Tuulen tuomaa – miten siitä tuli energiayhtiöiden lemmikki

Maailman energianälkä ei näytä tuntevan rajoja. Sähköautot ovat pisara meressä, mutta niillekin olisi kiva turvata edullista energiaa myös tulevaisuudessa.

Ajoimme heinäkuussa Pariisista Helsinkiin sähköisellä Renault Twingolla. Matkan varrella mietimme sähköä eli energiaa – ja sen lähteitä.

Ensin puhuimme ensimmäisestä teollisesta vallankumouksesta ja kivihiilestä (linkki), sitten toisesta vallankumouksesta ja öljystä (linkki). Seuraavaksi siirryimme uusiutuvaan energiaan vesivoiman kautta (linkki). Tätä seurasi juttu ydinenergiasta (linkki). Sitten puhuttiin aurinkovoimasta yhden kaupungin esimerkin voimin (linkki). Nyt on tuulen aika.

Jo vuodesta 1888

Ihminen on hyödyntänyt tuulta tuhansia vuosia: sen avulla on purjehdittu – ja myöhemmin sen voima on muunnettu mekaaniseksi voimaksi. Ensimmäinen kirjallinen viittaus varsinaiseen tuulimyllyyn löytyy vajaan 1400 vuoden takaa. Tuulimyllyillä oli keskiajalla monia tehtäviä, mutta kohti teollista aikaa ja höyrykoneen keksimisen jälkeen niiden merkitys väheni.

Ensimmäinen sähköä tuottava tuulimylly rakennettiin niinkin varhain kuin vuonna 1888 Yhdysvalloissa. Tuon voimalan teho oli 12 kW eli nykyisen kevythybridiauton sähkömoottorin verran. Ja sähkö varastoitiin akkuihin.

Tanskassa seurattiin perässä pari vuotta myöhemmin, eivätkä juutit ole sen jälkeen tuulesta luopuneet. Maan edelläkävijyydestä kertoo jotain sekin, että Tanskassa toimi jo 1960-luvulla 200 kW tuulivoimala.

Varsinainen tuulivoiman buumi alkoi kuitenkin vasta 2000-luvulle tultaessa. Ja vasta viimeisen vuosikymmenen aikana tekniikka on kehittynyt niin pitkälle, että on pystytty rakentamaan kannattavasti isompia tuulivoimaloita. Tämä näkyi etenkin Suomessa, jossa päädyttiin 2020-luvun alussa lähes tuhannen uuden tuulivoimalan rakentamiseen.

Jonkinlainen rajapyykki ylitettiin, kun voimalat kasvoivat neljään megawattiin. Nykyisin tuulivoimaloiden yksikköteho on tyypillisesti jo yli kuusi MW. Myös voimaloiden käyttöikä on pidentynyt, niiden lasketaan pysyvän nykyisin toiminnassa jo yli 30 vuotta.

Uudet teknologiat ovat tehneet tuuli- ja aurinkovoimasta myös kustannustehokkaimmat energialähteet. Tämä on hyvä asia, jos sähkön hinta halutaan pitää Suomessa matalana jatkossakin. Joidenkin visioissa Suomi voisi olla tulevaisuudessa Euroopan tuulivoiman jättiläisiä. Google ainakin näyttäisi luottavan tähän.

Tuulivoiman kasvu Suomessa on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana huimaa. Vuonna 2015 Suomi tuotti tuulella vain noin kolme prosenttia sähköstään.

Noin 10 prosentin siivu

Paljon on tuulta kuitenkin vielä valjastettava, jos fossiilisista halutaan luopua. Viime vuonna tuulen avulla tuotettiin maailmassa noin 2700 terawattia eli 2700 miljardia kilowattia sähköä. Se on paljon – ja silti vain noin 10 prosenttia maailman sähköntuotannosta. Kasvu on joka tapauksessa ollut ripeää, tuulivoiman määrä on kolminkertaistunut 10 vuodessa.

Suurin tuulivoiman hyödyntäjä maailmassa on Kiina, jonka kapasiteetti on noin puolet koko maailman tuotannosta. Tämä ei kuitenkaan kerro kaikkea Kiinan uusiutuvien käytöstä. Euroopan ykkönen on puolestaan Saksa – siis kokonaistuotannossa.

Ympäristöystävällisen ja uusiutuvan energian määrä on kasvussa, mutta samalla energian kulutuksen kasvu on ollut viime vuosina vielä suurempaa. Siksi perinteiset fossiiliset polttoaineet pitävät yhä pintansa.

Hiilivoima on yhä ykkönen maailmassa. Koko maailman energiantuotanto oli viime vuonna vajaat 32 000 TWh. Hiilen osuus oli tästä noin 10 500 TWh, maakaasun noin 7000 TWh ja vesivoiman vajaat 4500 TWh. Sen jälkeen ydin-, tuuli- ja aurinkovoima tulevat suht tasoissa.

Suurin tuulivoiman hyödyntäjä maan energiatarpeesta on Tanska, jossa tuulivoima kattaa reilusti yli puolet sähköntuotannosta. Tuulimyllyjen rakentaminen on myös iso bisnes. Suomessa tuulivoima kattaa noin neljänneksen maamme sähköntuotannosta. Tuuli on toiseksi suurin sähköntuottaja ydinvoiman jälkeen. Jos aihe kiinnostaa, Fingridin sivustolla voi käydä vilkaisemassa tilastoja.