Uusi tieliikennelaki vuoden ikään – muistatko kaikki muutokset?

Uusi tieliikennelaki esiteltiin vuosi sitten. Muistettavia muutoksia on useita, joten näiden kertaus ei ole haitaksi.

Uusi tieliikennelaki astui voimaan kesäkuussa 2020 useine muutoksineen. Sittemmin tämä on kerännyt kehujen lisäksi myös kritiikkiä aina asiantuntijoita myöden.

Moottori on käsitellyt tieliikennelakia hyvin kattavasti ja arkistoista löytääkin omia pieniä juttujaan tapahtuneista muutoksista. Näistä kannattaa kerrata muun muassa pysäköintiä, ryhmittymistä ja rengasasiaa.

Uusi tieliikennelaki täytti jo vuoden

Liikenneturva juhlistaa vuoden vanhaa lakia nostamalla haastaviksi havaittuja muutoksia keskusteluun. Alta löytyy Liikenneturvan ohjeet oikeisiin valintoihin.

Yksi näkyvimpiä muutoksia kaupunkikuvassa on vasemmalle pysäköinnin yleistyminen. Vapaus valita kaista kääntyessä on myös otettu laajasti käyttöön. Muista muutoksista muun muassa pyörätien jatkeen tiemerkinnät aiheuttavat kysymyksiä.

Pysäköinti vasemmalle suojatien läheisyyteen aiheuttaa pulmia

Taajamien kaksisuuntaisilla teillä on sallittua pysäköidä ja pysäyttää ajoneuvo myös vasemmalle puolelle tietä, kunhan se ei vaaranna eikä haittaa muita tienkäyttäjiä.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski kertoo, että vasemmalle pysäköinti ja erityisesti pysäköintikielto viiden metrin matkalla ennen suojatietä on aiheuttanut paljon epätietoisuutta ja jopa vaarallista, väärää pysäköintiä. Mistä viiden metrin sääntö katsotaan?

– Helpointa on ajatella, että viiden metrin tila ennen suojatietä katsotaan aina pysäköintiin käytettävän puolen varsinaisen ajosuunnan mukaisesti. Pysäköidyn auton keulan tai perän suunnalla ei ole vaikutusta metrimääriin. Ajattele asia vain ajokaistaa ajavien autojen näkökulmasta. Näkyvyys suojatielle ei saa peittyä, alleviivaa yhteyspäällikkö Kalmakoski. 

Kääntymisessä kaistan valinnanvapaus on ymmärrettävä oikein

Kun risteävällä ajoradalla on ajosuunnassa kaksi tai useampia ajokaistoja, saa ajoneuvolla poistua risteyksestä sopivinta ajokaistaa käyttäen muu liikenne huomioon ottaen. Kääntyessä kaistan valinnanvapaus on ymmärrettävä oikein.

– Vaaratilanteita voi syntyä, jos kääntyvä auto kääntyy sopivaksi katsomalleen kaistalle, eikä ota samanaikaisesti viereisellä kaistalla tai perässä ajavia ajoneuvoja huomioon. Vastakkaisesta suunnasta samaan suuntaan kääntyvät eivät myöskään voi suuntamerkin perusteella päätellä, mille kaistalle ajoneuvo on kääntymässä. Jos liikennettä on runsaasti, turvallisinta on edelleen valita lähin kaista omasta suunnasta, korostaa Kalmakoski.

Pyörätien jatke ja väistämissäännöt

Pyöräilijöiden ja autoilijoiden väliset väistämissäännöt puhututtavat sekä aiheuttavat vaaratilanteita. Vaikka ajoradan ylitykseen liittyvissä säännöissä ei tapahtunut autoilijoiden ja pyöräilijöiden kesken suuria muutoksia, voi tulkintaa vaikeuttaa se, että lain mukaiseen uuteen merkintätapaan siirtymäaika on vasta 1.6.2022 mennessä.

– Kun pyöräilijä tulee pyörätieltä ajoradalle, ajoradan ylityspaikka voi näkyä usealla eri tavalla. Se voi olla merkittynä pyörätien jatkeena, pelkkänä suojatiemerkintänä tai ajorata voi olla ilman merkintöjä. Pyörätien jatke merkitään vain, jos ajorataa ajaville on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä: väistämisvelvollisuus risteyksessä (kärkikolmio), pakollinen pysäyttäminen STOP-merkki) tai väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa (uusi liikennemerkki). Eli ensi kesään saakka tiemerkintöjäkin tärkeämpää on katsoa liikennemerkkejä ja varmistua väistämisvelvollisuudesta, summaa Kalmakoski.

Kuvitus: Jussi Kaakinen/Liikenneturva, Lähde: Liikenneturva