San Francisco - yhden kaupungin monet puolet

Kalifornian auringon alla lepäävä San Francisco tarjoaa ensikertalaiselle eurooppalaiselle pehmeän laskun jenkkikulttuuriin. Parissa päivässä ehtii kiertää kaikki kiinnostavat kohteet, kunhan valitsee kulkuneuvonsa oikein.

Kymmenen tunnin aikaero Helsinki-Vantaaseen nähden ja 11 tunnin suora lentomatka unohtuvat hetkeksi, kun saavumme parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevalta San Franciscon kansainväliseltä lentoasemalta itse kaupungin keskustaan.

Pahamaineinen vankilasaari Alcatraz sijaitsee samassa maisemassa Golden Gaten kanssa. Välimatka ympäröiviin rantoihin ei näytä kovin pitkältä, mutta silti pakeneminen laitoksesta oli käytännällisesti katsoen mahdotonta.

On lauantai ja miltei keskiyö, joten elämä hotellin edessä vilistää tavallistakin vilkkaampana. Kalliiden ökyautojen ja limusiinien ohella katukuvaa näyttävät hallitsevan pummit, kodittomat sekä maailman vanhimman ammatin harjoittajat.

Täällä kaikki yhteiskuntaluokat vaikuttavat elävän samoilla huudeilla, sulassa sovussa keskenään. Ihan heti ei siis tee mieli lähteä kadulle hihhuloimaan, joten lienee parasta tasoitella jet-lagia ja teeskennellä keholle, että nyt on unien aika.

Ikonisinta San Franciscoa edustaa vuonna 1937 valmistunut Golden Gate -silta, joka on luonnossa aivan yhtä suurikokoinen ja yhtä punainen kuin valo- tai elokuvissakin. Jalkakäytävää pitkin pääsee sillan toiselle puolelle, jos sietää vieressä jyristävän monikaistaisen autoliikenteen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Satama ja siltansa

Sunnuntaiaamu valkenee pilvettömänä, ja amerikkalaisen, muhkean aamiaisen jälkeen on kaupunkikierroksen aika. Tarkoitus on koematkustaa perinteinen kaapeliraitiovaunu, sellainen, joka on niin monissa filmeissä kiipeillyt San Franciscon jyrkkiä ylämäkiä.

Valitettavasti jonot kääntöpaikan pysäkillä ovat niin pitkät, että päätämme suunnata kohti nähtävyyksiä ystävällisen vanhan herrasmiehen Ford Explorer -taksin kyydissä. Kouliintuneen katumaasturin kuopissa koliseva kyyti päättyy Fisherman's Wharfiin.

Fisherman's Wharf eli aikoinaan kalastajistaan, nykyään turisteista. Jenkkityyliin satama tarjoaa kaikkea mahdollista vaikkapa valaanbongausristeilyjä. Retrolaivan kannelta avautuu kaupunkinäkymiin vielä yksi uusi kulma.

Pienimuotoisempien kohteiden lomassa voi ihmetellä eri-ikäisten, kymmeniä kerroksia korkeiden liikerakennusten arkkitehtuuria. Alhaalla kadulla näitä torneja pitää kiikaroida suoraan ylöspäin, eikä niska meinaa taipua toimenpiteeseen.

Kyseinen satama oli joskus ennen kalastajien kansoittama, mutta nyt se on yksi San Franciscoon matkaavien keskipisteistä. Täällä voi syödä, juoda, shoppailla ja tutustua historiaan ja jopa bongata paikalle tupsahtavia merileijonia.

Laiturilta avautuvat näkymät San Franciscon lahden ikonisiin kohteisiin. Vasemmalla rakastettu Golden Gate -silta, oikealla sen vähemmän tunnettu, mutta yhtä massiivinen veljensä Bay Bridge, ja suoraan edessä vuosikymmenet sitten käytästä poistettu Alcatrazin vankilasaari, joka toimii nykyisin virkistys- ja luonnonsuojelualueena. Kakkuansa lusineiden kaiken karuuden voi kokea opastetulla käyntikierroksella museoineen.

San Franciscon katuverkko tunnetaan jyrkistä mäistään. Väsyneitä jalkoja avustaa Cable Car eli maanalaisella liikkuvalla kaapelilla vedettävä ikiaikainen raitiovaunu. Linjoja tosin on enää muutama, ja kyytiin haluavia riittää.

Liikkuvia näkymiä

Kun kääntyy 180 astetta ympäri, miltei miljoonan asukkaan San Franciscon suuruuden silhuetti avautuu. Pilvenpiirtäjät taistelevat korkeimman tittelistä, ja usealla katolla liehuu tähtilippu muistuttaen maailmanmahdista.

Päälle liimattu amerikkalaisuus ei silti täällä hallitse. Eurooppalaiselle San Francisco on siis helposti lähestyttävä matkakohde, myös kielimuurin puuttumisen vuoksi. Paikallisten ylenpalttinen ystävällisyys ja avuliaisuus hoitavat loput.

Liikekeskustan betonihelvetin keskellä kontrastia kerää tarunhohtoinen Chinatown. 1800-luvun puolivälissä perustettu maailman suurin kiinalaiskeskittymä Aasian ulkopuolella tarjoaa niin etnistä shoppailua kuin värikkäitä tapahtumiakin eikä kaukoitämaista tungosta kapealla kauppakadulla kannata vältellä.

Jos on kiire eli San Franciscossa piipahtamiseen on varattu vain pari päivää ja mieli hajalaa silti aistia kaupungin kaikki puolet, ei syytä huoleen. Tällöin kannattaa kiivetä kaksikerroksiseen kiertoajelubussiin.

Avoimella ylätasanteella istuessa saa hyvän kuvan nähtävyyksistä, ja paikallinen opas kertoo mikrofonin välityksellä kohteiden taustoista lupsakalla huumorilla sävytettynä. Numeroitu kartta täydentää informaation.

Jokainen Bullitt-elokuvan legendaarisen takaa-ajokohtauksen nähnyt tunnistaa nämä pomppuisat katunäkymät. Steve McQueenin ohjastama 1960-luvun lopun Ford Mustang ja roistojen Dodge Charger ovat vaihtuneet tämän vuosituhannen tuiki tavallisiin Toyotoihin ja muihin jenkkien peruskulkuneuvoihin. Jättimäisiä pick-upejakin Kaliforniassa näkee, mutta yhtä usein myös ekoautoja.

Mikä parasta, bussista voi halutessaan hypätä pois minkä tahansa nähtävyyden edustalla, tutustua kohteeseen rauhassa ja tämän jälkeen nousta jälleen seuraavana aikataulussa saapuvaan linjuriin. Amerikkalainen, toki muualtakin tuttu tapa tehdä asiat helpoiksi.

Helpoin ja monipuolisin tapa pikatutustua San Franciscoon on nousta "hop on-hop off" -bussin kyytiin. Linjasto on niin hiottu, ettei turistille takuulla tule kiire.

Keho täynnä elämyksiä

Elämysrikkaan päivän päätteeksi on pakko hämmästellä, miten paljon ehtiikään nähdä näin lyhyessä ajassa, ja vieläpä ilman syvällisempää ennakkoon tutustumista. On hyvä poimia kulutetut kalorit takaisin jossakin kaupungin lukemattomista ravintoloista.

Vatsa ei täällä todellakaan valita. Erityylistä tarjottavaa on aina miltei käden ulottuvilla, ja jos kaupungin tietty eurooppalainen tyyli on päässyt tähän mennessä hämäämään, viimeistään annosten koko saa aikaan jenkkiähkyn. Tätä kaikkea on hyvä sulatella kotona.