Sähkövika tyssää matkan – runsas varustelu laittaa autojen laturin koville

Tieavustuksia tekevä ADAC: autojen sähköjärjestelmissä suunnitteluvirheitä.

Auto jättäessä tien poskeen, on ongelman taustalla useimmiten akkuvika, paljastaa saksalaisen autoilujärjestö ADACin tuore tiepalveluraportti, joka perustuu liki neljään miljoonaan tieavustukseen vuonna 2018.

Haasteena alimitoitettu akku

Reilusti yli puolet (52,1 prosenttia) kaikista tielle pysäyttävistä vioista liittyy auton sähkölaitteisiin – akku mukaan luettuna.

Akkuviat ovat yleinen riesa: akkuongelmien osuus tielle jäämisen teknisistä vioista on noussut uuteen ennätykseen, 42 prosenttiin.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että 20 vuotta sitten, vuonna 1998, akku- ja sähkövikojen osuus yhteensä oli ainoastaan 31,3 prosenttia.

Taustalla suunnitteluvirheitä

ADAC:n mukaan akkuongelmat johtuvat autojen sähköjärjestelmien suunnitteluvirheistä. Runsas varustelu on lisännyt autojen sähkölaitteiden määrää, mikä pistää akun ja laturin koville.

Akun tyhjeneminen voi johtua alihankintaosien laatupuutteista kustannussäästöjen kurimuksessa. Nykyautojen akut ja laturit ovat alimitoitettuja suureen sähkönkulutukseen verrattuna.

Monissa nykyautoissa on virtasyöppö, sähkötoiminen PTC-lämmitysvastus matkustamon lämmitystä tehostamassa. Lyhyillä ajomatkoilla ja pakkasella akku ei ehdi latautua täyteen.

Myös polttonestetoimisen lämmittimen käyttö auton esilämmitykseen on akkua voimakkaasti kuormittava seikka talvikäytössä.

Joissakin malleissa mekaanisia toimintoja on muutettu sähkötoimisiksi, esimerkiksi pysäköintijarrun kytkentä ja vapautus. Sekin kuormittaa akkua.

Ennustus toteutui

Kuusi vuotta sitten ADAC ennusti, että nopeasti yleistyvä moottorin sammutus- ja käynnistysautomatiikka (start-stop-järjestelmä) lisää akkuvikojen määrää. Näin kävi.

Akun heikon varaustilan kanssa ollaan entistä pahemmin lirissä: Esimerkiksi muodikas sähkötoiminen pysäköintijarru voi jumittaa tai ei kytkeydy lainkaan toimintaan, jos akun varaustila on heikko. Apuvirran antamista tai akun vaihtoa itse ei suositella nykyautoille.

Autojen monimutkaisen sähköjärjestelmän suojaamiseksi apuvirran antaminen autosta toiseen voi olla kielletty tai ohjekirjassa ei ole lainkaan neuvoja apuvirran käyttöön. Siinä ei auta muu kuin kutsua hinausauto paikalle.

Älä vaihda akkua itse

Uusimpien mallien akkuakaan ei voi enää vaihtaa itse. Auton sähköjärjestelmä voi mennä sekaisin ja laitteet voivat vaatia uudelleen koodauksia taitamattomasti tehdyn akunvaihdon tai väärän akkutyypin asennuksen jälkeen.

Akun vaihto on parasta antaa alan ammattilaisen tehtäväksi. Nykyauton hieno tekniikka vaatii tiettyyn malliin tarkalleen oikeanlaisen akun.

Nopeasti yleistyvä moottorin sammutus- ja käynnistysautomatiikka on pitänyt akkuvikojen määrän suurena, vaikka start-stop-järjestelmä edellyttää modernin AGM- tai EFB-suurtehoakun käyttöä.

Jarrutusenergian talteenotolla varustetun Start-stop-järjestelmän yhteydessä on käytettävä AGM-käynnistysakkua. (Absorbent Glass Mat).

EFB -akku (Enhanced Flooded Battery) sopii perustason Start-Stop-järjestelmään, jossa ei ole jarrutusenergian talteenottoa.

Joidenkin autojen ohjekirjoissa (esimerkiksi Škoda) suositellaan akun vaihtoa uuteen viimeistään viiden vuoden välein. Se on hyvä neuvo.

Akun valvontajärjestelmä auttaa

Jotkut autonvalmistajat ovat kohdistaneet syytökset akkuongelmista autonkäyttäjän kontolle: Epäillään käyttövirhettä tai huolimatonta huoltoa ja selitetään, että valmistaja ei voi tehdä mitään akkuongelmien ehkäisemiseksi.

Edellä mainittu väite ei pidä paikkaansa. BMW on siitä hyvä esimerkki. BMW:ssä on jo vuosien ajan ollut akun valvontajärjestelmä, joka kytkee tarvittaessa turhia virtaa kuluttavia laitteita tai toimintoja pois päältä akun suojelemiseksi.  Tulokset näkyvät. BMW:ssä ja sen omistamassa Minissä on vähiten tielle jättäneitä akkuongelmia.

Sen sijaan joissakin kaukoidän automerkeissä (esimerkiksi Honda, Hyundai ja Kia) akkuongelmat muodostavat suurimman osan auton tielle jättäneistä vioista.

Akkuongelmien aiheuttamat tielle jäämiset 1 000 liikenteessä olevaa autoa kohti (vikaindeksi) (käyttöönottovuodet 2009, 2013 ja 2014 sekä niiden keskiarvo)
Merkki	Käyttöönottovuosi			Vikaindeksi keskiarvo
	2009	2013	2014
Mini	2,8	2,1	1,4	2,1
BMW	5,2	1,6	1,0	2,6
Audi	12,4	2,1	2,1	5,5
Mitsubishi	7,8	8,8	4,7	7,1
Porsche	26,3	3,9	1,8	10,7
Škoda	18,5	9,1	5,8	11,1
Smart	16,1	8,1	10,0	11,4
Citroën	21,2	8,5	5,1	11,6
VW	20,2	9,1	6,7	12,0
Mercedes-Benz	23,9	6,9	5,3	12,0
Peugeot	19,9	12,3	5,5	12,6
Opel	19,8	13,1	8,8	13,9
Renault	22,2	10,5	12,1	14,9
Dacia	16,3	19,6	9,4	15,1
Ford	25,2	12,5	8,4	15,4
Suzuki	15,7	17,6	12,9	15,4
Toyota	21,9	14,3	10,3	15,5
Nissan	22,6	12,0	12,2	15,6
Seat	30,0	10,9	12,9	17,9
Volvo	34,2	12,0	7,7	18,0
Mazda	23,5	18,4	14,2	18,7
Fiat	16,5	22,7	21,9	20,4
Kia	20,6	23,8	17,3	20,6
Hyundai	23,4	24,5	14,4	20,8
Honda	31,6	26,8	23,1	27,2
Täyssähköautojen osuuden ollessa vielä pieni, sähköautojen toimintavarmuudesta ei voi tehdä vielä tilastollisesti merkittäviä johtopäätöksiä. Viime vuonna ADAC antoi tiepalveluapua 400 sähköautolle.

Teksti ja taulukko: Timo Turkula Lähde: ADAC Kuvat: Moottorin arkisto