Pohjanmeren rannalla Belgiassa sijaitseva Sea Life jätti toivomisen varaa

Sea Life on iso ketju, jolla on isoja yleisöakvaarioita ympäri maailmaa – yksi myös Helsingissä Linnanmäen yhteydessä. Ketjun ensimmäinen yleisöakvaario avattiin Skotlantiin jo vuonna 1979.

Kävimme pari vuotta sitten Konstanzissa sijaitsevassa Sea Lifessa, joka kertoi mielenkiintoisella tavalla myös alueen paikallisista – siis Euroopan kolmanneksi suurimman järven eli Bodenjärven kaloista. Odotimme samaa myös Belgian Blankenbergissa sijaitsevalta ja vuonna 1995 avatulta yleisöakvaariolta, mutta keskuksen anti jätti hieman kylmäksi.

Lapsille paikka toimii kyllä virikkeenä ja energian vangitsijana lukuisine kiinnostavine akvaarioineen, mutta esimerkiksi Tanskan Hirstalissa sijaitsevaan upeaan oceanariumiin verrattuna Blankenbergissä käynnin voi jättää myös väliin. Myös Mallorcalla Palmassa sijaitseva yleisöakvaario on selvästi parempi.

Toki yleisöakvaariot ovat aina lapsiperheille mukavia paikkoja rantalomakohteiden yhteydessä esimerkiksi sadepäivän varalle. Silloin kysymykseksi jää vain, kuinka paljon ilosta on valmis maksamaan. Esimerkiksi nelihenkiseltä perheeltä kuluu pääsylippuihin helposti yli 60 euroa. Netistä varaamalla liput ovat halvemmat kuin kassalta ostettaessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Nemo ja kumppanit

Blankerbergin Sea Life -keskuksen akvaarioissa uiskentelee kaloja, jotka edustavat laajalti maailman vesistöjä ja meriä. Suuri osa akvaarioista on vain valitettavan pieniä, eivätkä niissä uiskentelevat kalat eroa kovin suuresti yleisimmistä akvaariokaloista.

Näyttävin eli suurin akvaario kestää toki kriittisemmänkin tarkastelun. Ja tuttuun tapaan tuon suurimman akvaarion alta kulkee läpinäkyvä kulkutunneli, jonka sisältä pääsee ikään kuin tarkastelemaan akvaariota sisältä päin.

Elämyksen kohokohtiin kuuluu ehdottomasti haiden uiskentelun seuraaminen.

Muista kohokohdista voi mainita aina puistatuksia herättävät piraijat, yhtä lailla petomainen mureena sekä elegantisti vedessä ”lentävät” rauskut. Myös akvaarion pohjalla viihtyvä ja tyynesti vierailijoita katseellaan seuraava kampela on aina kiehtova näky. Ja hurjan näköinen (ja myrkyllinen) siipisimppu eli leijonakala sulkamaisine piikikkäine evineen on sekin vaikuttava näky. Harmi vain, että akvaariot ovat hyvin voimakkaasti valaistuja, sillä se värittää kaloja turhaan.

Myös värikkäämmät kalat sekä lukuisat korallit keräävät pienemmiltä reaktioita. Ja Nemo eli koralliahveniin kuuluva vuokkokala on aina suuri tähti, jonka lähes kaikki lapset heti tunnistavat. Tuon Pixarin tuottaman tietokoneanimoidun elokuvan ansiosta lajin määrä akvaarioissa on luonnollisesti kasvanut moninkertaiseksi.

Ei pelkästään merellä vaan myös maalla

Keskuksen ohjelmanumeroihin kuuluu myös hylkeiden syöttämisen seuraaminen, mutta ainakin Moottorin visiitin aikaan hylkeitä oli vain yksi, joten odotuksiin nähden kokemus oli pettymys.

Hylkeiden lisäksi varsinaisen akvaariomaailman ulkopuolella pääsee kiertämään myös muutaman saukon sekä pingviinin oleskelutilat, joskin meidän vierailumme aikaan pingviinit eivät olleet kotosalla.

Ulkoilma-alueeseen kuuluu saukkopuiston ja pingviinibiitsin ohella myös pieni piknik-alue sekä ”seikkailupuisto”, missä lapset pääsevät kulkemaan tornien välissä köysisiltoja pitkin.

Sea Life -konseptiin kuuluu myös eläinten suojelu. Lisäksi Sea Life kertoo toiminnastaan ja eläinten suojelusta aina omassa erillisessä näyttelyssään. Blankenbergissä nuo tilat olivat vain sen verran kolkot, etteivät ne kiinnostaneet lapsia aktiviteetteihin.

Paljon pienessä tilassa

Me kävimme Blankenbergissä varhain keväällä varsinaisen turistiajan ulkopuolella. Kapeat käytävät ja pienet akvaariot pistivät miettimään, millainen kokemus mahtaa olla, kun paikka on pullollaan ihmisiä.

Myös akvaarioiden lasien puhtaus jätti meidän vierailumme aikaan toivomisen varaa, lika sumensi näkyvyyttä paikoitellen ihan turhaan.

Sea Life Blankenberg kotisivut: https://www.visitsealife.com/blankenberge/en/

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy