Ruuhkamaksun valmistelu etenee ministeriössä

Autoliitto kritisoi: ”Suomessa ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä ruuhkia, joita pitäisi hillitä.”

Valtiovarainministeriössä on valmistelussa lainsäädäntö, joka mahdollistaisi Suomessa ruuhkamaksujen käyttöönoton joskus tulevaisuudessa. Tässä vaiheessa kyse on lakivalmistelusta, eikä ruuhkamaksujen tai tietullien käyttöönotosta ole tehty mitään lopullista päätöstä.

– Ruuhkamaksut mahdollistavan lainsäädännön valmistelu on aloitettu ja tavoitteena on saada hallituksen esitys eduskunnan käsiteltäväksi loppusyksystä. Alkusyksyllä järjestään lausuntokierros, neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen valtiovarainministeriöstä taustoittaa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella säädetään laki, joka mahdollistaa ”kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton.”

Jää tuleville hallituksille

Teräväisen mukaan nyt valmisteltavana oleva lainsäädäntö ei vielä johtaisi ruuhkamaksujen käyttöönottoon, vaan kyse olisi eräänlaisesta puitelaista, joka sisältäisi tässä vaiheessa lähinnä ruuhkamaksun kantamiseen liittyviä menettelysäännöksiä, määritelmiä ja viranomaisten toimivaltasäännöksiä.

– Jäisi tulevien hallitusten päätettäväksi, otetaanko ruuhkamaksuja käyttöön. Jos ruuhkamaksuja päätetään myöhemmin käyttöönottaa, silloin ruuhkamaksulakiin lisättäisiin yksityiskohtaiset säännökset esimerkiksi verotasoista sekä siitä, millä alueilla niitä sovelletaan ja minkälaiseen tekniikkaan veronkanto perustuisi, Teräväinen kuvaa asian etenemisvaiheita.

Ruuhkamaksujen käyttöönotto edellyttäisi uutta hallituksen esitystä ja eduskunnan päätöstä.

Autoliitto: missä ruuhkat?

Autoilijoilta perittävän tietullimaisen ruuhkamaksu-idean taustalla on hallituksen tavoite, jonka mukaisesti Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvasen mukaan ruuhkamaksu-termi on harhaanjohtaja.

– Suomessa ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä ruuhkia, joita pitäisi hillitä eikä kyseessä tosiaan ole maksu, vaan vero ainakin kaikissa niissä malleissa, jotka ovat olleet julkisuudessa esillä, Tolvanen tähdentää.

Tolvanen haastaa ruuhkista puhuvat määrittelemään, mitä se sanalla tarkoittavat.

– Suomessa ei ole ruuhkia ja jos joku sanoo, että on, niin olisi hyvä tietää, mikä on ruuhkan määritelmä. Meillä ruuhkista voi puhua lähinnä juhannusliikenteessä sekä poikkeustapauksissa, kuten jos tiellä on onnettomuus.

Vaarana eriarvoistuminen

Tolvanen muistuttaa, että veroista päättäminen on poliittista päätöksentekoa.

– Kuten Matti Vanhanen (kesk.) valtiovarainministerin pestiä lopetellessaan totesi, päättäjien tulisi ylipäätään pohtia, voidaanko jatkossa liikenteestä kerätä yhtä paljon veroja kuin nykyisin.

Tolvanen muistuttaa, että Suomessa henkilöauto on usein ainoa mahdollinen tapa hoitaa työssäkäynti ja muu arjen liikkuminen tehokkaasti.

– Jos liikkumiskustannuksia keinotekoisesti nostamalla pakotetaan osa kansalaisista valitsemaan itselleen huonosti sopiva liikkumismuoto, niin kyllähän sen voi tulkita olevan eriarvoistavaa.

Työssäkäynnin uusi vero

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on jo aiemmin julkisuudessa tähdentänyt, että ruuhkamaksuissa olisi käytännössä kyse uudesta työssäkäynnin verosta, jota joutuisivat maksamaan erityisesti sellaiset ihmiset, jotka eivät voi tehdä etätöitä tai valita työaikojaan.

Nieminen arvioi, että ruuhkia vähentää se, että etätyöstä on – kiitos koronan opetusten – tulossa uusi normaali. Samaan suuntaan vie sekin, että työn alkamisajat työpaikoilla joustavat. Matkojen suunnittelu myös järkevöityy matka-aikoja arvioivilla navigaattoreilla ja niiden ruuhkavaroitusjärjestelmillä.

– Olisi hölmöläisten hommaa rakentaa kalliita ruuhkamaksujärjestelmiä, kun ruuhkien hallinta etenee muutenkin kovaa eri tekijöiden ansiosta.

Nieminen kiteyttää autoilutarpeet: ”Henkilöauto valitaan käyttöön siksi, että se on ihmisten omien arvioiden mukaan järkevin kulkutapa niin ajankäytön kuin kustannustenkin näkökulmasta.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:3:{i:0;s:5:"95698";i:1;s:5:"50336";i:2;s:5:"81997";}