Toiveissa tiukemmat talvirengasmääräykset

Ruotsi ja Norja vetävät Suomea tiukempaa linjaa raskaan kaluston talvirenkaiden suhteen.

Kuorma- ja linja-autoilla ei ole erityisiä talviajan rengasvaatimuksia. Käytännössä ajaa voi ympäri vuoden samoilla renkailla, joiden pääurien minimisyvyysvaatimus on ainoastaan 1,6 millimetriä.

– Emme ole kaikilta osin edes Espanjan tasolla, sillä siellä on tapauskohtaisia määräyksiä, jotka ovat tiukempia kuin Suomessa, Rengasalan teknisen foorumin jäsen Jukka Rinne yllättää.

Ruotsi ja Norja vetävät tiukempaa linjaa. Ruotsi on tarkentanut sääntöjään useaan otteeseen. Aluksi puututtiin urasyvyyksiin ja viime vuonna määräyksiä tarkennettiin siten, että vetävissä pyörissä tulee olla talvirenkaat tai niihin rinnastettava varustus.

Norja julkisti uusimmat määräyksensä syyskuussa. Nyt vetoauton ja perävaunun kaikkien renkaiden minimiurasyvyys on viisi millimetriä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Enemmistö kannattaa tiukennuksia

Suomen kuljetus- ja logistiikka ry:n SKAL:n kyselyssä neljä vuotta sitten raskaan liikenteen ammattilaisista enemmistö, 59,4 prosenttia oli sitä mieltä, että Ruotsin mallin suurempi urasyvyys lisäisi liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Loput 40,6 prosenttia kyselyyn vastanneista ei nähnyt tarpeelliseksi nykyisen 1,6 mm urasyvyyden kasvattamista.

SKAL on esittänyt liikenneministeriöille vetäville, ei-ohjaaville akseleille karkeakuvioisia renkaita, joissa kulutuspinnan pääurien syvyys olisi vähintään viisi millimetriä. Ohjaaville akseleille tulisi pääurien urasyvyyden olla viisi millimetriä, ilman kuviovaatimuksia.

Vierasmaalaiset samalle viivalle

– Suomessa on vähintään sata päivää erilaisia talvikelejä. Ilmaston lämpeneminen lisää vaihteluita nollan tuntumassa, joten vaatimustaso ei ainakaan tule helpottumaan, arvioi Rinne.

Kyselyn perusteella useimmat kotimaiset kuljetusyrittäjät noudattavat jo nyt urasyvyyksiä, joita naapurimaiden määräykset edellyttävät.

– Useimmat ajoneuvot täyttäisivät jo nyt kolmen ja viiden millimetrin urasyvyysvaatimukset, joten sääntöjen tarkistus muiden Pohjoismaiden tasolle ei aiheuttaisi dramaattisia muutoksia yrittäjien elämään, Rinne tietää.

Poliisin mahdollisuudet rengasratsioihin ovat äärimmäisen pienet, joten rajatarkastukset voisivat Norjan tapaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

Ruotsissa sääntömuutosten aiheuttamat kustannukset on koettu kohtuullisiksi saavutettuun hyötyyn nähden. Kuljetusten on havaittu sujuvan paremmin. Esimerkiksi ulosajot ja tielle juuttumiset vähenivät, mikä vähensi katkoksia liikenteessä.

Renkailla iso rooli kuljetuskustannuksissa

Raskaan kaluston jälkimarkkinoilla myydään vuosittain noin 100 000 uutta rengasta. Lisäksi noin 200 000 rengasta pinnoitetaan.

Aikajaksolla 2010–14 raskaan liikenteen kokonaiskustannukset ovat nousseet 13–14 prosenttia, mutta rengaskustannukset jopa 22 prosenttia, osin raakaöljyn hinnannousun vuoksi.

Oikeilla rengaspaineilla ja rengasvalinnoilla voidaan vaikuttaa polttoainekustannuksiin. Polttoainekustannuksiin renkaiden osuuden on laskettu olevan 10–30 prosenttia.

Raskaan kaluston renkaissa ylipaine lisää huomattavasti teiden kuormitusta. Toisaalta alipaine kasvattaa tuntuvasti polttoaineen kulutusta. Ongelmalliseksi rengaspaineet tekee se, että kuormitus voi muuttua paljon eri kuormauksista riippuen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Raskaan kaluston talvirenkaiden määrittely

M+S -merkintää voidaan pitää lähinnä valmistajan omaan näkemykseen perustuvana arviona renkaan suorituskyvystä ja talviominaisuuksista. Tunnuksen käyttö ei edellytä testausta tavallista rengasta paremman suorituskyvyn osoittamiseksi.

Talvipitomerkintä on ollut vuoden verran käytössä raskaan kaluston puolella. Kyseessä on lisämerkintä, joka kertoo, että kyseinen rengas on läpäissyt pitotestit.

Alppivuori- eli 3PMSF-merkinnällä tarkoitetaan vaikeisiin talviolosuhteisiin tarkoitettua rengasta. Merkinnän edellytyksenä on E-säännön mukaisen lumipitotestin läpäiseminen.

3PMSF-testi tehdään EU-viranomaisen valvonnassa polanteisella lumella. Lähtönopeus on 4–11 km/h, josta kiihdytetään lähtönopeuteen laskettuna lisää 15 km/h luistonesto kytkettynä. Kiihtyvyyteen kulunut aika määrittelee renkaan pito-ominaisuuden. Toistoja tehdään 6–10 kertaa ja lopputulos on hyväksyttyjen kiihdytysten keskiarvo.

Teksti: Jari Kohonen Kuvat: Jari Kohonen ja Antti Hentinen