Rovanperä etenee sivuluisussa myös vapaa-ajallaan - tällainen on Kallen Toyota Supra!

Drifting on imaissut Kalle Rovanperän yhä tiukemmin otteeseensa.

Rallin hallitsevalta maailmanmestarilta Kalle Rovanperältä ei vauhdin hurmaa puutu rallien ohellakaan. Alkavalla kaudella Toyota-kuljettaja aikoo nimittäin osallistua kaikkiin aikataulunsa sallimiin kilpailuihin.

Sarjan nimi on Drift Masters European Championship ja sitä ajetaan nimensä mukaisesti vain Euroopassa. Rovanperältä jää kuuden osakilpailun kaudesta ajamatta vain avausosakilpailu Irlannissa sekä juuri ennen Suomen MM-rallia ajettava Latvian osakilpailu.

Kalle Rovanperä Secto Rally Finland 2022 — Rallin MM-sarjan kiertämisestä Kalle Rovanperälle jää aikaa osallistua myös muihin sarjoihin. Kuva: Miika Wuorela

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Japanissa rakennettu drifting-Supra

Rajumman puoleiseksi rakennettu Toyota Supra lipui hiljattain ulos Puuppolan-kodin autotallista, jossa sitä viimeisteltiin kesän koitoksiin.

- Auto on rakennettu Japanissa Toyota Gazoo Racingin ja legendaarisen driftaajan Daigo Saiton pajalla. Hän rakentaa uusia autoja ja hän teki meidänkin automme. Kun auto tuli Suomeen, muutimme sitä aika paljon omia tarpeitani ja omaa käyttötyyliäni varten.

Jokaisen auton sydän on moottori, joka Rovanperän Suprassa on tehty viimeisen päälle ärhäkkään etenemiseen. Tehoa on noin 900 hevosvoimaa, ja 1100Nm vääntöä tarkoittaa sitä, että auton laulu ei katkea missään tilanteessa.

- Moottori on Toyotan legendaarinen, kolmelitrainen, joka oli 90-luvun Suprassa. Se on sitten porattu 3,4-litraiseksi ja rakennettu kestävillä osilla. Turbo on lisätty ja moottorinohjaus on tehty asianmukaiseksi. Siinä on kaikki, mitä kilpamoottori tarvitsee, Rovanperä vahvistaa.

Rovanperän Toyota Suprassa on tehoa on noin 900 hevosvoimaa ja 1100 newtonmetriä vääntöä. Kuva: Vesa Liupakka / @liupakkamedia

Raju koitos voimansiirrolle

Sankka savu on tunnusomaista driftingissä, kun kumi laitetaan vikisemään. Autojen voimansiirrolle kyse on melkoisesta urakasta, vaikka kilometreissä mitattuna ei puhutakaan järin suuresta puhteesta. Pitoa radasta irtoaa kuitenkin paljon enemmän kuin äkkiä arvaisikaan.

- Vaihdelaatikko on Samsonasin viisilovinen sekventaalilaatikko. Voimansiirto on muutettu kestämään ison tehon rasitukset. Kardaani on hiilikuituinen. Laji on aika raju voimansiirrolle, kun kytkinpommia tulee koko ajan. Rengas pysähtyy välillä, ja laitetaan taas uudestaan pyörimään kahtasataa.

Vaikka materiaalit on valittu luonnollisesti vain kilpakäyttöä varten, ei kyse siitä huolimatta ole täysin vapaasta luomuksesta. Kehitystä rajoitetaan tekniikkasäännöillä etenkin auton alustan osalta.

- Koriltaan auto on 90-luvun Supra, josta on keula ja perä leikattu pois sillä tavalla kuin sen saa tehdä. Akselit ja tukivarret on vaihdettu. Iskarin yläpää pitää olla vakiopaikalla, eli korin kiinnitystä ei saa muuttaa, mutta lisäpaloilla voi muutoksia tehdä. Renkaiden pitää kääntyä paljon, kun mennään kulmassa, joten ohjaukseenkin on tehty muutoksia.

Rovanperä arvioi drifting-autonsa hintalapun sadan ja kahdensadan tuhannen euron väliin. Kuva: Vesa Liupakka / @liupakkamedia

Huimia nopeuksia

Rallissa käytetyt nopeudet ovat vaikuttavia, mutta samaa voi sanoa myös driftingistä, jossa auto rallinopeuksissa ohjataan hallittuun sivuluisuun, ja yleisön viihtyvyys on taattu.

- Riippuu radasta, mutta nopeilla radoilla mennään 160km/h entryyn, eli siihen kohtaan, josta luisu lähtee. Siitä vauhti vähän hiljenee, mutta aina mennään toista sataa poikittain monella radalla. Joskus auto paiskataan luisuun jopa 180km/h vauhdista.

Auton käsittely ja suuret nopeudet ovat Rovanperälle tuttuja juttuja leipätyön kautta. Driftingin isoin haaste on pitää ajaminen millintarkkana, sillä pariajossa tarkkailtavana on myös edellä menevän auton liikkeet, joita pitää peilata jatkuvasti.

- Ajaminen on tosi tarkkaa nykyisin. Laji on vaikeutunut parissa vuodessa, kun pitoa on lisätty älyttömästi autoon ja renkaisiin. Kaikki haluavat päästä kovempaa, joten laji on nopeutunut. Tarkasti sivuluisussa ajaminen on se haaste.

Ajokustannukset lajissa ovat ralliin verrattuna maltillisia, mutta huippuauto ei sitä varsinaisesti ole. Huolella tehty auto maksaa liki rallin MM-sarjasta tutun Rally2-auton verran.

- Jos auton arvon laskee osien hinnalla, niin se menee johonkin sadan ja kahdensadan tuhannen euron väliin, ynnää Rovanperä.

Teksti: Miika Wuorela Kuvat: Vesa Liupakka / @liupakkamedia ja Miika Wuorela

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy