sekä kaikkien saatavilla netissä, Rajala lisää.

Rakennusvalvontapäällikkö Risto Levanto Vantaan kaupungin rakennusvalvonnasta kertoo, että rakennusvalvonnan tehtävänä on varmistaa hankkeen asemakaavanmukaisuus – pysäköinnin osalta siis mahdollinen autopaikkavaatimuksen määrän täyttyminen. Hankkeen suunnittelijan tehtävänä puolestaan on suunnitella toimiva paikoitus.

– Kuluttajan kannattaa osaltaan varmistaa pysäköinnin toimivuus. Rakennusvalvonta ei aseta vaatimuksia muille kuin esteettömien paikkojen mitoitukselle. Kauppakeskuksissa pysäköintipaikkojen mitoitus on väljempää ihan luonnollisesta syystä: asiakkaat kaikkoavat, jos pysäköinti on hankalaa, Levanto sanoo.

Mitoituskuormista hän toteaa, että on todennäköistä, että jossakin kohtaa niitä tulee tarkastella uudestaan.

– Rakennusvalvonta ei voi edellyttää enempää kuin Ympäristöministeriön asetus rakenteiden tilavuuspainoa, omaa painoa ja rakennusten hyötykuormia koskevista kansallisista valinnoista sovellettaessa standardia SFS-EN 1991-1-1” edellyttää.

– Kannattaa huomata, että annettu hyötykuorma lasketaan koko pinta-alalle, siis huomioiden myös ajoväylät ja autopaikat koko pinta-alaltaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että muutama raskaampi auto ei aiheuta ongelmia. Pysäköintikansilla on lisäksi painorajoitusta osoittavat liikennemerkit. Oletus luonnollisesti on, että näitä painorajoituksia noudatetaan, Levanto painottaa.

– Yleisesti voisi todeta sen, että rakennusvalvonta valvoo lain minimiehtojen täyttymistä. Kuluttajalle itselleen jää paljon selvitettävää. Joissakin tapauksissa kyseessä voi olla myös kuluttajasuojaan tai vääränlaiseen markkinointiin liittyviä asioita, joissa rakennusvalvonta ei ole vastuuviranomainen.

Myös kaupunkikuva-arkkitehti Nea Tuominen Turun kaupungin rakennusvalvonnasta kertoo, että rakennusvalvonta noudattaa ohjeistuksessa RT-ohjeen mukaista mitoitusta.

– Autopaikkojen määrä määritetään asemakaavassa ja mikäli sitä ei ole määritetty, noudatamme rakennusjärjestyksen mukaista määrää. Joskus lukumääristä voidaan antaa vähäisiä poikkeuksia rakennuslupakäsittelyn yhteydessä, mikäli luvan hakijalla on esittää perusteltu syy parkkipaikkojen vähäisempään määrään. Asunnon ostajan kannattaa ensisijaisesti tiedustella kiinteistön omistajalta tai isännöitsijältä autopaikkojen mitoituksesta, sijainnista ja määristä, Tuominen sanoo.

Ajoneuvojen mahdollinen kasvu tai sähköautojen lisääntyminen eivät ainakaan vielä ole vaikuttaneet Turun rakennusvalvonnan suhtautumiseen autopaikkojen mitoitusvaatimuksiin.

Tarkista tuleva parkkipaikkasi

Jo asuntoja alustavasti vertailtaessa autoilevan kannattaa tarkistaa seuraavat asiat.

1) Autopaikan saatavuus ja sijainti taloyhtiössä – lähellä asuntoa vai satojen metrien päässä?

2) Tarvitaanko kakkosautolle autopaikka?

3) Tarvitaanko muun moottoriajoneuvon parkkipaikka? (esim. mopo, mopoauto, moottoripyörä, mönkijä, invamopo, inva-auto).

4) Kadunvarsipaikoitus? Kaikissa taloyhtiöissä ei ole autopaikkoja edes jokaista asuntoa kohti. Löytyykö kohtuuhintaista parkkitilaa kadunvarsipaikoituksesta tai lähistöllä olevasta parkkihallista? Isoissa kaupungeissa kadunvarsipaikoitus voi olla maksullista asukaspysäköintiä, jonka hinnat ovat nousussa. Kadunvarsipaikoituksen ongelmana ovat parkkipaikan löytäminen tiettyinä aikoina, ilkivalta sekä lataus- ja lämmitysmahdollisuuden puute.

5) Autopaikan hallinta taloyhtiössä – vuokrapaikka, asunto-osakkeeseen kytketty autopaikka vai erillinen autopaikkaosake? Erillisen autopaikkaosakkeen suurin etu on autopaikan valinnanvara tulevassa uudiskohteessa: ensimmäiset voivat valita käyttökelpoisimmat parkkiruudut ilman pylväiden tai seinän läheisyyttä.

6) Autopaikan parkkiruudun koko – pituus, leveys, korkeus ja painorajoitus? Valmiissa kohteessa mitta mukaan ja painorajan tarkistus, rakenteilla olevassa kohteessa vaadittava myyjältä tarkka autopaikkojen mitta- ja painorajaselvitys. Samassa parkkihallissa voi olla erikokoisia parkkiruutuja.

7) Parkkiruutuun ajamisen ja siitä poistumisen helppous? Ovatko ajoväylä ja ovi riittävän leveät? Onko auto helposti ajettavissa parkkiruutuun ja siitä pois, vai onko parkkiruudun vieressä pylväitä tai seinä?

8) Sähköauton tai lataushybridin latausmahdollisuus – latausvalmius, latausasema, latausteho? Vaikka käytössä ei ole ladattavaa autoa, latausmahdollisuus on hyvä sijoitus: tulevaisuudessa mahdollisesti hankittavan ladattavan auton lataaminen on silloin helppoa ja edullista. Kiinteistön laadukas latausinfra lisää lataamisen turvallisuutta. Latausmahdollisuus nostaa asunnon arvoa sekä taloyhtiön arvostusta ja lisää asukastyytyväisyyttä.

9) Ulkoparkissa pistoke moottorin lämmittimelle, mikäli sellaiselle on tarve?

10) Onko taloyhtiössä vierasparkkipaikkoja?

11) Pysäköintisäännöt? Tutustu taloyhtiön parkkisääntöihin, joissa voi olla monenlaisia rajoituksia.