Tarkkana autokaupoilla – varmista mitä turvatekniikkaa autoon kuuluu

Liikenneturvan mukaan turvallisuuden kannalta hyödyllisin avustinkolmikko on ajonvakautusjärjestelmä, hätäjarrutusjärjestelmä ja kaistalla pysymisen avustin.

Autoissa on yhä enemmän turvallisuushyötyjä antavaa tekniikkaa. Liikenneturvan kyselyyn* vastanneista kuljettajista yli seitsemän kymmenestä pitää turvatekniikkaa myös tärkeänä kriteerinä seuraavan auton valinnassa.

Turvallisuuden kannalta Liikenneturva kannustaa huomioimaan, että hankittavasta autosta löytyvät ajonvakautusjärjestelmä ESC, hätäjarrutusjärjestelmä ja kaistalla pysymisen avustin. Tämä koskee niin uusia kuin käytettynä hankittavia ajoneuvoja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Turvatekniikka kuljettajan tueksi

Monen liikenneonnettomuuden taustalta löytyy inhimillinen virhe tai väärä arvio. Liikenneturvan kyselyyn** vastanneista kuljettajista lähes joka kolmas oli joutunut vaaratilanteeseen liukkaalla tai huonolla kelillä ajaessaan. Vaaratilanteita oli sattunut myös kiireessä, väsyneenä tai pitkään ilman taukoa ajaneille. Turvatekniikasta on apua moneen tilanteeseen, jossa kuljettaja tekee virhearvion.

– Sen lisäksi, että turvatekniikka auttaa ehkäisemään ja korjaamaan kuljettajan virheitä, järjestelmät myös tukevat kuljettajaa tien päällä, varoittavat tarvittaessa ja lieventävät mahdollisen onnettomuuden seurauksia, summaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

Hyötyjen top-3

Turvatekniikkaa on saatavilla hyvin erilainen kirjo. Turvallisuuden kannalta hyödyllisin kolmikko on ajonvakautusjärjestelmä eli ESC, hätäjarrutusjärjestelmä ja kaistalla pysymisen avustin.

– Ajonvakautusjärjestelmä on turvallisuuden kannalta tutkitusti hyödyllinen. Siitä on hyötyä auton hallinnan apuna liukkaalla kelillä, ja se ehkäisee myös mahdollista sivuluisua. Fysiikan sallimissa rajoissa tietenkin. Jos nopeutta on liikaa, ei tekniikkakaan pysty ihmeisiin", Heiskanen tiivistää.

Kuten ajonvakautusjärjestelmää, myöskään automaattista hätäjarrutusjärjestelmää ei tarvitse erityisesti osata käyttää, vaan se auttaa hätätilanteessa. Törmäysuhkan ollessa välitön hätäjarrutusjärjestelmä jarruttaa osuman välttämiseksi tai sen seurauksien lieventämiseksi. Ennen jarrutusta järjestelmä kuitenkin varoittaa kuljettajaa, jotta tämä jarruttaisi tai väistäisi itse.

Kaistalla pysymistä avustavien tai tukevien järjestelmien etu on erityisesti maantienopeuksissa tapahtuvien yksittäisonnettomuuksien ehkäisyssä.

– Jos väsyneenä ajava kuljettaja torkahtaa rattiin, kaista-avustin voi ehkäistä ajautumisen pientareen tai vastaantulijoiden kaistan puolelle. Useimmissa tapauksissa järjestelmä tärisyttää rattia tai penkkiä, tai tekee ohjausliikkeen, joten kuljettajan on huomattava ja otettava huomioon järjestelmän tekemä varoitus", selventää Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara.

Osassa autoista kaista-avustin tai -vahti pitää laittaa erikseen päälle – tai sen voi kytkeä pois käytöstä.

Kuljettaja on edelleen ykkönen

– Jos kaistavahdin ratin tärisytys yllättää kuljettajan, voi olla, että ensimmäisen tilaisuuden tullen hän napsauttaa järjestelmän pois päältä. Eikä siitä pois kytkettynä ole mitään hyötyä. Kuljettajan tulisi tutustua auton turvatekniikkaan ja sen toimintalogiikkaan. Näin ymmärtää, miksi auto toimii niin kuin se toimii ja mitä hyötyä järjestelmistä on, Elovaara painottaa.

Vastuu on tunnettava myös autokaupoilla. Jos autoa myyvä taho ei erikseen tarjoa esittelykierrosta turvatekniikasta, kannattaa sitä vaatia.

– Älykkäinkään turvatekniikka ei kuitenkaan poista kuljettajan vastuuta. Vielä pitkään tulee kuljettaja olemaan ajoneuvon älykkäin ominaisuus, Heiskanen tähdentää.

Lähde ja video: Liikenneturva Kuvituskuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen

*Liikenneturva selvitti suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia autojen turvatekniikasta kyselytutkimuksella joulukuussa 2016. Tutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy. Turvatekniikan osalta haastateltiin yhteensä 1238 autoilevaa vastaajaa. Koko kyselyyn haastateltiin kaikkiaan 1531 henkilöä.

**Suomalaisten kuljettajien kokemia vaaratilanteita selvitettiin joulukuussa 2017.Kyselyn toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy. Vastanneita oli yhteensä 1530 henkilöä, joista autoilijoita oli 1212 eli 79 prosenttia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy