Suurteholatausta sähköautoille rivakasti – toivoo VTT:n tutkija

Ruuhkaa pukkaa latauspaikoilla täyssähköautojen määrän kasvaessa. Energiaviraston tuore kilpailutus sysää uusia latauskenttiä rakenteille

Ruuhkaa pukkaa latauspaikoilla täyssähköautojen määrän kasvaessa – myös ladattavat hybridit kansoittavat latauspaikkoja. Kuten Moottori vastikään kertoi, Suomessa on 34 täyssähköautoa yhtä pika- tai suurteholatauspaikkaa kohti.

Tiedot käyvät ilmi Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q2/2022 -raportista, joka koostuu sähköisen liikenteen puolestapuhujan eli Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista.

Tarvetta virralle on yhä enemmän, sillä täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä Suomessa on nousemassa lähemmäs Pohjoismaista ja EU:n yleistä tasoa.

Latauspaikkojen kilpailutus kiinnosti

Energiavirasto järjesti touko–kesäkuussa ensimmäisen uuden asetuksen mukaisen tieliikenteen infrastruktuurituen kilpailutuksen ja julkisti vastikään tukea saaneet lataushankkeet eri puolilla Suomea. VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen on käynyt lävitse hakemuksesta tukea saaneet kohteet.

Paakkinen kiittelee kilpailutusta siitä, että hieman yli puolet hankkeista oli vähintään 4 latauspisteen latauskenttiä. Myönteistä on sekin, että sama osuus kohteista tarjoaa maksukorttimaksua.

Erityisen ilahtunut Paakkinen on viidestä yli 1,4 megawatin kokonaistehoisesta latauskentästä (Hartola, Helsinki, Espoo, Turku, Mäntsälä).

– Ja kolme latauskenttää soveltuu raskaan kaluston käyttöön. Niiden sijainnit ovat Helsinki, Hartola ja Seinäjoki.

Katse suurteholataukseen

Kiteytyksenä kilpailutuksesta Paakkinen päivittäisi minimitehon nykyisestä 22:sta 150 kilowattiin.

– Nyt painotetaan kattavuutta eli matalatehoisempia latauskenttiä, ei niinkään suurteholatausta.

Paakkisen mukaan suurteholatauskentäksi voidaan määritellä latauspaikka, jonka teho on vähintään 150 kW. Yksin teholukema ei ole ratkaisevaa, vaan käyttäjien kannalta oleellista on, miten latauskentän tehonjako on ratkaistu.

– Näyttää olevan tyypillistä, että suurteholatauskentän teho on 200 kW ja tarjolla on neljä latauspistettä. Jos siis ne kaikki ovat samaan aikaan käytössä, on neljälle autolle tarjolla normaali 50 kW:n pikalaturi.

Latauskenttä tarkoittaa aluetta, jolla on useita latausasemia. Paakkisen mukaan on haastavaa – jo taloudellisestikin – , että Suomeen voitaisiin rakentaa niin tiheä suurteholatauskenttien verkosto, että aina jokaiselle lataajalle olisi tarjolla vapaa latauspiuha ja nopeata suurteholatausta.

Jämäköitä tukitoimia kaivataan!

Paakkisen mukaan jatkossa valtiovallalta tarvitaan nykyistä vaikuttavampia tukitoimia. Tukea ei asiantuntijan mukaan kannata ohjata sellaisiin kohteisiin, mitkä rakentuvat jo markkinaehtoisesti.

– Tukikriteereissä pitäisi tarkemmin huomioida myös muut sähköajoneuvot kuin yksityiset henkilöautot, mutta yksityisten henkilöautojen kovaa kasvua kannattaisi nyt hyödyntää, ja saada samalla rakennettua laajemmin käytettävissä olevaa latausverkostoa.

Esimerkiksi lataustarpeista Paakkinen nostaa esiin taksit ja kaupunkijakelun.

– Raskaan kaluston tarpeisiin sopivaan infraan pitäisi jo nyt alkaa panostamaan, ja siksi infratuen kriteereissä voisi painottaa enemmänkin raskaan kaluston latausmahdollisuutta, etenkin vilkkaissa liikenteen solmupisteissä. Nykyinen kerroin ei vielä ohjaa siihen kovinkaan vahvasti.

Latausverkosto on kovassa kasvuvauhdissa

Suomen latausverkosto on kovassa kasvuvauhdissa. Etenkin henkilöautojen osalta julkinen suurteholatausverkosto on kehittynyt hyvin markkinaehtoisesti.

Paakkinen on ilahtunut, että kehitystä ohjaamaan on perustettu liikenneministeriön johdolla toimiva koordinaatiotyöryhmä, joka seuraa tilanteen kehittymistä.

Kansallinen koordinaatioryhmä voi varmistaa, että toimenpiteiden ja teknologian kehityksen tuomat vaikutukset huomioidaan riittävän monipuolisesti.

Huoltoasemat eivät ratkaise haastetta

Paakkisen näkemyksen mukaan huoltoasemat eivät ole välttämättä aina paras paikka latausinfran sijoitukselle.

– Huoltoasemien pakottaminen kankealla lakisäätöisellä ohjauksella tiettyyn infran minimimäärään ei luultavasti johda toivottuun lopputulokseen, mutta saattaa johtaa jopa joidenkin huoltoasemien lopettamiseen, joka voi heikentää polttoaineen jakelua paikallisesti, Paakkinen uumoilee.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Henkilökuva: VTT /  Liisa Mäkinen Lähteet: VTT, liikenne- ja viestintäministeriö / koordinaatioryhmä, Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q2/2022   

a:3:{i:0;s:6:"119919";i:1;s:6:"108520";i:2;s:5:"92121";}