30.8.2026 Tekniikka Uraani halkeaa – se vaikein ja eniten mielipiteitä jakava ei uusiutuva mutta fossiiliton energianlähde Teksti Vesa Eskola Kuva Vesa Eskola, Wikipedia Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Ajoimme heinäkuussa Pariisista Helsinkiin sähköisellä Renault Twingolla. Matkan varrella mietimme sähköä eli energiaa – ja sen lähteitä. Ydinvoima on ihmisten käyttämistä energioista kaksijakoisin. Pari viikkoa sitten puhuimme ensimmäisestä teollisesta vallankumouksesta ja kivihiilestä (linkki), toissa viikolla toisesta vallankumouksesta ja öljystä (linkki). Viime viikolla siirryimme uusiutuvaan energiaan vesivoiman kautta (linkki). Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Ranska ykkönen Euroopassa Kun lähdimme liikkeelle Pariisista, törmäsimme varsin pian ydinvoimalaan. EDF:n (Électricité de France) eli Ranskan valtion omistaman sähkölaitoksen Nogent-Sur-Seine-voimala sijaitsee idyllisesti Seinen varrella. Se koostuu kahdesta reaktorista, jonka kummankin kapasiteetti on 1363 megawattia. Voimalan vuosituotanto on hieman alle 20 gigawattia. Ranska on ydinvoiman käytössä selkeä ykkönen Euroopassa. Ranskan sähköntuotannosta reilu kaksi kolmasosaa tulee ydinvoimaloista. Ydinreaktoreita Ranskassa on 57. Sen lisäksi ranskalaiset operoivat ydinvoimaloita myös Iso-Britanniassa. Suomessa on käytössä viisi reaktoria, kolme Olkiluodossa ja kaksi Loviisalla. Molemman Loviisan reaktorit ovat suhteellisen pieniä kapasiteetiltaan. Ydinvoima on tunnetusti jakanut vahvasti mielipiteitä. Saksassa päädyttiin sulkemaan viimeiset kolme ydinvoimalaa huhtikuussa 2023. Siksi siirtymävaihe kohti fossiilivapaata sähköntuotantoa on johtanut hetkittäiseen ja entistä vahvempaan riippuvuuteen kivihiilestä. Neuvostoliitto ensimmäinen Ydinvoimala on suht vanha keksintö. Amerikkalaiset keksivät ydinaseen, mutta maailman ensimmäinen ydinvoimala aloitti toimintansa Neuvostoliitossa kesäkuussa 1954. Tuo Obninskin voimala sijaitsee reilut sata kilometriä Moskovasta etelään ja sen viiden megawatin kapasiteetti riitti ruokkimaan noin 2000 kotitaloutta eli teho oli varsin vaatimaton. Voimala suljettiin huhtikuussa 2002. Se toimii nykyään ydinvoimatekniikan museona. Suomen ensimmäinen reaktori avattiin Espoon Otaniemeen vuonna 1962. Se oli luonnollisesti pieni (250 kW) ja toimi Teknillisen korkeakoulun suojissa sekä opetus- että tutkimuskäytössä. Reaktori oli tilattu ehkä hieman yllättäen Yhdysvalloista. Tällä hetkellä maailmassa on (tiettävästi) ydinvoimaloita 31 maassa, ja niissä on yhteensä vajaat 450 ydinreaktoria. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Miten se toimii? Periaatteessa ydinvoimala on iso höyrykone. Sähköä tuotetaan kuumentamalla vettä höyryksi fission avulla. Polttoaineena fissiossa on uraani, joka halkaistaan. Höyry ohjataan turbiineihin, jotka pyöriessään tuottavat liike-energiaa generaattorille, joka puolestaan tuottaa sähköä verkkoon. Maailmassa eniten sähköä tuottava ydinreaktori on Kashiwazaki-Kariwa Japanissa. Sen seitsemän reaktorin yhteiskapasiteetti on noin kahdeksan gigawattia. Vertailun vuoksi Suomen viiden reaktorin yhteiskapasiteetti on hieman vajaat 4,4 GW. Hanki rajaton lukuoikeus Haluatko jatkaa lukemista? Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin. Liity jäseneksi Kirjaudu sisään Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta Moottori Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 8 kertaa vuodessa. Tiepalvelu Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla. Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 7.9.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä Škodan aiemmin käyttämä siipinuolilogo symboloi? 8.9.2026 Kuluttajat Peugeotin moottori hajosi alle 60 000 kilometrissä – kiista sytytystulppien vaihtovälistä eteni kuluttajariitalautakuntaan 7.9.2026 Uutinen Jenkkiavolavojen rekisteröintikiista eteni oikeuteen – maahantuoja kyseenalaistaa Traficomin koko poikkeuslupatulkinnan 8.9.2026 Autoilu Tältä näyttää uusi alaikäisten kuljettajien vihreäkeltainen tunnus – käytöstä luistaminen tietää 100 euron maksua 8.9.2026 Koeajo Volkswagen ID.3 palaa menneeseen ja se on parasta mitä olisi voinut toivoa 7.9.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä Škodan aiemmin käyttämä siipinuolilogo symboloi? 8.9.2026 Kuluttajat Peugeotin moottori hajosi alle 60 000 kilometrissä – kiista sytytystulppien vaihtovälistä eteni kuluttajariitalautakuntaan 7.9.2026 Uutinen Jenkkiavolavojen rekisteröintikiista eteni oikeuteen – maahantuoja kyseenalaistaa Traficomin koko poikkeuslupatulkinnan 6.9.2026 Sähköautot Sähköautoilijan päiväkirja: rakastan sähköautoani, mutta valitsisin silti polttomoottorin 4.9.2026 Uutinen Volkswagenin maahantuoja korjaa sähköautojen takuista antamaansa tietoa – pitkä akkutakuu on kerrottua suppeampi 7.9.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä Škodan aiemmin käyttämä siipinuolilogo symboloi? 26.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi joissakin ”Rättisitikoissa” lämmitetään etupyöriä? 25.8.2026 Päivän kuva Tiedätkö, miksi vanhoissa kuorma-autoissa käytettiin ejektoripakoputkea? 31.8.2026 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Vain 34,000 km ajettu Volvo 244 Diesel 16.8.2026 Klassikko Muistatko Fiatin edustusauton, joka maksoi ison Mersun verran? Niille on Suomessa jopa oma kerhonsa