Tutkija: Puhtaat liikennepolttoaineet tulevat ja tekevät autoilusta edullisempaa

”Ajoneuvotekniikka ja liikkuminen ylisummaan tulevat muuttumaan seuraavan 10–20 vuoden kuluessa enemmän kuin sadassa vuodessa tätä ennen”, arvioi Oulun yliopistossa työskentelevä Autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen.

Autoalan liiketoiminnan professorin mukaan olemme erittäin kiinnostavassa tilanteessa.

– Ajoneuvotekniikka ja liikkuminen ylisummaan tulevat muuttumaan seuraavan 10–20 vuoden kuluessa enemmän kuin sadassa vuodessa tätä ennen, arvioi Oulun yliopistossa työskentelevä Autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen.

Mutta miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin, annetaanpa tutkijan arvioida kehityskulkuja eri näkökulmista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Käyttövoimat myllerryksessä

Autoilun käyttövoimamurros voi tarkoittaa merkittäviä muutoksia liikenteen edellytyksiin – myös kotitalouksien eli yksityisautoilun näkökulmasta.

Jos autotekniikka ja kehitettävät liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet kehittyvät toivotusti yhä vähäpäästöisimmiksi ja uusia vetytalouteen pohjautuvia polttoaineita voidaan tuottaa liikkumistarpeisiin riittävästi ja jaella käyttäjille joustavasti ja riittävän tiheän jakeluverkoston avulla, voi autoilusta tulla jo varsin lähelläkin siintelevässä tulevaisuudessa kilometriä kohden laskettuna selkeästi nykyistä polttomoottoriautoilua edullisempaa ja puhtaampaa.

Edelliset tutkijan suusta kuullut virkkeet toki sisältävät lukuisia jos-sanoja, mutta arviot eivät ole kuitenkaan haihattelua.

– Minulla on tapana esittää arvioita vain sen pohjalta mitä tiedän tutkituksi tiedoksi, sen pohjalta mikä on oikeasti mahdollista, professori Jouni Juntunen korostaa.

Puhdas autoilu voi lisääntyä!

Juntunen ei kannata turhaa autoilua luonnonvarojen käytön tai päästöjen näkökulmasta, mutta arvioi, että kehittyvien vaihtoehtoisten puhtaiden liikennepolttoaineiden kehittäminen tulee johtamaan yksityisautoilun lisääntymiseen.

– Kun autoilun kustannukset kilometriä kohden vähintäänkin puolittuvat käytettävän uuden fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisen polttoaineen hinnan alentumisen seurauksena, autoilun määrä tulee kasvamaan. Etenkin jos se on päästöjen puolesta puhdasta autoilua.

Juntunen pohtii, että esimerkiksi perheissä voi käydä niin, että katraan käyttöön ja vaikka harrastusten liikkumistarpeisiin hankitaan toinen auto hankalaksi koetun joukkoliikenteen käytön vaihtoehdoksi.

Paremman harrastusten saavutettavuuden lisäksi ihmisten työssäkäyntialue laajenee kohtuullisen nopeasti lisäten liikennettä, taloudellista aktiivisuutta ja myös vähentäen työvoiman kohtaanto-ongelmaa. Pitkällä aikavälillä uudenlaiset toimintatavat ja yritysmuodot tulevat kannattavaksi ja lisäävät edelleen liikkumisen tarvetta.

– Silloin liikkumisen tehokkuus eli siihen käytetty aika ja lyhyin mahdollinen reitti tulevat yhteiskunnalliseksi hyödyksi myös päästöjen näkökulmasta, etenkin jos vaihtoehtona on fossiilisia polttoaineita käyttävä joukkoliikenne.

Toisaalta Juntusen mukaan on pidettävä mielessä liikennepolitiikkaa valmisteltaessa ja kaupunkirakennetta suunniteltaessa, että kaikkia liikennemuotoja tarvitaan: metron ja junien tehokasta ihmisten kuljetuskykyä ei voi korvata millään muulla.

Monen ratkaisun summa

– Liikkumisvalinnat, liikkumistavat ja käytettävät kulkuneuvot ovat aina monen eri valinnan seurauksia, joihin liittyvät ihmisten harrastukset, asuntojen sijainti, kaupunkirakenne, työ- tai opiskelumatkojen pituus, kotitalouksien liikkumiseen käytettävissä olevat rahat ja myös liikkumiseen kuluvan ajankäytön arvioiti.

Juntusen arvion mukaan autoilu lisääntyy etenkin sellaisilla alueilla Suomessa, joissa auton käyttäminen on helppoa: autoilija ei joudu ruuhkiin ja pysäköinti on vaivatonta. Toisin päin ajatuksen kääntämällä: autoilu ei välttämättä lisäänny yhtä todennäköisesti jo nykyisellään autotiheillä kaupunkialueilla.

Juntunen huomauttaa – haastattelun aikana useampaankin kertaan –, että hänen esittämänsä arviot perustuvat tutkittuun tieteellisen tietoon, mutta ovat silti vain mahdollisia skenaarioita, eivät yksiyhteen toteutuvia seurauksia.

