Liikenne | Uutinen | 18.9.2020
Autoliiton toimitusjohtaja: Ruuhka käy perusteluksi autoilun vastustamiselle, vaikkei edes Helsingissä ole juurikaan ruuhkia
Autoliiton Pasi Nieminen: ”Henkilöauto valitaan käyttöön siksi, että se on ihmisten omien arvioiden mukaan järkevin kulkutapa niin ajankäytön kuin kustannustenkin näkökulmasta.”
Ruuhkista puhuttaessa puhutaan joskus aivan muusta kuin itse ruuhkista eli siitä, että ajoittain, tiettyinä vuorokauden aikoina tietyissä solmukohdissa on niin paljon ajoneuvoja, että matkanteko tahmautuu ja liikenne on kaikkea muuta kuin sujuvaa.
– Ruuhka käy perusteluksi autoilun vastustamiselle, vaikkei Suomessa, edes Helsingissä, ole maailman tai Euroopan mitassa juurikaan ruuhkia. Meillä ruuhka on tieliikenteen hetkittäinen ilmiö, muttei sietämätön riesa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen linjaa.
– Pahoja ruuhkia on oikeastaan vain silloin, kun liikenteeseen vaikuttaa jokin poikkeuksellinen ja yllättävä häiriötekijä.
Liikkumistarpeet ovat aitoja
Liikenneympäristön suunnittelu tai eri liikennemuotojen tukemisesta ja verotuksesta päättäminen on poliittista temmellyskenttää, jossa vastakkain ovat eri puolueet ja perustelut, eri kulkutavat ja eri käsitykset tavoiteltavasta kaupunkirakenteesta.
Nieminen on havainnut, että ruuhkiin liittyvissä ulostuloissa tuntuu unohtuvan, että ihmiset eivät tahallaan aiheuta ruuhkia. Autoilla liikutaan samoissa paikoissa samoihin aikoihin, koska siihen on aito tarve: käydä töissä, asioida kaupoissa tai liikkua opiskelun tai harrastusten vuoksi.
– Henkilöauto valitaan käyttöön siksi, että se on ihmisten omien arvioiden mukaan järkevin kulkutapa niin ajankäytön kuin kustannustenkin näkökulmasta. Uskon, että ihmiset tekevät ihan järkeviä ratkaisuja, ja esimerkiksi käyttävät joukkoliikennettä silloin kun se on toimiva vaihtoehto.
Tietullimaksut luonteeltaan veroja
Autoliiton Niemistä kismittää se, että kun poliitikko puhuu ruuhkamaksuista, tarkoitetaan usein kuitenkin tietulleja. Tietullimaksut ovat Niemisen mukaan luonteeltaan veroja, joiden tuotto menee valtion tai kunnan pohjattomaan kassaan.
– Jos liikkuminen tyssää, tyssää yhteiskunnallinen toimeliaisuuskin. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila lomautuksineen ja taloudellisine haasteineen on tästä hyvä esimerkki.
Nieminen arvioi, että ruuhkia vähentää jatkossa se, että etätyöstä on – kiitos koronan opetusten – tulossa uusi normaali. Samaan suuntaan vie sekin, että työn alkamisajat työpaikoilla joustavat. Matkojen suunnittelu myös järkevöityy matka-aikoja arvioivilla navigaattoreilla ja niiden ruuhkavaroitusjärjestelmillä.
– Olisi hölmöläisten hommaa rakentaa kalliita ruuhkamaksujärjestelmiä, kun ruuhkien hallinta etenee muutenkin kovaa eri tekijöiden ansiosta, Nieminen linjaa.
Ennemminkin kyse jonoutumisesta
Traffic Management Finlandin tieliikenteenohjauksen kehittämisjohtaja Mika Jaatinen pitää Suomen ja Helsingin liikennearkea ruuhkien suhteen varsin hyvänä.
– Varsinaisia ruuhkia syntyy harvoin. Suomessa voisi ennemminkin puhua jonoutumisista.
Liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa oleva Traffic Management Finland vastaa siitä, että välttämättömät liikenteenohjauspalvelut toimivat, liikenne on turvallista ja sujuvaa.
Samoilla linjoilla on Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti, joka muistuttaa, että Suomessa ruuhkat ovat hyvin paikallisia, lyhytaikaisia ja esiintyvät suurten kaupunkien sisääntuloväylillä.
– Kaupunkien välisillä yhteyksillä on Suomessa hyvin vähän ruuhkia.
Mika Jaatinen muistuttaa, että kyse on kokonaisuudesta.
– Riittävän välityskyvyn ylläpitäminen on kompromissi maankäytön, ihmisten- ja tavaroiden liikkuvuuden, talouden sekä ympäristön suhteen.
Helsingin seudun 4,7 miljoonaa matkaa
Helsingin seutu on maan väkirikkain alue, jossa tehdään keskimääräisenä arkipäivänä 4,7 miljoonaa seudun sisäistä matkaa. Helsingin seudun asukkaiden arkipäivisin seudun sisällä tekemien matkojen kulkutapajakauma on seuraava: henkilöauto 39 prosenttia, kävely 29 prosenttia, joukkoliikenne 22 prosenttia, pyöräily 9 prosenttia, muu 1 prosentti. Liikkumistutkimus on vuodelta 2018 ja sitä hyödynnetään Helsingin seudun MAL-suunnittelussa.
Suomalaiset liikkuvat keskimäärin 41 kilometriä vuorokaudessa. Tieto on vuonna 2018 julkaistusta Liikenneviraston (nykyisin Väylävirasto) Henkilöliikennetutkimus 2016 -tutkimuksesta. Sen mukaan kulkutapana henkilö- ja pakettiautojen osuus kaikista kotimaan henkilömatkoista on noin 80 prosenttia. Kotimaanmatkoista 67 prosenttia on kotoa tai vakinaisesta asunnosta alkavia tai sinne päättyviä. Yleisimpiä matkakohteita ovat työpaikka, päivittäistavarakauppa ja vierailupaikka.
Henkilöauton niin sanottu keskikuormitus on 1,6 henkilöä. Viikonloppuisin autossa matka tyypillisesti kaksi henkilöä ja arkisin, kun matkat painottuvat työmatkoihin, keskikuormitus laskee puoleentoista.
Lue lisää:
Keskustelu