– Autoilun määrä kasvaa, mikäli ihmiset tulevat vakuuttuneiksi siitä, että uusien polttoaineiden alemman hintatason pysyvyyteen voi luottaa ja mikäli tarjolla on riittävästi erilaisia järkevän hintaisia automalleja, jotka näitä polttoaineita käyttävät. Myös uuden autotekniikan toimivuus ja käytön vaivattomuus painavat vaakakupissa ja se, että voi ajaa puhtaita kilometrejä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Saksa on jo vetyautoilumaa

Juntunen puhuu lämpimin sanavallinnoin nimenomaan vedyn puolesta – eikä pelkää kärjistää sanomaansa. Saksa on Juntusen mukaan jo vetyautoilumaa ja siksi kiinnostava.

– Taloustieteilijänä kyseenalaistan, mihin kannattaa yhteiskunnallisesti satsata. Se ei välttämättä ole rajallisia maametalleja hyödyntävä sähköautoteollisuus vaan vetyyn pohjaavat ratkaisut. Vety on jo olemassa olevaa teknologiaa, joka toimii.

– Saksassa on esimerkiksi yhä kattavampi vetytankkausverkosto, joten siellä myös vetyautoilu on tullut suositummaksi ja on jo aito vaihtoehto monille kotitalouksille ajaa päästöttömästi, Juntunen huomauttaa epäilijöille.

Juntunen muistuttaa liikennevedyn jakeluverkoston rakentamisen ongelmia esiintuovia epäileviä tuomaita kertomalla, että Saksassa oli viime vuoden lopulla jo 95 vetytankkausasemaa.

– Niiden määrä on kasvanut Saksassa huimaa vauhtia. Saksan liikenteessä käytetyn vetypolttoaineen määrä on viime ajat kaksinkertaistunut joka vuosi.

No, mikä on järkevän hintainen vetyauto?

Juntunen pohtii asiaa vertailemalla uusien henkilöautojen hintoja Saksan markkinoilla.

– Esimerkiksi Toyotan Mirai-vetyauto maksaisi Suomeen tuotuna 60 000–70 000 euroa, ei siis enää mahdottomasti, vaikka sähköautojen hintoihin verrattuna. Hyöty kotitaloudelle tulisi takaisin alempina käyttökustannuksina.

Juntunen patistelee niin kotitalouksia kuin yrityksiä pohtimaan tulevien vuosien ja vuosikymmenten liikkumisratkaisujaan.

Koska Suomessa herätään?

Professori Jouni Juntunen haastaa kysymällä, eikö Suomessa olisi jo aika aidosti herätä vetyliikenteen mahdollisuuksiin?

– Meillä ei ole yhtään vetytankkausasemaa, mutta Saksan esimerkki osoittaa, että niiden syntyminen on mahdollista eikä välttämättä synnytys vaadi aina edes valtion tukitoimia vaan tankkausasemia voi syntyä markkinaehtoisesti, kun vetyautokantaa alkaa olla henkilöautoilun tai raskaan liikenteen puolella.

Juntunen mainitsee myös esimerkkinä Ruotsin, jossa on kehitetty putkea pitkin kuljetettavan vedyn vaihtoehdoksi ratkaisu, jossa rekka-auton kyydissä kulkeva vetytankki viedään liikenneväylien vilkkaaseen solmukohtaan tankkausasemaksi.

– Tämä on jo toimiva ratkaisu, jossa vedyn tankkaus sujuu lähes yhtä joutuisasti kuin vaikka kaasuauton tai bensiiniauton tankkaushetki ja kokeissa on todettu tankkauksen sujuvan aina -42 asteen pakkaskeleihin asti.

Ajelehtimalla ei pärjää

– Ajelehtimalla ei pärjää eli sillä, ettei tehdä mitään. Vanhaan ajoneuvotekniikkaan ei voi tukeutua ikiajoiksi, sillä autot eivät kestä ikuista käyttöä. Ajaminen tulee yhä vain kalliimmaksi, kun rajallisten polttoaineiden kuten nestemäisten fossiilisten polttoaineiden hintojen voi ennakoida kohoavan, Juntunen erittelee.

Ajelehtimalla ihminen tai yritys ajaa Juntusen mukaan itsensä tilanteeseen, jossa nykyisestä autokalustosta ei pääse eroon millään järkevällä hinnalla: uuden tekniikan vallattua markkinat kukaan ei halua enää vanhaa tekniikkaa käyttöön ja riesakseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kärjistys tuo hyödyllistä keskustelua

Juntunen toki ymmärtää kärjistävänsä, muutos ei tapahdu yön yli vaan vihreä siirtymä vie aikansa. Hän ei uskalla arvioida mitään tarkkoja aikarajoja esimerkiksi vetyautoilun läpimurroksi, mutta kärjistämällä voi herättää keskustelua. Ja vain keskustelun avulla syntyy uusia näkökulmia ja uusia valintoja ihmisten arkiratkaisuissa.

– Me kuitenkin itse valinnoillamme vaikutamme siihen, milloin erilaiset taloudelliset muutokset tapahtuvat ja mikä meidän roolimme tulee muutoksen jälkeen olemaan. Mahdollisimman avoin keskustelu eduista ja haitoista kirittää myös polttoaineita ja ajoneuvotekniikkaa kehittävää tiede- ja yritysmaailmaa – ja edesauttaa poliittisia päättäjiä linjaamaan järkeviä ratkaisuja, uskoo Juntunen.

– Ajoneuvotekniikka ja liikkuminen ylisummaan tulevat muuttumaan seuraavan 10–20 vuoden kuluessa enemmän kuin sadassa vuodessa tätä ennen.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Väylävirasto, Moottorin arkisto